Seuraa 
Viestejä45973

Helsingin Sanomien sivuilla julkaistu mielenkiintoinen tutkimus.

Valtaosa suomalaisista pitää köyhyyden syynä sitä, että ihminen on työtön tai hänellä on liian pieni palkka.

Vain kolmannes katsoo, että köyhyydestä saa syyttää itseään.

Hieman yli puolet jakaa väitteen, että köyhyys johtuu ihmisen huonosta onnesta.

Asiaa on selvittänyt Kelan erikoistutkija Mikko Niemelä vuonna 2005 kerätyn väestökyselyn pohjalta. Kyselyn otos oli 4 000.

Lähes 64 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä sen väitteen kanssa, että ihminen on köyhä, koska hänellä ei ole ollut samoja mahdollisuuksia kuin muilla.

Tuoreet tulokset ovat linjassa köyhyystilastojen kanssa, joiden mukaan köyhyys liittyy erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuksiin.

Väestöryhmittäin käsitykset köyhyyden syistä eroavat vain vähän.

Pohjoismaisiin naapureihin verrattuna suomalaiset korostavat hieman enemmän ihmisen omaa syytä köyhyyteensä.

Moni on varmaan lukenut jutun mutta ainakin itse yllätyin tuloksista. Jos tutkimus olisi tehty 2007-2008 olisivatko tulokset erilaisia?

Itse uskon ympäristön vaikutukseen, olen kasvanut "huonommissa piireissä" ja nähnyt kuinka köyhyys, työttömyys ja alkoholismi periytyvät. Ja tietenkin "kunnon väki" tahtoo myös lapsilleen "kunnolliset" koulutukset ja työt. En silti kuitenkaan missään nimessä poistaisi ihmisen omaa vastuuta, suurimmalla osalla meistä on mahdollisuudet kouluttautua korkealle ja vaikka alkaa sijoittajaksi jos huvittaa.

Mitä mieltä palstalaiset?

Sivut

Kommentit (43)

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447

Käsittämättömiä prosenttilukuja, kun ottaa huomioon, kuinka suuri osa kansasta on korkeasti koulutettuja. Ja vieläpä kenellä tahansa on siihen yhtäläiset mahdollisuudet.

Kateellinen valittajakansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Eipä se koulutustaan mitään ratkaise jos ei osaa hyödyntää. Voit kouluttautua korkeasti, mutta ei se takaa että köyhyys poistuu.

Kuitenkin joku aina häviää kaikille ei riitä mahdollisuuksia. Oma vastuu on ihmisillä, mutta se ei poista yhteiskunnan asetelmia vallasta. Voit itse muutaa jos pystyt tai sitten et pysty. Jos pystyisi muuttamaan helposti ei oli tietenkään köyhiä vaan kaikki olisi paljon rikkaampia.

Kaikki alkaa yhteiskunnasta siitä miten sosialisaatio onnistuu, eli lähinä siitä kohtaan mistä ekan kerran hymyilet vanhemmille. Siitä lähtien menee omalla painoarvolla.

Suomenkaltaisessa maassa jossa ei opiskelusta tarvitse juurikaan maksaa saa henkilö syyttää itseään jos ei elämässä pärjää. Olen nähnyt ihmisiä lähtevän nollista ja päätyvän kohtuullisen varakkaiksi. Harmi vain tiedän myös päinvastaisen tapauksen. Jossain kehitysmaissa joissa slummeista ei ole mahdollista nousta, on asianlaita varmasti toinen.

Asiaan liittyen uudenvuodenpuhe eräältä fiksunkuuloiselta mieheltä.
http://www.youtube.com/watch?v=-vq0lBK0py8

Jenkkielokuvissa yleensä aina köyhistä oloista lähtevät ihmiset muuttavat ämerikkaan ja lopulta he ovat miljönäärejä.
Päinvastaisesti harvemmin suomalaisissa elokuvissa muusta maasta tuleva köyhä ihminen lopulta päätyy miljönääriksi, missä on siis vika?

Kyllähän se tietty on paljon helpompaa maahan tulla kun annetaan asunto,rahaa ja kesämökki 'tuosta noin vain.' Jenkeissä taas ainakin niissä elokuvissa tuntuu sakki vähän yrittelieemmältä kun he päätyvät rikkaiksi porhoiksi.

Juh jossaki amerikassa, jossa koulut pitää ite maksaa niih sielä on jo aika paljo kiinni minkälaisesta perheestä on, ja yliopistot kalliita = joutuu kovasti tappelee stipendeistä.
Tääll sulla on kaikki tarjottimella, eiku töitä tekemään... veikkaan että kaikki noi jotka vastas kyllä, koti-olosuhteet vaikuttivat työttömyyteeni, ruukasivat sillo yläasteiässä hokea kuinka paskaa koulu on ja kirjojen lukemisella ei tee mitään.. hoh kato teki sittenki, surpize?

Retard
Seuraa 
Viestejä28258
Mandix
Juh ^^ syyttely ja *valtio on paska maa* -puheet on aina tehokasta ko muut kortit on käytetty

Ikävä tosiasia kuitenkin.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Jeah, jos on liikuntarajotteisia.. en usko että kaikki nuo työttömät sitä on olleet.. hmm ei tuu mielee muuta, nih no jotku ei voi tehdä tiettyä työtä, muistako ko liikunnallisista syistä

Ite varmaan tuun olemaan köyhä ihminen. Koulu ei oikein kulje. Ei mitään tekosyitä, olen vaan laiska eikä oikein mikään siellä laitoksessa kiinnosta. Teoriatiedon sisäistäminen on vaikeaa, muisti aivan kamala, tajuan asioita mutten pieniä yksityiskohtia. Kunhan ei suoraan kortistoon joutuisi vielä tämän ikäisenä.

Monet jotka ovat kateellisia niille lääkäreille ja juristeille eivät voisi kuvitellakkaan käyvänsä niitä koulutuksia läpi. Voi olla laiskuutta tai vain sitä, ettei kiinnosta ks. ala. Suomessa koulussa yritetään jakaa ihmiset kahteen osaan, käytännön työtä tekeviin (amis) ja teoriapainotteista työtä tekeviin (lukio). Suurinosa varmaan menee jompaan kumpaan, kaikki eivät kuitenkaan.

Uskoisin että köyhyyden periytyvyydessä on paljolti kiinni vanhempien odotuksista, itsetunnon kehityksestä (köyhä ajattelee olevansa huonompi) ja myös suhteista. Jo harjoitteluvaiheessa parhaat paikat jaetaan omille muksuille tai tuttaville. Köyhällä ei ole tuttuja ylhäällä... Toisaalta suhteita saa myös harrastuksien ym. kautta.

Olisihan se kivaa olla rikas. Ehkäpä voitan lotossa. Pitäisi tosin aloittaa esin lottoaminen.

Niinkö 100 kertaa todettu, köyhyys johtuu pelkästä asenteesta... ehkä sillon koti-olosuhteet voivat vaikuttaa, vanhempien asenteista työhön.
Mutta asenteitakin voi muutta, ei välttämättä ole edes niin hankalaa... ihmiset vaan kuvittelevat niiden olevan ikuisia.. *opiskelu on paskaa nyt = paskaa myöhemminki*. Kannattaa uskoa sitä kaveria / randomia joka sanoo että kyll siusta jotaki tulee ^^
Harmi että itsesäälillä ei oo korvia, yleensä.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
jm
Jo harjoitteluvaiheessa parhaat paikat jaetaan omille muksuille tai tuttaville.

Vaikka takaoven kautta silloin tällöin joku sattuisikin työpaikan löytämään, niin tuo ei ole millään muotoa vallitseva käytäntö. Kuvitteletko todellasi, että firma, joka pyrkii tekemään voittoa, ei haluaisi töihin pätevintä hakijaa kummipojan sijaan, ja täten mahdollista hyvää, tulevaa rekrytointia?

Tämä pätee siis ainakin ammatilliseen, korkeakoulututkintoon kuuluvaan harjoitteluun. 300 €/kk kesätyöpaikka voi olla eri asia.

Täällä "köyhyyskirjoituksia" ihmisiltä, jotka ovat kokeneet köyhyyden. Ei tutkijoiden näkökulmasta.

ARKIPÄIVÄN KOKEMUKSIA KÖYHYYDESTÄ -kirjoituskokoelma ilmestyy 18.8.2007

"Minulle jäi vastuu perheestä, velat ja häpeä. Eivät konkurssit olleet arkipäivää paikkakunnallamme, eli epäonnistumisen leima oli lyöty poltinmerkein otsaani."

Näin kirjoittaa 57-vuotias nainen lauantaina 18.8. ilmestyvän "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" -kirjoituskokoelman päätöstekstissä.

Kirjassa lähes 80 kirjoittajaa kertoo oman tarinansa suomalaisesta nykyköyhyydestä. Teksteissä kirjoittajien elämäntarinat tulevat esiin aitoina kokemuksina, eivät tutkijoiden tai asiantuntijoiden tulkitsemina.

Teos pyrkii tuomaan köyhien ihmisten kokemukset lähemmäksi lukijoita. Antologian toimittajat toivovat, että kirja herättää huomaamaan minkälaista elämää ja arkea köyhyydestä kertovien tilastojen takaa löytyy.

Köyhyys on ilmiö, joka helposti piiloutuu hyvässä taloudellisessa asemassa olevilta. Taloudellisesta menestyksestä nauttivilla on yhä vähemmän kontakteja pienituloisiin ja vaikeissa elämäntilanteissa eläviin ihmisiin.
Hyväosaisten ja huono-osaisten kokemusmaailmat erkanevat toisistaan myös Suomessa, kertoo Juha Mikkonen, joka on yksi kirjan toimittajista.

Kirjoituskokoelma pohjautuu Tiede, taide ja köyhä kansa ry:n järjestämään köyhyysaiheiseen kirjoituskilpailuun, joka keräsi noin 850 omakohtaista tarinaa eri puolilta Suomea. Kirjoitukset muodostavat ainutlaatuisen ja ajankohtaisen aineiston suomalaisesta köyhyydestä.

http://personal.inet.fi/yhdistys/vakiva ... rjoja2.htm

Tämäkin pitää tuoda tähän keskusteluun:

VÄÄRYYSKIRJA

Toim: Tuula Helne & Markku Laatu.
KELA 2006 (http://www.kela.fi/julkaisut/muut/2006) 9€ + toimitus 4€

Mikä mikä Vääryyskirja! Ja KELAn tekemä! Susiko nyt on lammaslauman vahtina! Tätä ei voi jättää tutkimatta. Mikäs hätä meillä täällä olisi, omassa lintukodossamme!

Vilkaistaanpa tekijät, etteivät liene joitakin pilapiirrossankareita. Eivät ole. Tunnettuja suomalaisia sosiaalipolitiikan tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ja kirjallisuusviitteissä löytyy vieläkin suurempia auktoriteetteja.

No mikä sitten mättää, että Vääryyskirja ylipäätään on sijansa saanut kulumaan hyvinvointivaltiomme hyvinvoivien kansalaisten ahkerissa hyppysissä? Pikainen vilkaisu ympäröivään maailmaan, pikainen erilaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tarkastelu, ja kyllä, siltä näyttää, että mättää! Ja siitä kirja antaa osuvan, yllätyksellisenkin kuvan.

Viisaat esi-isämme ovat rakentaneet tämän pohjoismaisen ja suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan alun alkaen universalismin periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että maan kansalaisilla, siis jok’ikisellä, on syntymäoikeus hyvään, arvokkaaseen elämään tässä maassa. Jollei kansalainen pysty työllään vanhuuden, lapseuden, vammaisuuden tms. tilapäisemmänkin esteen takia tätä arvokasta elämää itselleen hankkimaan, valtio hyvinvointikoneistoineen rientää yksilöä tukemaan tavoitteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Maailmalta toki löytyy toisenlaistakin sosiaalipoliittista ajattelua. Konservatiivisempaa ja yksilön vastuuta korostavaa. Tällaisissa malleissa etuudet ankkuroidaan tulosidonnaisuuteen ja korvaukset tarveharkintaan, yksilö asetetaan vastuuseen oman elämänsä arvokkaasta toteutuksesta. Jos hän osoittautuu arvokkuuteen kykenemättömäksi, valtio anomuksesta ja harkinnan jälkeen saattaa auttaa. Eri luukuilla sitten tarpeet punnitaan, työkyky arvioidaan ja omaisuus sekä elinkustannukset ynnätään ennen kuin avustuksesta päätetään. Tästä on hyvänä esimerkkinä esimerkiksi tämän päivän Saksa, jossa vuokratuelle ollaan asettamassa vuokrakattoa, ja siellä on käymässä vähän niin kuin Suomessa on käynyt yksityislääkäreiden perimien maksujen suhteessa KELA-korvauksiin: tuhannet ihmiset joutuvat muuttamaan liian kalliista asunnoistaan halvempiin.

1980-luvun lopulla alkanut syvä lama Suomessa on tuonut suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan tätä uusliberalismiksi kutsuttua ajatusmallia, missä yksilön vastuu korostuu, sosiaaliavustukset ovat muuttuneet tulosidonnaisiksi ja vastikkeellisiksi. Oikeastaan lapsilisä on enää ainoa sellainen sosiaaliavustus, joka universaalismiperiaatteen mukaan samansuuruisena yhdenvertaisesti on kaikkien suomalaisten perheiden ulottuvilla (ja senkin ottamisesta pois hyväosaisilta keskustellaan). Nykyään kaikki mitataan rahassa, kaikki kilpailutetaan ”halvimman” vaihtoehdon löytämiseksi: päivähoito, opetustoimi, lastenkodit, sosiaali- ja terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdekuntoutus, vanhuudenturva ja –hoiva.

Tasapuolisuus, puolueettomuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys kuuluvat unversalismin arvomaailmaan kattavan hyvinvointivaltion arvopohjana. Uusliberalistiseen arvomaailmaan kuuluvia arvoja puolestaan ovat tuottavuus, tehokkuus, kilpailu, suoriutuminen, asiakkuus. Kysymyksen ydin onkin siinä, onko uusliberalistinen arvomaailma mitenkään sovitettavissa yhteen universalistisia arvoja kunnioittavien hyvinvointivaltion kansalaisten hyvinvointipalvelujen tuottamisen perustaksi näivettämättä samalla koko käsitettä hyvinvointi?

Kannattaa, ystävät, tutustua hyvinvointivaltiossa työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla elävien ihmisten mahdollisuuksiin arvokkaaseen elämään. Kannattaa tutustua syrjäytyneiden mahdollisuuksiin oppia elämänhallintaa hyvinvointivaltion määräysviidakoissa. Kannattaa tutustua asuntoihinsa lukittuihin, vuoteisiinsa kahlehdittuihin vanhuksiin yhtiöitettyjen hoivapalveluiden asiakkaina, tai pienten lasten äiteihin, jotka järjestelmä pakottaa ansiotyöhön lasten huutavasta äidinnälästä välittämättä. Kannattaa tutustua lasten huostaanoton kummallisiin kiemuroihin ’sosiaalitanttojen’ ohjeistuksessa, päihde- ja huumeongelmaisten mahdollisuuksiin saada kuntoutusta. Kannattaa tutustua maatalousväestön elinehtojen alasajoon, kokonaisen juurevan, itseäänkunnioittavan ammatikunnan elämismahdollisuuksien valumiseen hiekkaan. Kannattaa tutustua hyvinvointivaltion pahoinvointia tuottavaan sosiaalipoliittiseen ajatteluun ja esimerkkeihin ja oppia tunnistamaan uusliberalistiset ajatusmallit, jotka näennäisesti järkeväntuntuisin tätä suuntausta maassamme kiihdyttävät. On valaisevaa tehdä tuttavuutta suomalaisen uusköyhälistön kanssa, jonka tämä uusuljas markkinatalouteen valjastettu yhteiskuntamalli kyykyttää luukuilleen yhäti niukemmaksi käyviä armopaloja anelemaan. Kannattaa tutustua hyvinvointituotannon nimissä tuotettuun pahoinvointiin. Tästä kouriintuntuvana esimerkkinä olkoon viime vuosina Eduskunnan vuosittain hyväksymä erillinen köyhyyspaketti kurjien hädän lievittämiseksi SUOMESSA, ei siis enää edes yritetä puhua arvokkaan elämän takaamisesta kaikille.

On asioita, joista on hyvä tietää. On asioita, joihin kannattaa ottaa kantaa. ”Kaikki on järjestyksessä”, kyllä on, makrokosmisella tasolla, mutta mikrotasoilla on vielä urakoitavaaa. Eikös suuri opettajamme ja auktoriteettimme Helena Petrovna Blavatsky juuri tähdentänyt, että oikea teosofi ei lepää niin kauan kuin yksikin kyynel maailmassa vuotaa? Itsekkyys ja ahneus ovat valloittaneet maailmamme, ja niitä pönkittää tämä moderni uusliberalistinen ajattelutapa, joka pohjimmiltaan on tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä heikommassa asemassa eläviä veljiämme kohtaan. Alas tietämättömyys. Alas välinpitämättömyys. Alas vastuun pakoilu: En se minä ole, vaan nuo muut! Valtio olemme me, vai onko se ehkä joku muu? Ja jos se on joku muu, niin kuka se sitten on? Lopullisen päätöksen elämän arvokkuudesta teemme me. Mitä me siis teemme?
On lottovoitto syntyä Suomeen! Onko? Vai onko vain ollut?

Vääryyskirja

Mandix
Jokanen tekee oman onnensa, iha ihmisestä kiinni onko köyhä vai ei.
Hah, onnesta.. >_>

No jaa. Yrittäjyyttä suositaan Suomessa (ainakin kokoomuksen)poliittiselta hallitus-taholta, mutta sitä ei paljoa mainosteta että 90% uusistä yrittäjistä ajautuu viimeistään 3 vuoden kuluttua konkurssiin. Näistä entisistä yrittäjistä kasautuu suuri joukko velkaisia köyhiä. Suomessa on vallalla yleinen mentaliteetti, että konkurssiin mennyt yrittäjä on mennyttä eli finitto - ilman tulevaisuutta. Muissa länsimaissa varsinkin USAssa konkan tehnyt yrittäjä on uudessa yrityksessän kovemmaksi keitetty muna, jota pitäisi kunnioittaa.

Köyhyys on suhteellinen käsite, ainakin nyky-Suomessa. Köyhinkin pultsari saa parempaa terveydenhoitoa kuin mitä Venäjän tsaari saattoi saada kaikilla rahoillaan vuonna 1900. Rahatonkin pääsee ihmiskunnan keräämän tiedon äärelle yleisissä kirjastoissa. Lämmin asunto järjestetään kaikkein laiskimmallekin paskiaiselle. Poliisi suojelee kaikkien koskemattomuutta ja muita oikeuksia, mielivaltaa on vähän. Jokaisella aikuisella on mahdollisuus vaikuttaa yleisiin asioihin mm. äänestämällä. Mielipiteitään saa ilmaista ilman pelkoa yöllisistä kuolemanpartioista. Seksiä saa harrastaa miten päin vaan ja kenen kanssa vaan, kunhan pysyy tietyissä löysissä rajoissa. Ulkoilu- ja kuntoilumahdollisuuksia on lähes rajattomasti. Jne. Sata vuotta sitten tämä olisi kuulostanut naurettavalta fantasialta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat