Naisen seksuaalinen valta

Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Darwinismissa sukupuolivalinta perustuu ajatukseen, että suuremman munasolun omaava sukupuoli on naaraspuolinen ja että naaras, yleensä enemmän jälkeläisiinsä biologisestikin panostavana otuksena, on diskriminoivampi sukupuolipartnereidensa suhteen. Nainen siis valikoi miehen tiukemmin kriteerein kuin mies naisen.

Tämä edelleen voidaan käsittää valtana, koska nainen valikoidessaan miehiä potentiaaliksi suvunjatkajiksi "päättää" paitsi tulevien poikalastensa fyysisiä piirteitä aina peniksen koosta lähtien pituuteen, myös tämän kulttuurisia arvoja ja arvostuksia, jotka vaikuttavat edellen naisen omiin sekä mahdollisten lasten arvoihin. Kyse onkin siitä, miten ja millä ehdoin "naisen valinta" mekanismina toimii.

Ihmisillä sukupuolivalinta on hyvin monimutkainen tapahtuma, mutta ei missään nimessä kriittisen analyysin ulkopuolella. Tietyt elementit ovat yleisempiä kuin toiset, erinäisistä syistä. Jätänkin estradin ryöstölainauksilleni aiheesta, koska aihe on ajankohtaistumassa jälleen kovaa vauhtia:

---

Keisarinna-blogista:

--- Darwinin teoriaa sukupuolivalinnasta vastustettiin aikanaan juuri sen takia, että siinä naaraiden aktiivisilla valinnoilla on keskeinen rooli, kun taas vallitseva naiskuva halusi tuolloin nähdä naisen passiivisena olentona. Oma näkemykseni on, että sukupuolivalinnan lähempi tarkastelu osoittaa siinä olevan jälleen kerran yksi yhteiskunnallinen osa-alue jossa naisilla on keskimäärin paljon enemmän valinnan mahdollisuuksia kuin miehillä (esim. Buss 2006) — ehkä jopa valtaa (Laasanen 2007)

Näkisinkin että sukupuolivalinnan teoria tarjoaa feminismille paljon paremman lähtökohdan kuin muodikkaat queer-teoriat. Tämä siksi että ymmärtämällä naaraiden valintojen merkityksen, ymmärrämme samalla miehen olevan naisen valintojen tuote, hyvässä ja pahassa. Toisaalta juuri sukupuolivalinta, ei niinkään kulttuuri, on nostanut ihmisen jo ammoisista ajoista armottoman luonnonvalinnan yläpuolelle. Juvosen väite sukupuolivalinnan ”elitistisestä heteromiesten narratiivisuudesta” loukkaakin tuhansien edeltävien naissukupolvien tekemiä valintoja. 1

---

Naisten seksuaalinen valta (Erottaja-sarja)

Henry Laasanen

Multikustannuksen uuden Erottaja-sarjan avaa Henry Laasasen kirja, joka esittää teorian naisten seksuaalisesta vallasta ja sen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Naisten seksuaalisen vallan käsitettä käytetään sujuvasti arkisissa keskusteluissa, mutta aiheen tieteellisempi tarkastelu on jäänyt vähälle huomiolle. Kirjassaan Laasanen tutkii, mistä naisten seksuaalinen valta on peräisin, millaisten mekanismien kautta se toimii ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnassa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että naisten seksuaalinen valta on eräs yhteiskunnan keskeisistä vallan muodoista, joka siirtää varallisuutta ja muita resursseja miehiltä naisille. Kääntöpuolena naisten seksuaalinen valta aiheuttaa miehille kustannuksia, jotka ilmenevät maskuliinisen rooliodotuksen kapeutena ja pakkona suorittaa.

Kontrolloimalla miesten seksin saantia naiset voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla miesten käyttäytymiseen, sillä saadakseen seksiä miesten on tehtävä erilaisia asioita. Toisin sanoen miesten on maksettava seksistä tavalla tai toisella. Seksi edustaa siten palvelua tai palkkiota, jonka nainen voi tarjota tai pidättäytyä sen tarjoamisesta. Vain harvat kirjoittajat ovat tuoneet tuon näkökulman esiin suoraan, ja naisten seksuaalinen valta näyttääkin olevan yhteiskunnassa perustavanlaatuinen tabu, josta ei saisi puhua avoimesti.

Laasasen kirja edustaa helppolukuista ja populaaria yhteiskuntateoriaa, vaikka se rakentuukin laajan tieteellisen lähdeaineiston varaan. Monitieteinen kirja yhdistelee sosiologiaa, evoluutiopsykologiaa, sosiaalipsykologiaa, feministisiä teorioita ja taloustiedettä. Kirja tuo näkymättömänä pysyneen naisten seksuaalisen vallan yhteiskunnallisen keskustelun keskipisteeseen ja ravistelee yhteiskuntatieteiden ja sukupuolentutkimuksen vakiintuneita ajattelumalleja ennen näkemättömällä tavalla.

ISBN 978-952-468-165-0
1. painos 2008
nidottu, 256 sivua (arvio)
ovh 25 €
ilmestyy helmikuussa 2008

1

---

Seksuaalinen valta miehistä kaikissa kulttuureissa

Ihmisillä oleva yhteiskunnallinen status ja valta vaikuttavat eniten siihen, kuinka vapaa hän on seksuaalisesti. Vallalla tarkoitetaan valtaa esimerkiksi taloudessa, kasvatuksessa, uskonnossa ja perheessä.

Professori Ilsa Lottesin mukaan miehillä on ollut naisia enemmän seksuaalista valtaa kaikissa kulttuureissa kautta historian. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että miehet ovat pitäneet yllä myös poliittista, taloudellista ja sosiaalista valtaa.

- Historiallisesti ja ylikulttuurisesti on ollut olemassa seksuaalisuuden kaksoisnormisto, joka on antanut miehille enemmän mahdollisuuksia nauttia seksuaalisuudestaan kuin naisille, kertoo Lottes, joka työskentelee professorina Baltimoren yliopistossa USA:ssa.

Lottesin mukaan ei ole olemassa luonnollista tai universaalia seksuaalisuutta, sillä seksuaalinen käyttäytyminen ja asenteet vaihtelevat huomattavasti eri kulttuurien välillä. Jokainen yhteiskunta muokkaa ja säätelee seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalisuuteen liittyviä uskomuksia.

Lottes toi esille näkemyksiään Helsingissä järjestetyssä Seksuaalisuus ja kulttuuri- seminaarissa, joka oli suunnattu erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille.

Magia avuksi naisten seksuaaliongelmiin
- Suomalaisessa maalaiselämässä 1800-luvulla seksuaalisuus liittyi läheisesti magiaan. Naisten omassa magiassa seksuaalisuutta pidettiin positiivisena asiana, miehen ja vaimon yhdistäjänä, kertoi filosofian tohtori Laura Stark-Arola seminaarissa.

Koska avioliitto oli tuolloin useimman naisen päämäärä, ovat loitsuissa ja riiteissä ilmenevät seksuaaliset käsitteet aina kytketty avioliittoon.

Laajimmin Suomessa levinnyt riitti oli lemmenkylvetysriitti, joka tehtiin nuorille naisille saunassa. Riitin tarkoitus oli estää heitä jäämästä vanhoiksi piioiksi.

Myös häiden jälkeiseen elämään liittyi magiaa, joka kohdistui tuoreen avioparin seksuaalielämän sujuvuuteen. Näitä olivat varausriitit ja parannusriitit.

- Yksi eksoottisimmista riiteistä oli vaginan kutistus. Heti synnytyksen jälkeen kätilö otti kiven kiukaalta ja laittoi sen synnyttäjän vaginaan ja luki loitsun. Tarkoitus oli, että vagina kutistuisi entiselleen. Riitin tarkoitus oli varmistaa intohimo miehen ja naisen välille heti synnytyksen jälkeen, jatkoi Stark-Arola.

1800-luvulla uskottiin, että naisten sukupuolielimissä oli kätkettyä maagista voimaa, joka sekä suojelee että vahingoittaa. Tuota voimaa miehet pelkäsivät. 1

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Kommentit (4436)

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Taisit tarkoittaa tuossa alussa munasolulla sukusoluja, vai mikä se on yhteinen nimike sekä munasoluille ja siittiösoluille? Miehillä ei ole tietääkseni munasoluja, vaikka jotain muniksi kutsuttavaa saattaa ollakin.

Kyllähän se varmaan siihen aikaan, jolloin naisille ei annettu mahdollisuutta kouluttautua ja työmahdollisuudetkin olivat rajatut, oli varmaan ainoa keino päästä jollain tapaa varmaan leipään kiinni se naimisiin meno. Samaten naimisissa olevan naisen sosiaalinen arvo taisi olla korkeampi yhteiskunnallisesti kuin jonkun naimattoman ja naisia arvosteltiin sen perusteella kenen vaimoja olivat. Tietenkin yhteiskunnallisesti ja muutenkin korkeammassa asemassa olevat miehet sitten saattoivat valikoida naisten suhteen kenen kanssa sukuaan jatkavat ja elättää jopa rakastajattariakin ilman, että vaimo pystyi pahemmin siitä mitään sanomaan. Se rakastajattarenkin osa sitten ehkä oli vähemmän romanttinen, mutta lienee sen verran kovaa ollut elämä silloin, että jollain tapaa oli toimeen tultava.

Ehkä ns. paremmissa piireissä saattoi naimaton nainen vielä jotenkin mennäkin, mutta köyhillä ja kouluttamattomilla ei paljoa ollut valinnan varaa sitten muuta, kun hyväksyä esim. vanhempien valitsema itseään huomattavasti vanhempikin turjake, jos tyttären isä sitä vaati mahdollisesti jonkinlaista aineellista hyötyä myös ko. liitosta saaden. Toisaalta rikkaillakin varmaan esiintyi paljon enemmän juuri noita taloudelliselta kannalta edullisia liittoja ja saattoi sitten olla myös rakastajia puolin ja toisin pakollisen miespuolisen jälkeläisen tuottamisen jälkeen molempien ollessa kiinnostunut aivan eri tyyppisistä ihmisistä kuin partnerinsa.

Naisten koulutus-ja työmahdollisuuksien parannuttua ovat sitten naiset alkaneet myös vaatia samoja asioita partnereiltaan, mitä ennen pidettiin pelkästään miesten oikeuksina. Toisaalta kuitenkin miehillä on ehkä sitten esim. uskonnollisen taustan vuoksi vielä vahvoina jäänteinä ne opetukset, joissa miehen oletetaan olevan se johtaja ja päättäjä asioiden suhteen ja mielelläänhän he varmaan usein uskovatkin sitten ainakin tämän puolen opetukset niitten ollessa heidän itsensä kannalta edullisia. Naisia taas ahdistaa, kun pitäisi vastata sitä miesten naisihannekuvaa, toisaalta olla naisten kesken tietyt normit täyttävä ja toisaalta sitten halu elää omien halujensa mukaan (ei pelkästään niitten sukupuolisten vaan muutenkin) houkuttelee siinä voimakkaasti.

Voi olla monelle naiselle myös vaikea ymmärtää toisaalta miksi miehet toisaalta vaativat, että heillä olisi oikeus valita partnerinsa sukupuoliasioissa oman mieltymyksensä mukaan ja naisen olisi silloin kirmailtava ympäriinsä välillä ilmassa kantapäitään yhteen kapsauttaen ja laulaen kiitoslaulua jollekin ylemmälle henkiselle olennolle ja toisaalta ollaan sitten kieltämässä naisilta se oikeus valita kuten hekin (miehet) valitsevat ja valittamassa, että esim. valitaan ulkonaisten seikkojen suhteen (vaikka miehet itsekin olisivat valinneet pääosin niitten perusteella). Tämä taitaa olla kyllä enempi nuoremmilla ja/tai kokemattomilla ihmisillä ongelmana, että hieman elämää nähnyt ja enemmän kokenut ymmärtää kyllä sitten arvostaa vastapuolessa monia muitakin seikkoja.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Neonomide
- Yksi eksoottisimmista riiteistä oli vaginan kutistus. Heti synnytyksen jälkeen kätilö otti kiven kiukaalta ja laittoi sen synnyttäjän vaginaan ja luki loitsun. Tarkoitus oli, että vagina kutistuisi entiselleen. Riitin tarkoitus oli varmistaa intohimo miehen ja naisen välille heti synnytyksen jälkeen, jatkoi Stark-Arola.

eissss!...

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Stinger
Taisit tarkoittaa tuossa alussa munasolulla sukusoluja, vai mikä se on yhteinen nimike sekä munasoluille ja siittiösoluille? Miehillä ei ole tietääkseni munasoluja, vaikka jotain muniksi kutsuttavaa saattaa ollakin.

Sukusolujahan ne kait ovat.

Olen muuten aina ihmetellyt, miksi penistäkin kutstuaan "munaksi" silloin tällöin. Eihän se miltään munalta näytä, sieneltä pikemmin.

Stinger
Kyllähän se varmaan siihen aikaan, jolloin naisille ei annettu mahdollisuutta kouluttautua ja työmahdollisuudetkin olivat rajatut, oli varmaan ainoa keino päästä jollain tapaa varmaan leipään kiinni se naimisiin meno. Samaten naimisissa olevan naisen sosiaalinen arvo taisi olla korkeampi yhteiskunnallisesti kuin jonkun naimattoman ja naisia arvosteltiin sen perusteella kenen vaimoja olivat. Tietenkin yhteiskunnallisesti ja muutenkin korkeammassa asemassa olevat miehet sitten saattoivat valikoida naisten suhteen kenen kanssa sukuaan jatkavat ja elättää jopa rakastajattariakin ilman, että vaimo pystyi pahemmin siitä mitään sanomaan. Se rakastajattarenkin osa sitten ehkä oli vähemmän romanttinen, mutta lienee sen verran kovaa ollut elämä silloin, että jollain tapaa oli toimeen tultava.

Joo, eri idea on siinä että "kivikaudella" naiset valitsivat miehet ja vaikuttivat siten paljolti siihen, mitllaisia miehet "nykyään ovat". Toinen oletus on se, että nykyaikana patriarkaatin ja miesten seksuaalisen vallan yhteiskunnallisesti löystyessä naisten valintaroolista tulee [jälleen] voimakas sukupuolisuhteita ja miesten käyttäytymistä kontrolloiva ja sanktioiva asia. Tätä Laasanenkin ajaa takaa.

Evoluutiopsykologian selitysmallit ja narratiivit voidaan täten oikeuttaa tarkastelemaan modernia "kulttuuri-ihmistä" enemmän erillään yhteiskuntasuhteista, uskoisin.

Voidaan myös puhua "halun politiikasta". Puhumattakaan monista muista näkökulmista. "Seksin ostamiselle" löytynee koko joukko analogioita myös. En tiedä miten pitkälle Laasanen teeseissään menee. Ostan kirjan toki asap.

Henkka on muuten julkkis – ja kirjoitellut tällekin foorumille. Toivotaan että hän osallistuu keskusteluun.

Stinger
Naisten koulutus-ja työmahdollisuuksien parannuttua ovat sitten naiset alkaneet myös vaatia samoja asioita partnereiltaan, mitä ennen pidettiin pelkästään miesten oikeuksina. Toisaalta kuitenkin miehillä on ehkä sitten esim. uskonnollisen taustan vuoksi vielä vahvoina jäänteinä ne opetukset, joissa miehen oletetaan olevan se johtaja ja päättäjä asioiden suhteen ja mielelläänhän he varmaan usein uskovatkin sitten ainakin tämän puolen opetukset niitten ollessa heidän itsensä kannalta edullisia. Naisia taas ahdistaa, kun pitäisi vastata sitä miesten naisihannekuvaa, toisaalta olla naisten kesken tietyt normit täyttävä ja toisaalta sitten halu elää omien halujensa mukaan (ei pelkästään niitten sukupuolisten vaan muutenkin) houkuttelee siinä voimakkaasti.

Niin, miehet kykevat naisten vaatimusten lisääntymisen ahdistavana. Mutta toisaalta naisten "miehistyminen" näytätisi ärsyttävän kovin monella muullakin tavalla, miksi vaikuttaisi että asioita ei mielellään liitetä toisiinsa, vaan selitykset tuppaavat liittymään olemuksellistaviin selityksiin niin johdonmukaisesti?

Toki sukupuolipuhe on junttimaista tosi usein ja sillä vielä rehvastellaan kansankulttuurillisen rempseästi, seksuaalipuheesta puhumattakaan. Yksilö käsitetään autonomiseksi yksiköksi, jonka valintakriteerit ja toiminta on joko "lajinmukaisesti" määräytyvää (esim. käsitys sukupuolista "eri lajeina") tai yksilö tietää sitten aina mitä haluaa ja missä järjestyksessä. Vapaan tahdon tematiikkahan tässä jyllää, ja eetos jossa vapaata tahtoa voi säädellä van olemuksellisuus, mikä samaistetaan sitten ihmisluontoon ja edelleen nykyaikana biologiaan, tarkemmin sanoen biologiseen tietoon.

Niin, tuo heittämäni "halun politiikka", mille en osaa sanoa akateemista vastinetta, liittyy siihen miten halu muotoutuu ja jäsentyy vallaksi arjen toiminnassa ja puhetavoissa (diskursseissa). Kyse ei ole vain seksuaalisesta halusta tai muusta redusoidusta, vaan halujen tuotantoa ja tulkintaa, olettamista ja osoittamista, omaksuttujen intiimeiksi tarkoitettujen ja ymmärrettyjen normien ja tyylien sopimista sekä rikkomista sekä näiden seurauksia.

Stinger
Voi olla monelle naiselle myös vaikea ymmärtää toisaalta miksi miehet toisaalta vaativat, että heillä olisi oikeus valita partnerinsa sukupuoliasioissa oman mieltymyksensä mukaan ja naisen olisi silloin kirmailtava ympäriinsä välillä ilmassa kantapäitään yhteen kapsauttaen ja laulaen kiitoslaulua jollekin ylemmälle henkiselle olennolle ja toisaalta ollaan sitten kieltämässä naisilta se oikeus valita kuten hekin (miehet) valitsevat ja valittamassa, että esim. valitaan ulkonaisten seikkojen suhteen (vaikka miehet itsekin olisivat valinneet pääosin niitten perusteella). Tämä taitaa olla kyllä enempi nuoremmilla ja/tai kokemattomilla ihmisillä ongelmana, että hieman elämää nähnyt ja enemmän kokenut ymmärtää kyllä sitten arvostaa vastapuolessa monia muitakin seikkoja.

Niin, näemmä miehet näkevät naisten valinnan olevan virheellistä heidän mielestään, vaikka irtosuhteet ovat miehille yhä huomattavasti sallitumpia monissa tilanteissa kuin naisille? Onko kyse vain asenteista, jostain patriarkaatin aspektista vai viestissäni viitatusta "vitun voimasta", jolla naiset voivat saada miehet tekemään asioita joita eivät normaalisti tekisi? Mikä edelleen sitten ruokkii tämän huomaavien naisten halukkuutta käyttää tätä valtaa?

Spermakilpailu-tyylin yksinkertaistavat näkökulmat kiehtovat siksikin, koska ne istuvat niin hyvin konservatiivisiin ihanteisiin sukupuolisuhteiden (hyvin soljuvasta ja roolittuvasta) toiminnasta, kuten jossain piilo(ja ilmi-)familistisessa Disney-piirretyssä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Neonomide
Olen muuten aina ihmetellyt, miksi penistäkin kutstuaan "munaksi" silloin tällöin. Eihän se miltään munalta näytä, sieneltä pikemmin.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Ihmettely on tärkeää, sitä ilman ei voi saada vastauksia. Olen myös itse mietiskellyt mistä nimitys "muna" miehen sukupuolielimelle on oikeasti lähtöisin. Mutta siitä lähtien kun kyseinen sana on kantautunut korviini, olen jollain tavalla ajatellut munan muistuttavan penistä siten, että keitetyn kananmunan valkuainen eli ulkokuori kuvastaa nahkaa, eritoten esinahkaa, ja keltuainen taas terskaa. Ja kun kananmunan kärjestä sattuu leikkaamaan sopivasti valkuaista pois, siten, että vahingoittumatonta keltuaista näkyy, niin mielleyhtymä penikseen, jossa terska pilkistelee esinahan alta on melkolailla voimakas. Itse olen omaksunut asiaan tällaisen käsityksen, vaikka en ole sitä mistään kuullutkaan. Ehkä joku muukin on aamiaispöydässä ajatellut samaa, ja alkanut kutsumaan penistä munaksi.

Hienoinen merkitysero muuten tulee siitä kirjoittaako yhteen "kananmuna" vaiko erikseen "kanan muna".

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Neonomide

Niin, näemmä miehet näkevät naisten valinnan olevan virheellistä heidän mielestään, vaikka irtosuhteet ovat miehille yhä huomattavasti sallitumpia monissa tilanteissa kuin naisille? Onko kyse vain asenteista, jostain patriarkaatin aspektista vai viestissäni viitatusta "***** voimasta", jolla naiset voivat saada miehet tekemään asioita joita eivät normaalisti tekisi? Mikä edelleen sitten ruokkii tämän huomaavien naisten halukkuutta käyttää tätä valtaa?

Eiköhän tuossa ole kyse siitä, että vaikka vapaa seksihurjastelu on miehille sosiaalisesti hyväksytympää, käytännössä vain pieni osa miehistä omaa resursseja siihen. Jo keskivertomiehelle seksisuhteen luominen on niin kuluttavaa, että useimmat tyytyvät mieluummin kompromissiparisuhteeseen. Ja mitä enemmän naisella on valtaa, sitä vaikeammaksi se miehelle käy, koska naisilla on varaa vaatia mieheltä enemmän panostusta, ja toisaalta nainen voi pitää suhteen antamalla itsestään vähemmän.

Ja sekin varmasti vaikuttaa, että parisuhteessa nainen on miehelle kaikkea muutakin kuin seksikumppani. Vain pieni itsenäisimpien miesten joukko voi elää tyytyväisinä ilman elämänkumppanuutta. Suurimmalle osalle miehistä pysyvän suhteen tuoma turvallisuudentunne ja tarkoitus elämälle on tärkeämpi asia kuin yltiöpäisen rietastelun halu.

Sinulla tietysti on se vakaa näkemys, että halutessaan mieskin voi muuttaa luonteensa ja vapautua riippuvuudetaan. En kuitenkaan usko sellaiseen. Luonteen ja totuttujen toimintamallien muuttaminen on valtavan raskas prosessi, joka onnistuu vain vahvimmilta. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa asenneongelmansa tiedostaneista ja niistä paranemaan pyrkineistäkin ihmisistä kaatuu aikanaan hautaan ongelmineen. Vain harva pystyy muuttamaan itseään.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005

Neutronin jutuista ei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Tällä kertaa kuitenkin päädyin jälkimmäiseen.

Pessimistithän tunnetusti kutsuvat itseään realisteiksi.

Edit: Tuosta itsensä muuttamisesta vielä sen verran, että Neonomiden tavoin en näe mitään estettä itsensä (lähes) rajattomalle muokkaamiselle, mutta ongelmaksi saattaakin muodostua juuri tuo Neutronin mainitsema muutoksen raskaus; Haluttu lopputulos ei ole vaivan arvoinen.

Vierailija
Neonomide

Olen muuten aina ihmetellyt, miksi penistäkin kutstuaan "munaksi" silloin tällöin. Eihän se miltään munalta näytä, sieneltä pikemmin.


Ja tälläkö Spacek saatiin houkuteltua takaisin keskusteluihin. No, olipahan ainakin melko hyvää osallistumista suhteessa aiheeseen...

Neonomide

Niin, tuo heittämäni "halun politiikka", mille en osaa sanoa akateemista vastinetta, liittyy siihen miten halu muotoutuu ja jäsentyy vallaksi arjen toiminnassa ja puhetavoissa (diskursseissa). Kyse ei ole vain seksuaalisesta halusta tai muusta redusoidusta, vaan halujen tuotantoa ja tulkintaa, olettamista ja osoittamista, omaksuttujen intiimeiksi tarkoitettujen ja ymmärrettyjen normien ja tyylien sopimista sekä rikkomista sekä näiden seurauksia.

Tuottava halu, eli paremminkin valta joka tahtoo kuin vallaksi jäsentyvä halu, tuottaa sen toiminnan joka myös jäsentää itsensä erilaisiksi normistoiksi, joita vasta sen jälkeen voidaan omaksua. Mutta huomautan, että meillä on tahtoa valtapisteitä ennen, niitä tuottamassa, ja niiden jälkeen, niitä pakenemassa.

Viime kädessä emme voi palauttaa vallan konstellaatioita vallankäyttöön, missä meillä säilyisi vapaa subjektiviteetti jonakin mystisenä kaiken aloittavana Heideggerina, vaan subjektiviteetti on, sans doute, osa kompositiota, joka muodostuu enemmänkin väleissä ja liikkuvilla rajoilla kuin niiden sisällä pisteissä, joista käsin se loisi konstellaatioita. Toistaakseni Nietzschen teesin, epäsuorasti, kun en jaksa käydä hakemassa kirjaa hyllystä : kaikki puhe vapaasta tai epävapaasta tahdosta on mystiikkaa, todellisuudessa kysymykseen tulee vain heikompi ja vahvempi tahto.

"Halun politiikka" ei palaudu seksuaalisiin toimijoihin "pidättyvä nainen" ja "kullin ohjaama mies", vaan tämä on kristillinen normisto, jossa ilmenevät aivan muut halut. On huomattava, että diskurssin muutos naiskeskeiseen pidättyvyyteen on miesten ansiota sekin. Ellemme halua välttämättä valjastaa yhtä käsitettä lisää pinnalliseen ja tyhjään käyttöön vulgaariterminä esitykselle, joka on tehty jo ennestään kyllin monin sanoin.

Edit. Kerran näinkin päin, Nietzschen oikeinkirjoitusta.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Rikasta pohdintaa herroilla (sivistynyt veikkaus). Lähden pohtimaan vastausten akateemisia syvyyksiä hetken päästä, ensin pohjustelen solipsistisesti omia ajatuskulkujani hieman.

Aihe hiljentää naiset tietenkin automaattisesti, koska onhan miestenkin valta sellasita, joka säilyy juuri siksi ettei siitä puhuta. Naisille kyseessä on vieläpä lukuisia vaarallisia implikaatiota sisältävä, "henkilökohtaisuudella" hiljaiseksi perusteltava aihe, jossa houkutus "en minä mutta muut" -puheeseen lienee (lue: on) hyvin suuri.

Aistin (lue: tiedän) taustalla olevien identiteettikulttuuristen oletusten rintaman vahvan olemassaolon, jotka naisten puheessa käyvät jatkuvaa diskursiivista arvokamppalilua ääneen sanottavien ja sanomatta jätettävien teesien suhteen naisten sukupuolisesta vallasta. Se mitä sanotaan on selkeämmin henkilökohtaisen ja poliittisen rajanvetojen vaikuttamaan kuin miehillä, koska tarve sukupuolen politisointiin diskursseissa ei ole yhtä tarpeellinen.

Yleensäkin siinä missä sukupuoli on miehille itsestäänselvyys ja monin tavoin käsitetty olevan one-way road arvopoliittisesti, naisille sukupuoli on paitsi hyvin olennainen identiteettimäärittäjä, myös kaksinaistandardeja vilisevä kahdeksansuuntainen trapetsitaiteilukatu.

---

Muun muassa Sari Näre on kirjoittanut tunnetalous-käsitteestä, mihin pitääkin tutustua hetimiten. Yritän päästä aiheesta kiinni, ennen kuin Laasasen teos julkaistaan.

EDIT: Otsikko vaihdettu provommaksi.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Juoni
Neutronin jutuista ei aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Tällä kertaa kuitenkin päädyin jälkimmäiseen.



Ihan vapaasti.

Pessimistithän tunnetusti kutsuvat itseään realisteiksi.



No kun maailman menoa seuraa, ei voi muuta sanoa, kun että valitettavasti pessimistit ovat useimmiten aivan oikeassa. Kyllä hyvin suuri osuus optimistien riskiyrityksistä karahtaa karille, millä tahansa elämän alueella. Toisaalta ne harvat, jotka onnistuvat nousemaan ryysyistä rikkauksiin (joko taloudellisesti tai kuvainnollisesti), ovat poikkeuksetta optimistejä.

Edit: Tuosta itsensä muuttamisesta vielä sen verran, että Neonomiden tavoin en näe mitään estettä itsensä (lähes) rajattomalle muokkaamiselle, mutta ongelmaksi saattaakin muodostua juuri tuo Neutronin mainitsema muutoksen raskaus; Haluttu lopputulos ei ole vaivan arvoinen.

Tuo on yksi asia. Toinen suuri ongelma on puutteellinen tieto siitä, miten tuo muutosprosessi tehokkaimmin suoritetaan, ja myös siitä, kuinka paljon uhrauksia se lopulta vaatii. Siinä vaikuttaa paljon tuo perusluonne, siinä missä optimisti yrittää kuolemaansa saakka, vaikka olisi menossa viideskymmenes turha yritys, pessimisti ei anna itselleen edes mahdollisuutta yrittämällä ensimmäistäkään kertaa.

Vierailija
Juoni

Edit: Tuosta itsensä muuttamisesta vielä sen verran, että Neonomiden tavoin en näe mitään estettä itsensä (lähes) rajattomalle muokkaamiselle, mutta ongelmaksi saattaakin muodostua juuri tuo Neutronin mainitsema muutoksen raskaus; Haluttu lopputulos ei ole vaivan arvoinen.

Aitoa sarasvuolaisuutta on uskoa ja väittää, että ihminen voisi tulla lähes miksi haluaa. "Jos sä oikeesti haluut jotain niin sä saat sen." sanoin Sarasvuo kerran kuulemallani luennolla.

Minä näen esteitä. Jos vaikka syntymälahjana on saanut herkän mielen, rumat kasvot ja siitä syystä kiusattu murrosiässä itsetunto nollaan, niin kaikki ei ole enää mahdollista. Katkeruudesta, itsesäälistä, vihasta ja alemmuudentunteista voi vielä jotenkin totuttaa mielensä pois, itsetuntoaan vahvistaa ja fysiikastaan huolehtia, mutta mitä teet rumille kasvoille? On valehtelua leperrellä alistetuille ja rumille ihmisille sisäisestä kauneudesta tai "kyllä sinäkin vielä jonkin löydät". Tosin valehtelua tehdään usein vain tavan vuoksi ja humaaneista syistä. Niin ilkeitä ihmisiä on vähän, jotka menevät potkimaan vielä lisää maassa makaavaa.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
Juoni
Edit: Tuosta itsensä muuttamisesta vielä sen verran, että Neonomiden tavoin en näe mitään estettä itsensä (lähes) rajattomalle muokkaamiselle, mutta ongelmaksi saattaakin muodostua juuri tuo Neutronin mainitsema muutoksen raskaus; Haluttu lopputulos ei ole vaivan arvoinen.



Tuo on yksi asia. Toinen suuri ongelma on puutteellinen tieto siitä, miten tuo muutosprosessi tehokkaimmin suoritetaan, ja myös siitä, kuinka paljon uhrauksia se lopulta vaatii. Siinä vaikuttaa paljon tuo perusluonne, siinä missä optimisti yrittää kuolemaansa saakka, vaikka olisi menossa viideskymmenes turha yritys, pessimisti ei anna itselleen edes mahdollisuutta yrittämällä ensimmäistäkään kertaa.
Itsensä muuttamisen suurinpia ongelmia on kai kuitenkin se, että sen lopputuloksen paremmuudesta ei ole mitään takuita. Monasti ihmiset haluavat muuttaa itseään, koska joku heille tärkeä ihminen ei pitänyt jostain heidän ominaisuudestaan. Se jollain tasolla ikäänkuin traumatisoi. Ja sitten seuraavaksi törmäävät ihmiseen, joka onkin pahoillaan siitä, että menit ja muutit itsesi.

Kuinka usein onkaan sivusta seuraajana kuullut miehen suusta, "etten varmasti ikinä enää..." ja sitten tapaavat naisen, joka häipyy kun mies ei ikinä enää...

Mistä se muutoksen tarve lähtee tietysti vaikuttaa aika paljon myös.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija
anomalia
Juoni

Edit: Tuosta itsensä muuttamisesta vielä sen verran, että Neonomiden tavoin en näe mitään estettä itsensä (lähes) rajattomalle muokkaamiselle, mutta ongelmaksi saattaakin muodostua juuri tuo Neutronin mainitsema muutoksen raskaus; Haluttu lopputulos ei ole vaivan arvoinen.



Aitoa sarasvuolaisuutta on uskoa ja väittää, että ihminen voisi tulla lähes miksi haluaa. "Jos sä oikeesti haluut jotain niin sä saat sen." sanoin Sarasvuo kerran kuulemallani luennolla.

Minä näen esteitä. Jos vaikka syntymälahjana on saanut herkän mielen, rumat kasvot ja siitä syystä kiusattu murrosiässä itsetunto nollaan, niin kaikki ei ole enää mahdollista. Katkeruudesta, itsesäälistä, vihasta ja alemmuudentunteista voi vielä jotenkin totuttaa mielensä pois, itsetuntoaan vahvistaa ja fysiikastaan huolehtia, mutta mitä teet rumille kasvoille? On valehtelua leperrellä alistetuille ja rumille ihmisille sisäisestä kauneudesta tai "kyllä sinäkin vielä jonkin löydät". Tosin valehtelua tehdään usein vain tavan vuoksi ja humaaneista syistä. Niin ilkeitä ihmisiä on vähän, jotka menevät potkimaan vielä lisää maassa makaavaa.

http://a.abcnews.com/images/Entertainme ... 828_ms.jpg

http://users.iafrica.com/i/in/inpra/DeVito.gif

Tästä miehestä tehtiin parodiaa panemalla hänet Arskan kanssa samaan filmiin. Menestys ei ole tullut ulkonäöllä ainakaan. Persoonallisuus taitaa olla sittenkin se hallitseva piirre.
En muista sen menestyneen näyttelijän nimeä, jolla oli epämuodostunut nenä, mutta sai pääosia Hollywood-leffoissa.

Lisäksi ne kauniitkin naiset, jotka viiltelevät itseään, omatessaan vääristyneen minäkuvan...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat