Kaukainen, aina saman puolen aurinkoon kääntävä planeetta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oletetaan että planeetta kääntää aina saman puolen aurinkoonsa mutta on kuitenkin tarpeeksi kaukana siitä että lämpötila pysyy siedettävänä.

Olisiko ko. planeetan aurinkopuolella elämisessä mitään ongelmaa.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Telkkarista tuli tieteisohjelma juuri tälläisestä kuvitteellisesta planeetasta jolla oli elämää. Riippuu tietysti "auringosta", ilmakehästä ja kaikesta muusta mutta tuolla planeetalla eläinten piti oppia ennakoimaan auringon voimakkaat purkaukset, jotka olivat olioille vaarallisia. Tuollaiset purkaukset voivat pahimmassa tapauksessa johtaa sukupuuttoon koska kaikki asustavat valoisalla puolella. Saalistaminen ja suojautuminen varmasti poikkeaa tuollaisella planeetalla koska pimeää ei voi hyödyntää eikä siitä ole haittaa. Eläinten valveillaolo voisi olla myös aika satunnaista.

Vierailija

Jack Vance on kirjoittanut aiheeseen liittyvän tieteisnovellin "Kaita Maa" (Narrow Land). Löytyy kirjastoista ainakin novellikokoelmassa "Ihmisen Paluu".

Vierailija

Vuorokausirytmi on hyvin tärkeä kehittyneimmille->lepoa tarvitsivimmille elämänmuodoille. Milloin muistaa nukkua, jos koko ajan on päivä ja kesä?

Vierailija
Olli V
Vuorokausirytmi on hyvin tärkeä kehittyneimmille->lepoa tarvitsivimmille elämänmuodoille. Milloin muistaa nukkua, jos koko ajan on päivä ja kesä?

Noh, kaippa silloin kehittyy sellainen väsymystunne, samanlainen kun ihmisellä. Valvot vuorokauden niin varmana väsyttää, vaikka olisi päivä. Toisaalta voihan ihminenkin oppia valvomaan yöt.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Ei tuollainen tilanne ole käytännössä mahdollinen. Oman akselin ympäri pyörähtämisen tulisi kestää aivan tarkalleen yhtä kauan kuin planeetan vuoden. Ei niin suurta sattumaa tapahtuisi. Jokin sekunnin ero siinä olisi vähintään. Näin tuo valoisa puoli muuttuisi hyvin hitaasti mutta muuttuisi kuitenkin.. no voihan ne melkein yhtä kauan kestää muttei tarkalleen yhtä kauan. Ei kuukaan varmaan ihan täsmälleen samaa puolta maapallolle aina näytä vaikka niin olen kuullut kyllä.. vai näyttääkö tosiaan?

くそっ!

Vierailija

Näyttää... tai noh... jos se pyörähtää vaikka asteen miljoonassa vuodessa niin silloinhan se ei näytä, mutta, ihmisten kannalta katsottuna näyttää aina saman puolen vaikka pyörähtäis useammankin asteen miljoonassa vuodessa...

Vierailija

Millä tavalla muuten teknologia voisi hyödyntää planeetan pimeää puolta. Ilmeisesti siellä ei olisi kaasukehää ollenkaan koska happi ja typpi jäätyisivät. Varmaankin siellä voisi ongelmitta käydä avaruuspuvussa.

Millaiset olosuhteet mahtaisivat olla valoisan ja pimeän puolen rajalla. Olisiko siellä nestemäisestä ilmasta koostuva meri, koska lämpötila olisi vähän korkeampi kuin kokonaan pimeällä puolella.

Vierailija
Heppu
Millä tavalla muuten teknologia voisi hyödyntää planeetan pimeää puolta. Ilmeisesti siellä ei olisi kaasukehää ollenkaan koska happi ja typpi jäätyisivät. Varmaankin siellä voisi ongelmitta käydä avaruuspuvussa.

Millaiset olosuhteet mahtaisivat olla valoisan ja pimeän puolen rajalla. Olisiko siellä nestemäisestä ilmasta koostuva meri, koska lämpötila olisi vähän korkeampi kuin kokonaan pimeällä puolella.


Planeetan kaasukehä tasoittaisi lämpötilaeroja, eli kyllä molemmilla puoliskoilla olisi kaasukehä. Pimeällä puolella olisi tietysti kylmempää, muttei kai sentään ihan kaasujen jäätymispisteeseen asti. Ja tuulet pitäisivät kaasukehän koostumuksen suurinpiirtein keskimäärin samana molemmin puolin.

Vierailija

joo-o...eli painovoima pakottaisi sinne ilmakehän eli sinne tulisi
pakostakin lämpöä jonkin verran muuten yhtälö ei olisi mahdollinen
...ilmasto olis jotakuinkin outo...hyvin kuiva...rajoilla sataisi
aina vettä ja lunta

Vierailija
Ronron
Ei tuollainen tilanne ole käytännössä mahdollinen. Oman akselin ympäri pyörähtämisen tulisi kestää aivan tarkalleen yhtä kauan kuin planeetan vuoden. Ei niin suurta sattumaa tapahtuisi. Jokin sekunnin ero siinä olisi vähintään. Näin tuo valoisa puoli muuttuisi hyvin hitaasti mutta muuttuisi kuitenkin.. no voihan ne melkein yhtä kauan kestää muttei tarkalleen yhtä kauan. Ei kuukaan varmaan ihan täsmälleen samaa puolta maapallolle aina näytä vaikka niin olen kuullut kyllä.. vai näyttääkö tosiaan?

Tuo on ihan fysikaalinen ilmiö, joka kutsutaan vuorovesilukkiutumiseksi tai rataresonanssiksi. Monet aurinkokunnan kuut ovat tällain lukkiutuneet emoplaneettaansa ja Merkurius sitten hieman monimutkaisemmin lukkiutunut aurinkoon.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Heppu
Millä tavalla muuten teknologia voisi hyödyntää planeetan pimeää puolta. Ilmeisesti siellä ei olisi kaasukehää ollenkaan koska happi ja typpi jäätyisivät. Varmaankin siellä voisi ongelmitta käydä avaruuspuvussa.



Ei kai kylmällä puolella noin kylmää olisi, koska ilmavirtaukset tasoittavat lämpöä. Jos kaasu jäätyisi tai tiivistyisi nesteeksi kylmälle puolelle, imisi se vähitellen (geologisesti lyhyessä ajassa kuitenkin) koko kaasukehän jääksi kylmälle puolelle, eikä planeetalle voisi kehittyä elämää ollenkaan.

Tuskin ihmisen nykyteknologialla voitaisiin hyödyntää pimeää puolta kuin korkeintaan lentokoneiden ylilentoreittinä, koska Antarktiksenkaan luonnonvarojen hyödyntäminen ei onnistu. Antarksiksella on kuitenkin varsin lempeät olot verrattuna ikusen pimeyden pallonpuoliskoon.

Millaiset olosuhteet mahtaisivat olla valoisan ja pimeän puolen rajalla. Olisiko siellä nestemäisestä ilmasta koostuva meri, koska lämpötila olisi vähän korkeampi kuin kokonaan pimeällä puolella.

Ainakin voisi kuvitella, että raivokkaat ja jäätävät myrskytuulet puhaltelisivat pimeältä puolelta valoisalle. Luulen, että tuollaiselle planeetalle muodostuisi sääsysteemi, jossa ilma kiertää maan pinnan lähellä kylmältä puolelta kuumalle, ja korkeammalla toiseen suuntaan.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5211
Liittynyt26.3.2005
spin0
Heppu
Millä tavalla muuten teknologia voisi hyödyntää planeetan pimeää puolta. Ilmeisesti siellä ei olisi kaasukehää ollenkaan koska happi ja typpi jäätyisivät. Varmaankin siellä voisi ongelmitta käydä avaruuspuvussa.

Millaiset olosuhteet mahtaisivat olla valoisan ja pimeän puolen rajalla. Olisiko siellä nestemäisestä ilmasta koostuva meri, koska lämpötila olisi vähän korkeampi kuin kokonaan pimeällä puolella.


Planeetan kaasukehä tasoittaisi lämpötilaeroja, eli kyllä molemmilla puoliskoilla olisi kaasukehä. Pimeällä puolella olisi tietysti kylmempää, muttei kai sentään ihan kaasujen jäätymispisteeseen asti. Ja tuulet pitäisivät kaasukehän koostumuksen suurinpiirtein keskimäärin samana molemmin puolin.

Siinä päivän ja yön rajamailla, hämärän mailla olisi ilmeisesti lokoisimmat oltavat. Onhan esim Merkuriuksen kohdalla spekuloitu ajatuksella, että kolonisaatio viettäisi kiertelevää mustalaiselämää seuraillen hämärän rajaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
Ronron
Aa no jos se lukkiutuu jotenkin niin sitten.. vähän sitä ajattelinkin.. miten se lukkiutuu?

Pallomaisten kappaleiden painovoimakenttä pienenee, kun etäännytään kappaleesta. Siitä seuraa (ohitetaan tarkempi todistus, mikä on varsin monimutkainen), että toistensa painovoimakentässä olevan kappaleen muotoutuvat pitkulaisiki ellipsoideiksi. Ellipsoidin pitkä akseli tulee kappaleita yhdistävän vektorin suuntaiseksi.

Nyt, jos kappaleet pyörivät akselinsa ympäri, tuo ellipsoidi pyrkii kiertymään painovoimakentän suhteen. Kappaleet muotoutuvat koko ajan uudelleen, esim. maankuori nousee ja laskee vuoroveden mukaan noin 30 cm. Tuon seurauksena, jos kappale pyörii nopeammin kuin kappaleiden kiertoaika toistensa suhteen on, kappaleeseen kohdistuu pyörimistä hidastava vääntömomentti. Se menettää liikemäärämomenttia. Se siirtyy kiertolaisen rataliikemäärämomentiksi. Esimerkiksi Maan pyöriminen hidastuu Kuun vaikutuksesta, ja energia siirtyy Kuun nostamiseen korkeammalle radalle. Ilmiö saavuttaa tasapainon, kun kappaleiden pyöriminen on lukkiintunut toisiinsa. Kuulle on käynyt niin, siksi se kääntää aina saman puolen kohti Maata.

Joissain tapauksessa syntyy monimutkaisempia resonansseja, esim. Merkuriuksen 2/3 -resonanssi. En tiedä miksi, luulen sen liittyvän jotenkin radan voimakkaaseen eksentrisyyteen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat