Mitä paikkakunnan nimet kertovat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen usein miettinyt, mistä juontuu eräät mielikuvitusta herättävät paikkakunnan nimet?
Sodankylä, Enontekiö, Warkaus jne ja tietekin Tampere!?!
Noilla nimillä on oma historiansa.
Tiedätkö sinä?
Kerrotko?
Kysymysmerkkejä jäikin vielä ????????

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija

Sodankylä:

Sodankylä-nimi yhdistetään yleensä sodankäyntiin ja niinpä Sodankylä tunnetaan myös nimellä "Pyssykylä". Tämän Sodankylä-nimen alkuperästä on sellainenkin tulkinta, että saamenkielessä on harria kutsuttu nimellä "soda"; ja kun Kitisessä on ollut Sodankylän kohdalla runsaasti harreja, on kylän nimeksi tullut Sodankylä - eli Harrinkylä, jolla ei ole sotimisen ja pyssyjen kanssa mitään tekemistä.

Lähde:
http://www.aretalogia.com/kansakunta/sa ... eudet.html

Toinen selitys:

Sanomalehti Kalevassa (14.7.2005) Sodankylän nimestä kerrotaan näin:

"Sodankylän nimi oli jo 1500-luvulla lappalaisten talvikylän ja markkinapaikan nimenä. Siihen sisältynee alunperin lappalainen henkilönnimi Sova. Sovankylästä nimi normaalistettiin Sodankyläksi. -kylä-loppuisena nimi lienee Tornion pirkkalaisten antama talvikylän nimi kuten idempänä olevat Kemikylä ja Maanselkäkin. Tällöin Sodankylään voinee sisältyä sota-sanakin."

Vierailija

Yleensä vanhat nimet jäävät elämään, vaikka kieli katoaakin (kuulemma). Erehdyin kerran kuulemaan esitelmän (radiosta), jossa väitettiin osan pakannimistä olevan alunperin goottikielestä?. Ii:n pitäis oleman virta tai jotain sinnepäin ja Vanaja tais olla selkä tai järve, en enää muista.

Kertovat ne nimet muustakin, varsinkin Lapissa. Paikannimi on usein ekana paikalle sattuneen ja asuneen nimi. Lisäksi nimistä selviää joskus mistäpäin Suomea ensimmäiset asukkaat ovat tulleet.

Vierailija

Enontekiö (inarinsaameksi Iänudâh, pohjoissaameksi Eanodat, ruots. Enontekis)
En löytänyt suomenkielistä käännöstä nimelle. Aslak vois tietää, jos on kuulolla.

Vierailija

valtiokonttorin elatti:
"Kertovat ne nimet muustakin, varsinkin Lapissa. Paikannimi on usein ekana paikalle sattuneen ja asuneen nimi. Lisäksi nimistä selviää joskus mistäpäin Suomea ensimmäiset asukkaat ovat tulleet."

Joo tuota. Olin aikoinani töissä Sodankylän puolella.
Mieleen jäi juuri tuo Sodankylä - nimi, keskellä suhteellisen rauhaisaa Lappia.
Kuulin myös silloin puhuttavan Kelontekemän metsäkaartilaisista. Ei nyt mennä kuitenkaan nykyhistorian tapahtumiin, vaan itse nimeä puntaroisin.
Kelontekemän kylän nimi johtunee siitä, mikäli nyt vähänkään oikein muistan, että joskus "Ison Vihan" aikana kuljetettiin kelloa järven yli turvaan vihulaisilta ja kello jostain syystä mulskahti järveen.
Niin, olisiko tuo nimi ollut alkujaan Kellontekemä?

Vierailija
valtiokonttorin elatti
Yleensä vanhat nimet jäävät elämään, vaikka kieli katoaakin (kuulemma). Erehdyin kerran kuulemaan esitelmän (radiosta), jossa väitettiin osan pakannimistä olevan alunperin goottikielestä?. Ii:n pitäis oleman virta tai jotain sinnepäin ja Vanaja tais olla selkä tai järve, en enää muista.

Kertovat ne nimet muustakin, varsinkin Lapissa. Paikannimi on usein ekana paikalle sattuneen ja asuneen nimi. Lisäksi nimistä selviää joskus mistäpäin Suomea ensimmäiset asukkaat ovat tulleet.

Ii tulee kuulemma sananasta joka tarkoittaa yötä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Na Enontekiö on meinaa tietenki joen alkua, elikkä Eno on joki.
Könkämäeno , könkämäjoki.
Enontekijöltähän saapi alkunsa Ounasjoki.
Joka nimi tarkkoittaa "mettien keskellä kulkevaa jokea".

Enontekijön keskustaa paikalliset kuttuvan nimellä Hetta.

Ounas viittaa sanaan outa , elikkä mettä. Vaikka on sitä koitettu vääntää tarkoittavaksi sannaa outo , tai sitte ounastella = ennakoijja.
Mutta methän se tässätaphauksessa nimi Ounas viittaa.
On ikivanhaa keskilapin kieltä, joka kovasti poikkeaa muista saamenkielistä.
Valitettavasti se kieli on vain häipynyt unhojen yöhön.
Enontekiö siis kahta "kieltä sekasin", tarkoittaa joentekijää.

Nuin niinko suunnilhens.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Jäi muuten sanomatta , että tuo Sodankylän selitys oli oikea, vieläki käytethän nimeä soan- kylä, siis harrikylä.
Ei tuolla nimellä ole mithän tekemistä "pyssyjen " eikä sotimisen kans.

Warkauven nimen historiikkia en tiijjä.
Enkä kylläkhän Kolarin kylänkhän. Tuskin nimi kuitenkhan kolareihin
viittaa, tuskin sitä liikennettä nimen syntyaikhoin on liikaa ollu.

Vierailija
markent
Olen usein miettinyt, mistä juontuu eräät mielikuvitusta herättävät paikkakunnan nimet?
Sodankylä, Enontekiö, Warkaus jne ja tietekin Tampere!?!



Tampere tarkoittaa useammalla kuin yhdellä kielellä "Tuosta yli!"

Tätä selitystä vain ei ole oikein kelpuutettu, vaikka se sopii paremmin kuin hyvin, kun kysessä on ainoa kapea kohta kahden ison vesialueen välissä. Ne kielet ovat slaavilaisia ja balttilaisia.

Ja tästä on kulkenut myös geeneissäkin näkyvä reitti länsirannikolta Laatokan Karjalaan, jossa on ollut luultavasti liikennettä molempiin suuntiin. (Ja on tästä joskus kulkenut ilmeisesti balttiperäisen väen reitti etelästä pohjoiseenkin, mutta luultavasti vesiteitä pitkin.

Nimen alkuperäksi on arveltu myös germaanista vesimyllyn pystyakselin eli "tammen" (tammin) nimeä "damber".

Alueella on ikivanhoja suomalaisia (Näsijärvi, Sääksjärvi, Kaukajärvi, Kausjärvi, Kangasala jne.) , lappalaisia (Hervanta, Teisko jne.), balttilaisia (Mallasvesi, Pälkäne, Vanajavesi) ja germaanisia (Pirkkala, Lempäälä, Urjala, Pyhäjärvi, Iidesjärvi, Messukylä jne.) paikannimiä.

Suomalaisetkin paikannimet ovat erittäin vanhoja ja viittavat mm. muinaisiin elinkeinohin kuten majavan- ja peuranmetsästykseen. Sanat ovat usein vääntyneet asultaan ja merkitykseltään kun vanha merkitys on unhodettu, esimerkiksi Ristiorkosta (ristinmuotoisesta soisesta syvänteestä, muinaismuistoalue) on tullut "kirkollisgermaaninen" Ristinarkku, Kaukajärvi on tarkoittanut "pitkää järveä", se on ollut nykyistä paljon pidempi ulottuen lähes Iidesjärveltä Roineelle.

Noilla nimillä on oma historiansa.
Tiedätkö sinä?
Kerrotko?
Kysymysmerkkejä jäikin vielä ????????
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

>Rovaniemi < Tarkottaa kivikkoista niemeä.
Rova on kivikko, Lapista löytyy useita Rovia , Rovavaaroja isompia ja pienempiä. Rova meinaa siis kivikkoa. Pahtarova meinaa isoista kivistä "pahdoista" paasista muovostunutta aluetta.

Sitte son kans usseita Paartoselkiä ja muitaki "paartoja " Lapissa.
Paarto on Kolttien kieltä, mahollisesti myös sitä unehtunutta kesilapin saamea ,ja meinaa loivasti kohoavaa maata tai vaaraa.

Mutta nimellä "Äkäslombolo" (niinko se Beelä pitäs kirjottaa)tai
Äkäsjärvi , ei tarkoteta Äkästä , vihasta.
Selitäppää K.K mitä nuo nimet takanans pittää ?

Vierailija
Aslak
>Rovaniemi < Tarkottaa kivikkoista niemeä.
Rova on kivikko, Lapista löytyy useita Rovia , Rovavaaroja isompia ja pienempiä. Rova meinaa siis kivikkoa. Pahtarova meinaa isoista kivistä "pahdoista" paasista muovostunutta aluetta.

Sitte son kans usseita Paartoselkiä ja muitaki "paartoja " Lapissa.
Paarto on Kolttien kieltä, mahollisesti myös sitä unehtunutta kesilapin saamea ,ja meinaa loivasti kohoavaa maata tai vaaraa.

Mutta nimellä "Äkäslombolo" (niinko se Beelä pitäs kirjottaa)tai
Äkäsjärvi , ei tarkoteta Äkästä , vihasta.
Selitäppää K.K mitä nuo nimet takanans pittää ?

En Äkästä tiedä, mutta lombolo taitaa olla lampi tai järvi, kumminkin selvästi kaltiota suurempi. Oisko koko nimitys varattu jyrkkärantaiselle järven tapaiselle.

Vierailija
RJK
markent
Olen usein miettinyt, mistä juontuu eräät mielikuvitusta herättävät paikkakunnan nimet?
Sodankylä, Enontekiö, Warkaus jne ja tietekin Tampere!?!



Tampere tarkoittaa useammalla kuin yhdellä kielellä "Tuosta yli!"

Tätä selitystä vain ei ole oikein kelpuutettu, vaikka se sopii paremmin kuin hyvin, kun kysessä on ainoa kapea kohta kahden ison vesialueen välissä. Ne kielet ovat slaavilaisia ja balttilaisia.

[/quote]

Entäs se kansanomainen selitys Pirkkalan mustalaisäijän kiroilusta kun kaakki meinasi hyytyä Pispalan ahteessa kuormansa alle, "Tamma perrkele".

Vierailija
Aslak
Kyllähän mie tiijjän mitä Lombolo tarkottaa, mutta sitä Äkäs sannaa en siinä yhteyvessä ymmärrä.
No jaa saataa se löytyä saamenkielen sanakirjoista , jos on saamenkieltä.
Vähäsen eppäillyttää, että ei ihan nyky saamenkieltä olis , äkäs sana.

Niinpä ja siinä taitaa olla vielä sekin mutka, että en ainakaan minä ole törmännyt vastaavaan nimiyhdistelmään. Jos kysy on jostain luonnonominaisuutta kuuvaasta sanasta, luulisi sitä olevan muitakin niinku Äkäskuru tms.

Toinen vähän samaan kajahtava on Ängäslevä, ei taikkosen hajua mitä se meinaa.

Vierailija

Äkäs: Kantasanana on lapin kielen ägges, joka tarkoittaa peuranpyyntiaitaa, jonka aukoissa oli ansoja tai kaivantoja tai ehkä luonnon rakentama ansakuoppa.

Kolarin nimi juontuu savon Rautalammilta Länsikairaan kulkeutuneesta Pekka Kolarista. Ensimmäinen kirjoilla ollut asukas.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat