Mikä tämä Tuttle on ?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuuminta hottia tämä Tuttle..? Mistä löytyy, onko ihan tavallista että näitä pyörii 'ihan jatkuvasti' ..vasta Holmes ja nyt tämä...

http://www.spaceweather.com/comets/gall ... sb3f2s5be1

Kommentit (11)

Vierailija
8P/Tuttle is a periodic comet in our solar system. It is currently approaching perihelion and as of early December 2007 was visible telescopically to Northern Hemisphere observers near the pole star Polaris. On December 30, 2007 it was in close conjunction with spiral galaxy M33. On January 2, 2008 it will pass Earth at a distance of only 0.25 AU. Later that month it will become favorable to Southern hemisphere observers.

Comet 8P/Tuttle is responsible for the Ursid meteor shower in late December.[1]

The 2007 Ursid meteor shower is expected to be stronger than usual due to the return of the comet.

1790 II; 1858 I; 1871 III;
1885 IV; 1899 III; 1912 IV;
1926 IV; 1939 X; 1967 V;
1980 XIII; 1994 XV
http://en.wikipedia.org/wiki/8P/Tuttle

http://starrymirror.com/comettuttlenov6.htm

Vierailija

Ei tähtitieteessä ole muuten mitään vikaa, mutta se on tylsää. me näemme vain valopisteitä taivaalla. Niin kauan kuin me emme pääse nopeasti ja turvallisesti käymään lähiplaneetoilla, ja jos niistä ei löydy muuta kuin kivenmurikoita katseltavaksi, en ymmärrä mikä avaruudessa kiehtoo.

Kuukin, kuu on pelkkä tylsä kivimöhkäle tuossa suht "lähietäisyydellä". Hirveiden riskien kanssa sinne mentiin, ihailtiin kiviä ja tultiin takaisin. Muutaman kerran. Tähtitiede on tympeää, koska se ei hyödytä ketään.
Mitä hyötyä noista murikoista, jos niille ei pääse nopeasti ja turvallisesti, ja jos niistä ei löydy mitään hyödyllistä tai mielenkiintoista kuten elämää?

Kivet eivät kiinnosta. Eli tähtitiede, kiviäkin kiinnostaa.

Vierailija
taiteilijatyyppi
en ymmärrä mikä avaruudessa kiehtoo.

Maapallo on käymässä liian pieneksi viruksen-lailla kasvavalle ihmis polulaatolle, ja on etsittävä seuraava solu jonka saastuttaa.

(toiset 1000 vuotta ja maapallo vastaa venusta, tai marsia).

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
taiteilijatyyppi
Ei tähtitieteessä ole muuten mitään vikaa, mutta se on tylsää. me näemme vain valopisteitä taivaalla. Niin kauan kuin me emme pääse nopeasti ja turvallisesti käymään lähiplaneetoilla, ja jos niistä ei löydy muuta kuin kivenmurikoita katseltavaksi, en ymmärrä mikä avaruudessa kiehtoo.

Kuukin, kuu on pelkkä tylsä kivimöhkäle tuossa suht "lähietäisyydellä". Hirveiden riskien kanssa sinne mentiin, ihailtiin kiviä ja tultiin takaisin. Muutaman kerran. Tähtitiede on tympeää, koska se ei hyödytä ketään.
Mitä hyötyä noista murikoista, jos niille ei pääse nopeasti ja turvallisesti, ja jos niistä ei löydy mitään hyödyllistä tai mielenkiintoista kuten elämää?

Kivet eivät kiinnosta. Eli tähtitiede, kiviäkin kiinnostaa.

Mitä nyt tuollaista kirjoittelet. Ikäänkuin antaisit ymmärtää että et ymmärtäisi taiteesta mitään.

Taiteilijana pitäisi ymmärtää että kauneus on informaatiota. Mistä muusta saat informaatiota sen puhtaimmassa muodossa kuin tähtitieteestä. Monet jutut ylittää vain kaiken sen mitä voisi ikinä kuvitella.

On olemassa tähtiä jotka ovat yli neljä miljardia kertaa aurinkoa kirkkaampia. (sanotaan muuten maailman kauneimmaksi tähtisumuksi)
Kuten tämä tässä, näkyy muuten vain eteläisellä pallonpuoliskolla:

(Eta Carinae, tästä oppii paljon tuosta miten tähti räjähtää. miten magneettikentät menee ja miten räjähdyskestä syntyy tähtisumu)

Granaattitähti (Garnet star, Mu Cephei) on taas äänestetty maailman kauneimmaksi tähdeksi. Tunnetuista tähdistä kaikkein punaisin, jättiläinen joka on aurinkokuntamme kokoinen tai suurempikin. Näkyy muuten joka yö suoraan ylhäällä:

Tähti on tuossa ylhäällä. Sen voi bongata myös Google earthilla.

Linnunradan keskusta jousimiehen tähdistössä jota yleensä sanotaan kauneimmaksi tähdistöksi. Tämä ei näy Suomessa.

Wikipedian mukaan linnunradassa arvioidaan olevan noin 500 miljardia tähteä. Galakseja arvioidaan olevan noin 10 miljardia. Tarkalleen emme tiedä, kukaan ei ole laskenut.

Andromedan galaksi näkyy jokaisena pimeänä yönä ja on kaukaisin kohde minkä voi nähdä paljain silmin. (Olen nähnyt myös kolmion galaksin paljain silmin joka on hieman kauempana, mutta se vaatiikin erikoisen yön).

Ainoa galaksi jolla on sinisiirtymä, eli se on törmäyskurssilla Linnunradan kanssa. Andromeda on noin kaksi ja puoli kertaa Linnunrataa isompi.

Stephans Quintetissa on viisi galaksia törmännyt yhteen. Sellaisena kun se oli 300 miljoonaa vuotta sitten.

Neitsyen M87 on suurimpia tuntemiamme galakseja ja se on kaukaisin kohde minkä harrastaja voi nähdä teleskoopillaan ellei gravitaatiolinssejä oteta huomioon. Tämä on niin kaukana (65 miljoonaa valovuotta) että jos sieltä joku tuijottaisi meitä niin valonnopeuden rajallisuudesta johtuen se ei näkisi sitä mitä meillä täällä on menneillään vaan sen mitä täällä oli 65 miljoonaa vuotta sitten, dinosauruksia. Andromedan galaksista näkisi ihmiskunnan vielä asumassa puissa. M87 kuuluu kuitenkin meidän galaksijoukkoomme. Etäisyyksillä mitä voimme havaita ei ole muita rajoja kuin maailmankaikkeuden iän rajallisuus.

Tämä on kymmeniä kertoja Linnunrataa suurempi.

Hubblen ultra deep field:

Tähtitieteilijät valitsi ihan piruuttaan pimeimmän kohdan avaruudesta ja valotti sitä pari viikkoa Hublella nähdäkseen mahdollisimman kauas. Täällä ei itseasiassa uskottu löytyvän mitään ja sitä pidettiin ajanhaaskauksena. Mutta löytyi pikkasen galakseja ja kvasaareja.

Punainen väri tulee siitä että siellä on happea, samaa happea mitä hengitämme. Sininen on vetyä, sitä samaa mistä painomme pääosin koostuu, komeetoista. Olemme olleet joskus kauan sitten tuollaisessa täshtisumussa, veressämme oleva rauta on peräisin jostain kauan sitten räjähtäneen tähden keskustasta.

Helix nebula

Coronet cluster

Messier 42

Herbig-Haro Object 49/50

Reflection nebula

W5 Star Forming Region in Cassiopeia:

Orionin sumua:

Näitä riittää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
Ottis
Mitä ainetta tuo nk. sumu on?

Avaruudessa vety on ylivoimaisesti yleisin aine, ja vetykaasu on monien sumujenkin keskeinen rakennusaine. Tuollainen kosminen sumu on äärimmäisen harvaa ainetta, paljon harvempaa kuin mikään maanpäällinen tyhjiö. Se näkyy vain, koska on niin suunnattoman laaja, että näkösäteen tiellä on kuitenkin merkittäviä kaasumääriä.

Sumuja on alkuperältään ja koostumukseltaan erilaisia. Useimmiten niissä on vedyn lisäksi pieniä määriä muita alkuaineita, joita räjähtävät tähdet ovat singonneet avaruuteen. Tiheissä (muistetaan kosminen mittakaava, maanpäälliseen verrattuna tiheinkin sumu on tyhjempi kuin laboratorion paras ultratyhjiö) sumuissa muodostuu jopa molekyylejä, varsin monimutkaisiakin on havaittu. Sumuissa voi olla myös pölyä, mikroskooppisia hiili- ja silikaattihiukkasia, jolloin sumu voi olla läpinäkymätön. Sellainen sumu ei luonnollisesti näy, mutta joskus sellainen voidaan havaita tummana varjona, koska se peittää osittain takanaan olevia valaisevia kohteita.

Vierailija

Suurkiitos Neutroni, huh, millaisen näyttelyn rakensit!! Ihana aamun aloitus. Mitä silmä pieni ei näe, kyllä sielu tunnistaa ja oikeassa oli, taas.
Tähdet ja taivas, jumalallista taidetta. Voi vain huokaista...saispa noita julisteina tms. kun ei ole kaukoputkea (vielä) ja saisi katsella läpi vuoden noita ihanuuksia.

hyrrä
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt25.3.2007
uusnevada
Suurkiitos Neutroni, huh, millaisen näyttelyn rakensit!! Ihana aamun aloitus. Mitä silmä pieni ei näe, kyllä sielu tunnistaa ja oikeassa oli, taas.
Tähdet ja taivas, jumalallista taidetta. Voi vain huokaista...saispa noita julisteina tms. kun ei ole kaukoputkea (vielä) ja saisi katsella läpi vuoden noita ihanuuksia.

Saahan noita:
http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
uusnevada
Suurkiitos Neutroni, huh, millaisen näyttelyn rakensit!!



Kunnia sille jolle kunnia kuuluu, kuvat etsi Barbaari. Minä tyydyin tapani mukaan kuivaan teorialuentoon.

Tähdet ja taivas, jumalallista taidetta.



Kyllä, hienoja nuo ovat. Vähintään yhtä kiinnostavia kuin jonkun yksittäisen planeetan pinnalla ryömivät mitättömät orgaaniset limaklimpit.

Voi vain huokaista...saispa noita julisteina tms.



Ursakauppaa joitakin julisteita.

kun ei ole kaukoputkea (vielä) ja saisi katsella läpi vuoden noita ihanuuksia.

Aistin kyllä tulevan pettymyksen... Mutta kohtuullisesti (pari tuhatta?) panostamalla ja opiskelulla harrastajalaitteillakin saa kyllä erinomaisen hienoja kuvia. Selaile vaikka kirjastossa Tähdet ja Avaruus -lehteä. Siinä on aina muutama harrastajien kuva, joukossa todella upeita otoksia.

Vierailija

Muistan itse ajan, kun planetaarisia sumuja ruvettiin esittämään väreissä. Tiedeyhteisö tyrmäsi ne suorilta käsin epätodellisina kuvamanipulointeina. Tiedä häntä, eiköhän tuo suuri yleisö ole kuitenkin lopulta se, joka säännöt sanelee. Ja niinpä tänä päivänä planetaariset sumut präntätään poikkeuksetta väreissä.

Uusimmat

Suosituimmat