Nyt loppu juominen, sanoi Jamppa Tuominen

Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Vois olla muutaman viikon ryypiskelemättä. Sais vireys ym. tasot kohdilleen näin vuoden alkuun. Pystyis elään. Ei kuoliskaan niin helposti.

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Tehdään kisa kuka on juomatta tammikuun. Mulla on jo kaverin kanssa veto päällä ja voin luvata, että helppoa ei tule. Noin 15 vuoteen ei ole ollut tipatonta kuukautta, ei juuri edes viikkoa. Alkoholinkäyttö on ollut muutaman viimeisen tai noin 10 vuotta kohtuuttoman kovaa ja pitkiä putkia.

Ajattelin juuri samaa, että ehkä kuukauden jälkeen pystyisi taas elämään täysillä eikä tässä ainaisessa krapulassa ja väsymyksessä. Ja pysyis ehkä hengissäkin ja rytmihäiriöt voisivat häipyä.

Vierailija

Ilmoittaudun kisaan. En ole elämässäni kertaakaan ollut oikeasti humalassa Alkoholia en ole edes maistanut noin viiteen vuoteen.

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005

Vaikka usein alkoholin iloista puhunkin, suosittelen viinanjuontitaukoa, jos henkinen ja fyysinen jaksaminen ja vireys juomisen takia heikkenee.

Joskus nuorempana, kun ei ollut kaiken näköisiä velvollisuuksia hoidettavana, tuli alkoholin kanssa juhlittua niin, ettei se enää tuntunut juhlimiselta. Jos juo niin paljon, että on jatkuvasti väsyksissä ja toleranssi kasvaa, eli juo tolkuttomia määriä ja on entistä väsyneempi, alkaa kenen tahansa olo tuntua v-mäiseltä ja ahdistavalta.

Myös useana peräkkäisenä päivänä juominen — vaikkei kyseessä olisi edes suuria määriä — alkaa pidemmän päälle lamauttaa, ainakin minua. Ja kyllähän ne määrät toleranssin kasvaessa helposti kasvavat.

Viinan juonti on hauskaa, kunhan se ei ole elämäntapa. Elämäntapana se tekee elämästä tavan tylsää ja ilotonta. Itselläni on eräs ystävä, jonka elämä on lähes jatkuvaa joko krapulassa tai kännissä oloa tai kännissä olemisen suunnittelua. Ei ole hauskaa elämää sellainen.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Minulla on sellainen tapa, että aina ennen ulkomaille matkustamista pidän taukoa alkoholin nautiskelussa saadakseni ajatukset kirkkaiksi. Lyhyempiä kaupunkimatkoja edeltää parin viikon tipattomuus, pidempiä reissuja kuukausi. Näin joka vuosi elimistö saa pari kertaa kunnolla levätä. Tipattoman tammikuun olen viettänyt kerran, nyt ajattelin elellä kohtuudella sekä mässäilyn että juopottelun suhteen, ja sitä kohtuutta pidänkin paljon vaikeampana kuin täydellistä pidättäytymistä. Uskon kyllä myös siihen, mitä 'ammattilaiset' sanovat, että vasta vuoden tai kahden täysraittiuden jälkeen tietää, mitä on raittius. En tunne tarvetta sellaiseen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
asdf
Vaikka usein alkoholin iloista puhunkin, suosittelen viinanjuontitaukoa, jos henkinen ja fyysinen jaksaminen ja vireys juomisen takia heikkenee.

Joskus nuorempana, kun ei ollut kaiken näköisiä velvollisuuksia hoidettavana, tuli alkoholin kanssa juhlittua niin, ettei se enää tuntunut juhlimiselta. Jos juo niin paljon, että on jatkuvasti väsyksissä ja toleranssi kasvaa, eli juo tolkuttomia määriä ja on entistä väsyneempi, alkaa kenen tahansa olo tuntua v-mäiseltä ja ahdistavalta.

Myös useana peräkkäisenä päivänä juominen — vaikkei kyseessä olisi edes suuria määriä — alkaa pidemmän päälle lamauttaa, ainakin minua. Ja kyllähän ne määrät toleranssin kasvaessa helposti kasvavat.

Viinan juonti on hauskaa, kunhan se ei ole elämäntapa. Elämäntapana se tekee elämästä tavan tylsää ja ilotonta. Itselläni on eräs ystävä, jonka elämä on lähes jatkuvaa joko krapulassa tai kännissä oloa tai kännissä olemisen suunnittelua. Ei ole hauskaa elämää sellainen.

Siinä mies puhuu niin asiaa, kuin vain puhua voi! Viinanjuonti on oikeinkin mukavaa, mutta nyt on tosiaan tauon paikka. Juopottelu alkaa tuntua jo työltä ja on hyvin rasittavaa. Itseasiassa nyt tuntuu hieman siltä, että on vapautuneempi olo kun ei "tarvitse" juoda. Saa nähdä mitä tästä tulee... Tuon ystäväsi elämä muuten kuulostaa aika tutulta.

el6
Seuraa 
Viestejä1457
Liittynyt12.2.2007

Täytyy yrittää taas tipatonta tammikuuta. Kaksi edellistä kertaa kyllä onnistui ihan hyvin. Tosin eka viikonloppu otti vähän koville. Tämmönen vanha baarikärpänen kun olen. Eiköhän se suju kuitenkin ok.

Maksa puhdistuu ja sitä herää taas huomaamaan että on sitä muutakin tekemistä kun notkua baareissa. Sitä paitsi eka känni pienen paussin jälkeen on mahtavaa, ihan kun nuorena kollina. Suosittelen.

.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Selvin päin olemisessa on se huono puoli, että silloin mieltä alkavat painaa oikeat ongelmat joita elämä sisällään pitää. Juopotellessa on helpompaa ja ongelmat vain pinnallisia kuten, että miten jaksaa seuraavan työpäivän läpi, tai että mistä saa rahaa kun meinaa olla nälkä. Nuo asiat yleensä ratkeavat helposti, ja siitä saa ne pienet onnistumisen ja helpotuksen tunteet, jotka keventävät oloa. Aivan kuin kännin tarkoitus olisi saattaa kantajansa ongelmiin, joista selviäminen sitten lopulta tuottaa suurta tyydytystä.

Itselläni ainakin oikeat, selvinkin päin olemassa olevat ongelmat eivät ole aivan pienimmästä päästä, ja niiden ratkomiseen ei riitä luottamus siihen, että asiat aina järjestyy. Ja mitä kauemmin on selvänä, sitä voimakkaammin asiat vaativat ratkaisua. Ratkaisut taas vaativat itseluottamusta ja rohkeutta, jota taas välttämättä ei ole. Tällöin on helpompaa hommata pienempiä ongelmia mietittäväksi. Ja ajatella, että minäpä selviän ensin tästä pomon puhuttelusta ja katselen sitten vasta muita asioita.

Se, mikä on kausaalisuussuhde elämän ongelmien ja juoppouden välillä, ei ole itsestään selvää. Omalla kohdallani olen pohtinut jonkinlaisen selvyyden siihen. Mutta se onkin helppoa, jos on aikaa miettiä ja on rehellinen. Luulisin, että asiat täytyy selvitellä tietyssä järjestyksessä ja siinä jonkinlainen looginen ajattelukaan ei ole pahitteeksi asiaa helpottaessa. Silti tulee eteen rappunen, jossa tarvitaan oikeasti voimaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Niitä vain kaikilla ei ole tarpeeksi, vaikka sitä kaikentietävät eivät aina meinaa uskoakaan. Aina välillä joltain loppuu voimat.

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005
CE-hyväksytty
Selvin päin olemisessa on se huono puoli, että silloin mieltä alkavat painaa oikeat ongelmat joita elämä sisällään pitää. Juopotellessa on helpompaa ja ongelmat vain pinnallisia kuten, että miten jaksaa seuraavan työpäivän läpi, tai että mistä saa rahaa kun meinaa olla nälkä. Nuo asiat yleensä ratkeavat helposti, ja siitä saa ne pienet onnistumisen ja helpotuksen tunteet, jotka keventävät oloa. Aivan kuin kännin tarkoitus olisi saattaa kantajansa ongelmiin, joista selviäminen sitten lopulta tuottaa suurta tyydytystä.

Itselläni ainakin oikeat, selvinkin päin olemassa olevat ongelmat eivät ole aivan pienimmästä päästä, ja niiden ratkomiseen ei riitä luottamus siihen, että asiat aina järjestyy. Ja mitä kauemmin on selvänä, sitä voimakkaammin asiat vaativat ratkaisua. Ratkaisut taas vaativat itseluottamusta ja rohkeutta, jota taas välttämättä ei ole. Tällöin on helpompaa hommata pienempiä ongelmia mietittäväksi. Ja ajatella, että minäpä selviän ensin tästä pomon puhuttelusta ja katselen sitten vasta muita asioita.

Se, mikä on kausaalisuussuhde elämän ongelmien ja juoppouden välillä, ei ole itsestään selvää. Omalla kohdallani olen pohtinut jonkinlaisen selvyyden siihen. Mutta se onkin helppoa, jos on aikaa miettiä ja on rehellinen. Luulisin, että asiat täytyy selvitellä tietyssä järjestyksessä ja siinä jonkinlainen looginen ajattelukaan ei ole pahitteeksi asiaa helpottaessa. Silti tulee eteen rappunen, jossa tarvitaan oikeasti voimaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Niitä vain kaikilla ei ole tarpeeksi, vaikka sitä kaikentietävät eivät aina meinaa uskoakaan. Aina välillä joltain loppuu voimat.


Tietysti, jos on suuria ongelmia harteillaan, niin suuria, ettei niitä oikein halua edes ajatella, on helpompaa paeta niitä kännäilyyn. Sillähän ne eivät titenkään ratkea, mutta olo vapautuu ja helpottuu yleensä ainkin nousuhumalan ja tolkkupois-tilan ajaksi.

Krapula ja jatkuva juopottelu lisäävät kuitenkin omaa ahdistusta, huonoa itsetuntoa, itseinhoa ja kaikenlaisia tuntemuksia, joita ei soisi kenenkään kokevan. Ihan pelkästään kehon kemian takiakin jatkuva ryypiskely lisää ikävää oloa, vaikka kaikki olisi periaatteessa hyvin. Jos kaikki ei ole hyvin, paska olo on moninkertainen. Varsinkin jos mukana on masennusta, jatkuva juominen aika tehokkaasti estää paranemisen, vaikka olisi asiallinen lääkityskin. Jos masennuksella on selkeä syy, sitä tuskin on runsaasti alkoholia käytettäessä voimia hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Tällä kaikella haluan sanoa, että juomisen lopettaminen tai vähentäminen ei poista ongelmia elämästä, vaan niitä joutuu katselemaan koko komeudessaan (ikävyydessään) selvin päin. Se on kuitenkin varmaa, että selvänä voimia ongelista selviämiseen on enemmän kuin kännissä. Eikä ongelmista tarvitse selvitä yksin. Jos ei omin voimin selviä, selvänä saa ehkä kerättyä voimia pyytää apua. Riippuu tietysti ongelmista ja käytettävistä tukiverkoista, mutta kyllä apua kaikille on olemassa. Lähipiiristä tai yhteiskunnalta. Ei täällä ihan helposti heitteille jää, jos on sen verran voimissaan, että pystyy selvittämään, minkälaista apua ongelmiinsa tarvitsee ja mistä sitä voisi saada.

Vierailija

En ole osallistunut toistaiseksi tähän keskusteluun, koska asdf kirjoittaa asiasta täsmälleen niin kuin itse asian koen; omaa ilmeisesti henk. koht. kokemusta, kuten minäkin. Suurin osa (minun käsitykseni mukaan) nykysuomalaisten masennuksesta johtuu ainakin välillisesti alkoholista, eli alkoholi helpottaa muutaman tunnin ajaksi, mutta pahentaa kokonaisuutta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat