Kielten alkukodit.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Kontaktisyntyinen kielikunta?
Jaakko Häkkinen
(7.4.2007)

Perinteisen näkemyksen mukaan kielikunta periytyy yhdestä kantakielestä ja nykykielten moninaisuus on seurausta divergenssistä eli erilaistumiskehityksestä. Viime vuosina yhä äänekkäämmiksi käyneet "vallankumoukselliset" sen sijaan ovat esittäneet, että uralilainen kielikunta olisikin syntynyt konvergenssin eli yhtenäistymiskehityksen seurauksena alkuaan erisukuisten kielten kehittyessä yhteiseen suuntaan (esim. Wiik 2002: Eurooppalaisten juuret).




Konvergenssin nähdään tapahtuneen erikielisten yhteisöjen kanssakäymisessä käytettyjen "lingua-franca" -kielten puitteissa. Näitä yleis-puhekieliä on voitu tarkastella myös nykyajassa. PO. prosessi siis tapahtuu esim. kaupankäynnin slangissa, ei alkuperäisissä kielissä jotka eivät välttämättä muutu mihinkään suuntaan.

Tällainen "kontaktiteoriaan" perustuva näkemys olisi näiden tutkijoiden mielestä ristiriidassa perinteisen näkemyksen kanssa, mutta tosiasiassahan myös perinteinen näkemys on ottanut kontaktit huomioon (ks. Itkonen 1998).



Hypoteesi "kontaktikielen" kehittymisestä uudeksi valtakieleksi ja suituisissa oloissa kieliryhmän kantakieleksi lienee kuitenkin uusi. Sitähän em. "radikaalit" tarkoittivat, joten mitä oikeastaan halusit sanoa?

Kalevi Wiik kirjoittaa (2002: 48):
"Esimerkiksi väite, jonka mukaan koko periglasiaalinen vyöhyke (mannerjään eteläpuolinen alue) olisi uralilaisen lingua francan pohjalta kehittynyt uralilaiseksi kielivyöhykkeeksi, on usein leimattu vääräksi sillä perusteella, että kantakielten alueet eivät voi olla näin laajoja. Kysymyksessä on väärinkäsitys, joka perustuu siihen, että lingua franca ja perinteinen kantakieli on samastettu. Väite, jonka mukaan periglasiaalinen vyöhyke on liian laaja uralilaisen lingua francan alueeksi, on yhtä perusteeton kuin väite, jonka mukaan englantia ei voitaisi nykyään käyttää lingua francana koko Euroopassa."

Tässä Wiik joko tahallaan tai tahattomasti ohittaa sen, että lingua franca käyttäytyy aivan kuten mikä tahansa kieli: sen leviäminen alkaa aina suppealta alueelta.




Dogmia pukkaa, Jaska. Olen sinulle aiemminkin kertonut, että l-fr-kieli saattaa olla muullakin kuin maantieteellisellä tavalla territoriaalinen:

1. "Traweller-kielet", Iso-Britannia, Irlanti:
Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa on ollut käytössä puhekieliä, joita ovat käyttäneet vain liikkuvat ammattikunnat: Kausityöläiset, varkaat, mustalaiset ym. "traweller"-väki ja esim. sirkuslaiset. Omalla muille käsittämättömällä kielellään tämä väki on lujittanut identiteettiään (he olivat halveksittuja) ja suojellut ammattisalaisuuksiaan.

Mustalaisilla ja sirkuslaisilla oli vielä omat kielensä.

Näillä kielillä ei ole koskaan ollut omia maantieteellisisiä alueitaan, vaan alueet olivat sosiaalisia.

2. Kuten traweller-kielet sekä yhdistivät että erottivat (valtaväestöstä) samassa tarkoituksessa toimivat juutalaiskielet jiddish, ladino, juutalais-kreikka, juutalais-kurdi ja eri juutalais-arabiat.

3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.

Ryssnorsk ei koskaan levinnyt laivalaitureita ja markkinapaikkoja kaueammas, mutta swahili syrjäytti Itä-Afrikassa useita paikalliskieliä muodostuen osalle afrikkalaisista jopa äidinkieleksi.

Kaikki nämä kielet ovat syntyneet ilman pistemäistä alkukotia.

Kielen laajaa puhuma-aluetta edeltää aina suppea puhuma-alue, kielen ekspansiokeskus (Janhunen 1999; Häkkinen 2006).



Niinhän sä luulet. Ottaisit nyt huomioon edes sen, että "puhuma-alue" voi olla sosiaalinen eriö olematta maantieteellisesti missään.

Ja kielenkehityksen alussa saattaa olla useita eri ehdokkaita kanssakäymisen-kieleksi l. lingua-francaksi, joista yksi pääsee dominoimaan ja sulauttaa/syrjäyttää muut.

Tämä lainalaisuus koskee myös lingua francoja (erikielisten ryhmien yhteisenä kommunikaatiokielenä käyttämä kieli; Thomason 2001: 269): tällainen kieli, olipa se kontaktissa syntynyt pidgin tai jonkin kieliyhteisön alkuperäinen kieli, syntyy ja leviää käyttöön aina yhdeltä suppealta alueelta - niin kuin englantikin on levinnyt.



Englanti kaiketi syntyi saksien ja anglien kielen(kielten) ja normannivaikutteen (ranska) tuloksena Englannin maaperällä?

Oletetaanpa, että naapurikielten A ja B puhujat kehittävät yhteiseksi kommunikaatiokielekseen pidginkielen X. Syntynyt kieli omaksutaan kieliyhteisöjen A ja B keskinäisen kommunikaation kieleksi eli lingua francaksi. Vastaavanlainen prosessi tapahtuu myös tuhannen kilometrin päässä, missä naapurikielten C (joka kuuluu samaan kielikuntaan kielen B kanssa) ja D puhujat kehittävät keskinäiseksi lingua francakseen uuden pidginkielen Z. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun nämä kaksi erillistä kielialuetta, AB ja CD, joutuvat kiinteisiin kosketuksiin keskenään ja syntyy jälleen tarve keskinäiseen kommunikointiin? Oletetaanpa Wiikin tapaan, että kaikkien neljän alkuperäisen kielen puhujat alkavat käyttää yhteydenpidossaan yhtä ja samaa kieltä lingua francana. Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?

Lopputulos riippuu siitä, valitaanko käyttöön valmiista pidginkielistä X vai Z, vai luodaanko peräti täysin uusi kontaktikieli W. Joka tapauksessa lingua franca otetaan aluksi käyttöön suppealla alueella. Syntyneen lingua francan käyttöalue on ABCD, mutta kielen ekspansiokeskus eli kielellinen "alkukoti" on paikannettavissa aina suppealle alueelle: jos lingua francaksi valitaan kieli X, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden A ja B välinen kontaktipinta;




Hienoa Jaska! Kontaktipinta on jo parempi kuin piste l. puikula.

jos lingua francaksi valitaan kieli Z, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden C ja D välinen kontaktipinta; jos lingua francaksi kehitetään uusi kieli W, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden (A)B ja C(D) välinen kontaktipinta.

Ei siis ole mitään merkitystä sillä, valitaanko lingua francaksi jonkin kieliyhteisön äidinkieli (A, B, C tai D) vai jokin näiden perusteella luotu pidginkieli (X, Z tai W). Merkitystä ei ole myöskään sillä, kuinka laajoja tai suppeita kohtaavien kielten puhuma-alueet ovat. Lopputulos on aina sama: laaja-alainen lingua franca palautuu aina yhdelle suppealle alueelle, kielen ekspansiokeskukseen. Kielellinen "alkukoti" sijaitsee aina siinä pisteessä kontaktivyöhykkeellä, missä kieli valitaan tai kehitetään, ja täältä se leviää laajempaan käyttöön.




Yrität nyt sekä kieltää että myöntää, ja päästä hokkuspokkuksella takaisi "pisteeseen"? Eikö tätä saisi huomata?

Täysin mahdoton on tilanne, että kielten A ja B puhujat kehittäisivät lingua francakseen sattumalta aivan saman kielen kuin kielten C ja D puhujat. Niinpä ne tutkijat, jotka Kalevi Wiikin tapaan olettavat uralilaisen kielikunnan syntyneen nykyisenlaajuisella alueella eri kielten välisten kontaktien tuloksena, ohittavat tietoisesti tai tietämättään sen seikan, että olipa kielen syntytapa minkälainen tahansa, kielen leviäminen alkaa aina suppealta alueelta.



Eivät kivet ja kannot mitään puhu, joten "alueella" ei ole kieltä. Puhekieli on ihmisryhmän/ryhmien ominaisuus.

Kun kieli leviää käyttöön laajemmalle alueelle, se ennen pitkää murteutuu. Näin alkuperäisestä suppealla alueella puhutusta kielestä tulee tytärkielten yhteinen kantakieli. Olennaista siis on, että vaikka uralilaisen kielikunnan taustalla olisikin kontaktikieleksi syntynyt pidgin, joka sitten olisi levinnyt laajan alueen lingua francaksi, tämäkin kantaurali olisi joka tapauksessa lähtenyt leviämään yhdeltä suppealta alueelta.



Toistoa, mutta ei perusteluja.

Painottaapa teoreettinen viitekehys sitten divergenssiä tai konvergenssia, on lopputulos sama: kielikunnan taustalla on aina suppea ekspansiokeskus, kantakielen "alkukoti".

Och så vidare.

Ja kielellisen alkukodin luotettava sijoittaminen aikaan ja paikkaan on mahdollista ainoastaan vertailevan kielitieteen menetelmin. Arkeologian tai genetiikan tulokset eivät voi luotettavasti kertoa menneisyyden kielitilanteesta, koska nämä tieteenalat eivät tutki eivätkä tavoita kieltä.



Arkeologia ja genetiikka kertovat, missä ihmiset olivat niinkun maantieteellisesti ja mihin suuntaan liikuttiin. Kun tsekkaa mitä po. tieteet tietävät, ei tule pläjäytettyä alkukotia keskelle jäätikköä t. kuivaa polari-autiomaata jossa eivät elä bakteeritkaan.

Vaikka kantaurali olisikin alkuaan syntynyt konvergenssin tuloksena, on kantauralin hajoaminen nykyiseksi uralilaiseksi kielikunnaksi joka tapauksessa divergenssin tulosta. Niinpä Wiik ja kumppanit ovat erehtyneet olettaessaan, että kontaktisyntyisyys olisi ristiriidassa divergenssimallin kanssa ja voisi jotenkin viedä siltä pohjan.

Kovergenssi olettaminen ei kiellä diversoitumista myöhemmin eikä samaan aikaankaan, mutta taidat viedä keskustelua pois siitä pistemäisestä alku-ihmestä? Jos oletamme, että SU-kielten kantakieli on muodostunut esim. jääkauden lopulla "mammuttiaron" liikkuvien metsästäjä-keräilijä-yhtisöjen välisen kanssakäymisen kielenä, ja sulauttanut/syrjäyttänyt po. kulttuurialueen mahdolliset yhteisökielet, niin tämä näkemys on vastakkainen esittämällesi piste-alkuiselle visiolle.

Jatketaan tässä ketjussa?

t.
Meyer Amschel Sobelsohn

Jaska-linkki: http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Kontakti.html

Sivut

Kommentit (21)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
Meyer A. S.
Kaikki nämä kielet ovat syntyneet ilman pistemäistä alkukotia.

Päinvastoin: jokainen näistäkin kielistä on syntynyt yhdessä pisteessä (kuvaannollisesti, koska todelliseen pisteeseenhän ei tunnetusti mahdu edes yhtä jalkaa, saati sitten kahta ihmistä). Niiden myöhempi käyttöalue ei siis ole sama kuin kielen syntyalue.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ymmärräthän sinä yleistä suhteellisuusteoriaakin.

Ariston
Kannattaa tutustua seuraavaan kirjoitukseen, joka väittää uralilaisten kielten sukulaissuhteita keinotekoiseksi, lingvistikkojen keksinnöksi.

Joo, mielelläni luen salaliittoteorioita ja muuta lantaa, jos vain se saa sinut vastaavasti lukemaan tieteellisiä kirjoituksia.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija
Jaska
Meyer A. S.
Kaikki nämä kielet ovat syntyneet ilman pistemäistä alkukotia.

Päinvastoin: jokainen näistäkin kielistä on syntynyt yhdessä pisteessä (kuvaannollisesti, koska todelliseen pisteeseenhän ei tunnetusti mahdu edes.... Niiden myöhempi käyttöalue ei siis ole sama kuin kielen syntyalue.

Ihanko taikasauvan kosketuksesta vai ilman?

Vastaa nyt esittämääni hypoteesiin kontaktikielen synnystä erikielisten yhteisöjen vuorovaikutuksessa. "Pisteestä" käyttöalueelle levittävä mekanismi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki...?
t.
Meyer Amschell

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Ariston
Kannattaa tutustua seuraavaan kirjoitukseen, joka väittää uralilaisten kielten sukulaissuhteita keinotekoiseksi, lingvistikkojen keksinnöksi.

Yuri Tambovtsev
Novosibirsk Pedagogical University, Novosibirsk, Russia

Language Taxons and the Naturalness of their Classification

http://hss.fullerton.edu/linguistics/CLN/pdf/Tam-CompLanguage-rda.pdf[/q...

Vilkaisin tuota. Erittäin mielenkiintoista käyttää matematiikkaa kielten kompaktisuuden analysointiin. Esimerkiksi latvia heikentää balt-slaavilaisten kielten kompaktisuutta, mutta liettua lisää sitä. Se merkitsee ilmeisesti sitä, että latvian kielessä näkyy suomensukuisten kielten vaikutus suurempana kuin liettuassa.

Kirjoituksen perusteella unkari pitäisi poistaa uralilaisten kielten joukosta ja muistaakseni samojedi ja muitakin Siperian kieliä. Jos näin tehdään, niin koko kantauralin käsite menee uusiksi ja reippaasti (?).

Kirjoituksessa oli myös hyvä kuvaus miksi vanhat parrat eivät hyväksy uutta. Se on normaalia psykologiaa ja eläkkeelle jääminen muuttaa/kehittää tiedettä.

Nuo matemaattiset menetelmät yhdistettynä geneettisiin ja arkeologisiin tuloksiin, voisivat olla aika uraa uurtavia.

.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Meyer Amshell sobelsohn
3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.

Ilmeisesti joukkoon voisi lisätä latinan, joka oli yhteisön kieli ja kontaktissa muinaisiin kieliin Italian, Ranskan ja Espanjan alueilla.

.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Jotuni

Kirjoituksessa oli myös hyvä kuvaus miksi vanhat parrat eivät hyväksy uutta. Se on normaalia psykologiaa ja eläkkeelle jääminen muuttaa/kehittää tiedettä.

.

Mutt eikö täällä ole valitettu, että emeritukset keksivät kaikenlaista uutta liikaakin? Kaikki on suhteellista, myös miikä lasketaan uudeksi, ja mikä vanhaksi parraksi.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Jotuni
Meyer Amshell sobelsohn
3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.



Ilmeisesti joukkoon voisi lisätä latinan, joka oli yhteisön kieli ja kontaktissa muinaisiin kieliin Italian, Ranskan ja Espanjan alueilla.

.


Siihen voisi lisätä myös finlands svenska, joka myös oli alunperin käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa

Vierailija
Jotuni
Meyer Amshell sobelsohn
3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.



Ilmeisesti joukkoon voisi lisätä latinan, joka oli yhteisön kieli ja kontaktissa muinaisiin kieliin Italian, Ranskan ja Espanjan alueilla.

.

Ei oikeastaan. Latina levisi Rooman hallintokielenä ja samalla osana paikallisten kansallisuuksien kulttuurisen hävittämisen politiikkaa. Uudet alueelliset kielet olivat paikallisesti äännettyä huonostiopittua latinaa.

Latina siis levisi valmiina kielenä. Lingua-franca -kielet syntyvät kontaktin vaikutuksesta toisiaan huonostiymmärtävien ihmisten tavatessa toisiaan säännöllisesti esim. ostamisen ja myymisen merkeissä.

t.
Meyer Amschel

-

Vierailija
Moses Leone

Siihen voisi lisätä myös finlands svenska, joka myös oli alunperin käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa

Nää, de ee bara junttikieli på stranden. Rantaruotsalaiset ha icke kontakten utan henkilökohtaista-palsta i Hesari:

"Heissan sine vackra flicka i Närpes. Där ee en gammalpojke från Tammisaari, som ha herpes..."

t.
Meyer Amschel

-

Vierailija
Meyer Amshell sobelsohn

Nää, de ee bara junttikieli på stranden.


Kieli mikä kieli.

Minusta luonnolliset kielet eivät synny tai kuole missään tietyssä pisteessä minään tiettynä ajanhetkenä, vaan ne syntyvät, yhtyvät, eriytyvät ja kuolevat useassa pisteessä jatkuvan muutoksen vaikutuksesta.

Yksinkertaistettuna kaava on seuraavanlainen:

- Sana/kieli A syntyy pisteessä 1 ja sana/kieli B pisteessä 2
- Pisteessä 3 ne yhtyvät
- Pisteessä 4 ne eroavat
- Pisteessä 5 sana/kieli A tai B kuolee, tai sanat/kielet A ja B molemmat kuolevat ja syntyy sana/kieli C

Ainoastaan synteettiset kielet, kuten nykysuomi, joita kielitoimistot ja sovittu kielioppi kahlitsevat syntyvät keinotekoisesti yhdessä pisteessä ja niitä pidetään keinotekoisesti yllä. Nykysuomi synnytettiin 1500-luvulla Varsinais-Suomen murteesta, 1800-luvulla siihen ympättiin tarkoituksellisesti Itä-Suomen murteellisuuksia tasapuolisuuden vuoksi. 1900- ja 2000- luvuilla äidinkielenopettajat ja muut kielipoliisit taistelivat "svetisismejä" ja "anglo-amerikkalaisuutta" vastaan.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Meyer Amshell sobelsohn
Jotuni
Meyer Amshell sobelsohn
3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.



Ilmeisesti joukkoon voisi lisätä latinan, joka oli yhteisön kieli ja kontaktissa muinaisiin kieliin Italian, Ranskan ja Espanjan alueilla.

.




Ei oikeastaan. Latina levisi Rooman hallintokielenä ja samalla osana paikallisten kansallisuuksien kulttuurisen hävittämisen politiikkaa. Uudet alueelliset kielet olivat paikallisesti äännettyä huonostiopittua latinaa.

Ranska, espanja ja italia ovat siis eräänlaista pidgin-latinaa.

.

Vierailija
Moses Leone
Jotuni
Meyer Amshell sobelsohn
3. Pidging Oceaniassa, swahili Itä-Afrikassa, ryssnorsk Barentsinmeren rannoilla, jne. olivat (alunperin) käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa.



Ilmeisesti joukkoon voisi lisätä latinan, joka oli yhteisön kieli ja kontaktissa muinaisiin kieliin Italian, Ranskan ja Espanjan alueilla.

.


Siihen voisi lisätä myös finlands svenska, joka myös oli alunperin käytössä erikielisten yhteisöjen kontaktitilanteissa

Uskotaan vähemmälläkin että ruotsi ja muut germaaniset kielet ovat sivistyskieliä ja suomenkieli on puustatippuneiden lähinnä apinan tasolla olevan metsästäjä-keräilijä-kansan mongerrusta - näin tieteellisesti.

Vierailija

Jaska kirjoitti? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!

Joo, mielelläni luen salaliittoteorioita ja muuta lantaa, jos vain se saa sinut vastaavasti lukemaan tieteellisiä kirjoituksia.

Eikö prof. Yuri Tambovtsev mielestäsi ole tiedemies. Hän on julkaissut kymmeniä kirjoja ja satoja tieteellisiä artikkeleita ja on alallaan arvostettu tiedepiireissä. Hän on tehnyt tutkimusta jo 80-luvun alusta ja onpa jopa Suomalais-Ugrilainen seurakin vihkosissaan julkaissut niitä.
esim. näistä:
Juri A. Tambovcev, Selected consonantal characteristics of some Finno-Ugric languages from a phonostatistical point of view; Phonostatistical study of Komi Zyryan vowels and consonants.
Yuri A. Tambovtsev, E. I. Rombandeeva & E. A. Kuzakova Slovar' mansijsko-russkij i russko-mansijskij: Posobie dlja uchashchihsja nachal'noj shkoly; Ètnicheskaja istorija narodov Severa.
Yuri A. Tambovtsev, Material'naja kul'tura i dekorativno-prikladnoe iskusstvo segozerskih karel konca XIX – nachala XX veka.
Jurij A. Tambovtsev, E. I. Rombandeeva & M. P. Vahrusheva Mansijskij jazyk. Uchebnoe posobie dlja pedagogicheskih uchilishch.

Taitaa olla kova paikka kun pisteteoriaa ja uralilaista kielipuuta arvostellaan.

Vierailija
Moses Leone
Meyer Amshell sobelsohn

Nää, de ee bara junttikieli på stranden.


Kieli mikä kieli.

Minusta luonnolliset kielet eivät synny tai kuole missään tietyssä pisteessä minään tiettynä ajanhetkenä, vaan ne syntyvät, yhtyvät, eriytyvät ja kuolevat useassa pisteessä jatkuvan muutoksen vaikutuksesta.

Yksinkertaistettuna kaava on seuraavanlainen:

- Sana/kieli A syntyy pisteessä 1 ja sana/kieli B pisteessä 2
- Pisteessä 3 ne yhtyvät
- Pisteessä 4 ne eroavat
- Pisteessä 5 sana/kieli A tai B kuolee, tai sanat/kielet A ja B molemmat kuolevat ja syntyy sana/kieli C

Ainoastaan synteettiset kielet, kuten nykysuomi, joita kielitoimistot ja sovittu kielioppi kahlitsevat syntyvät keinotekoisesti yhdessä pisteessä ja niitä pidetään keinotekoisesti yllä. Nykysuomi synnytettiin 1500-luvulla Varsinais-Suomen murteesta, 1800-luvulla siihen ympättiin tarkoituksellisesti Itä-Suomen murteellisuuksia tasapuolisuuden vuoksi. 1900- ja 2000- luvuilla äidinkielenopettajat ja muut kielipoliisit taistelivat "svetisismejä" ja "anglo-amerikkalaisuutta" vastaan.


Onkohan kukaan koskaan analysoinut eri kielien välisiä yhteyksiä neuraaliverkoilla, esimerkiksi itseorganisoituvilla kartoilla? Niillä voisi ehkä löytää mielenkiintoisia ilmiöitä.

Tässä on joku käyttänyt itseorganisoituvaa karttaa elokuvatermeihin, mutta vain suomalaisiin, ja se kuvaa käsittääkseni vain eri elokuvatermien läheisyyttä toisiinsa työvaiheiden kannalta:

http://www.uiah.fi/ISBN/951-558-172-9/2_5_6.html

Vierailija

TAMBOVTSEV, Yuri Alekseevich.
"Typology of functioning of phonemes in a sound chain of Indo-
European, Palaeo-Asiatic, Ural-Altaic and other world languages:
compactness of subgroups, groups, families and other language taxons"

Among other language families, Tambovtsev describes the Finno-Ugric family. He argues, that this language family includes two major groups:
Baltic-Finnic and Ugric groups.

The author considers the theories of those linguists who identify the
following four groups in the Finno-Ugric family:
1) The Baltic-Finnic group including Estonian, Finnish, Karelian,
Vepsian, Izhorian, Vodian, Livonian, and Saami possessing some specific
features;

2) The Volga group including Erzia-Mordovian, Moksha-Mordovian,
Mountain Mari, and Lawn or Meadow East Mari;
3) The Permic group comprising Udmurdian, Komi-Zyrian, and Komi-
Permian;
4) The Ugric group comprising Hungarian, Manty, and Khansi.
Together with the Samoyedic language family comprising the Nenets,
Selkup, Nganasan, and Enets languages.
The Finno-Ugric and Samoyedic are said to form the Uralic language unit.
Tambovtsev argues that until present, no fore-language of this unit has
been established.
The languages of the Uralic unit do not form a compact
unity from the point of view of dispersal and frequency of phonemic
groups. With the aid of the coefficients that have been received by
Tambovtsev in his studies, the author has shown that the consonant indices
and the compactness (dispersion) coefficients suggest a more compact
unity for Samoyedic languages family (the meanV=18.29%; T=0.16),
rather than for the Finno-Ugric (the mean V=24.14%; T=0.47). The Uralic
language unity has a greater dispersion (the mean V=28.31%; T=0.57).
This fact has been interpreted as a support of the idea that languages of the Samoyedic and Finno-Ugric family are more closely related to one another within the family, than between the families. Thus, the idea of the Uralic taxon as a language family should be either rejected or considered with caution (p.125).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat