Painovoima ja punnitseminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei,

Olen miettinyt, että vaikuttavatko tarkkuusvaakojen tuloksiin planeettamme gravitaation muutokset. Helsingissähän on eri kiihtyvyys kuin päiväntasaajalla. Eli vaa'an asetukset on laitettu eri olosuhteissa. Muutos painovoimassa voi olla jopa 0.5%. Se on paljon.

http://en.wikipedia.org/wiki/Earth's_gravity

Tietääkseni vaa'an sisällä on paino, joka kalibroi vaa'an aina päälle laitettaessa. Tämän luulisi ainakin vähentävän painovoimamuutoksen aiheuttamaa virhettä.

Tosin mooli taas on luku. Eli n. 12g hiiltä ei ole kuussa yksi mooli.

T. Santtu

Kommentit (15)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Seilaaja
Olen miettinyt, että vaikuttavatko tarkkuusvaakojen tuloksiin planeettamme gravitaation muutokset.



Vaa'at (ainakin kaikki mallit, jotka minä olen nähnyt) mittaavat punnukseen kohdistuvaa voimaa. Siihen vaikuttaa tosiaan Maan vaihteleva painovoima, ja sen lisäksi pyörimisen aiheuttamat ilmiöt. Maan pinnan suhteen paikoillaan olevassa vaa'assa pyöriminen aiheuttaa keskipakoisvoiman.

Tietääkseni vaa'an sisällä on paino, joka kalibroi vaa'an aina päälle laitettaessa. Tämän luulisi ainakin vähentävän painovoimamuutoksen aiheuttamaa virhettä.



Koska kaikki nuo vaikutukset riippuvat lineaarisesti massasta, kalibrointipunnus on tosiaan tapa päästä niiden aiheuttamasta virheestä eroon.

Tosin mooli taas on luku. Eli n. 12g hiiltä ei ole kuussa yksi mooli.

Kyllä se on, sekoitat massan ja painon. Gramma on massan yksikkö, ja se on riippumaton painovoimakentästä. Massan paino, eli painovoimakentän siihen kohdistava voima, on Kuussa jotain muuta, mutta se ei suoraan liity massa tai ainemäärän määritelmiin.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Seilaaja
Olen miettinyt, että vaikuttavatko tarkkuusvaakojen tuloksiin planeettamme gravitaation muutokset. Helsingissähän on eri kiihtyvyys kuin päiväntasaajalla. Eli vaa'an asetukset on laitettu eri olosuhteissa. Muutos painovoimassa voi olla jopa 0.5%. Se on paljon.

Vastapainoon perustuva vaaka näyttää samaa Helsingissä ja Päiväntasaajalla, koska myös vastapainon kiihtyvyys muuttuu. Vain jousivaaka näyttää eri lukemia.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Ertsu

Vastapainoon perustuva vaaka näyttää samaa Helsingissä ja Päiväntasaajalla, koska myös vastapainon kiihtyvyys muuttuu. Vain jousivaaka näyttää eri lukemia.

Vastapainovaa'assa verrataan kalibrointipunnukseen joka punnituksella.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Neutroni
Ertsu

Vastapainoon perustuva vaaka näyttää samaa Helsingissä ja Päiväntasaajalla, koska myös vastapainon kiihtyvyys muuttuu. Vain jousivaaka näyttää eri lukemia.



Vastapainovaa'assa verrataan kalibrointipunnukseen joka punnituksella.

joo ja se kalibroitipunnuskin kevenee vietäessä Helsingistä Päiväntasaajalle.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Koska maan gravitaatiokenttä muuttuu heikommaksi kohti päiväntasaajaa mentäessä, niin:
päiväntasaajan puoleinen vaakakuppi on kevyempi!

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija
Cargo

Koska maan gravitaatiokenttä muuttuu heikommaksi kohti päiväntasaajaa mentäessä, niin:
päiväntasaajan puoleinen vaakakuppi on kevyempi!

Sen tähden vaaka pitää asettaa leveyspiirin suuntaisesti.

Vierailija
Seilaaja
Hei,

Olen miettinyt, että vaikuttavatko tarkkuusvaakojen tuloksiin planeettamme gravitaation muutokset. Helsingissähän on eri kiihtyvyys kuin päiväntasaajalla. Eli vaa'an asetukset on laitettu eri olosuhteissa. Muutos painovoimassa voi olla jopa 0.5%. Se on paljon.

http://en.wikipedia.org/wiki/Earth's_gravity

Tietääkseni vaa'an sisällä on paino, joka kalibroi vaa'an aina päälle laitettaessa. Tämän luulisi ainakin vähentävän painovoimamuutoksen aiheuttamaa virhettä.

Tosin mooli taas on luku. Eli n. 12g hiiltä ei ole kuussa yksi mooli.

T. Santtu

Kyllä vaaat pitää yleensä kalibroida jollain punnuksella, esim. japanissa gravitaatioero muuttaa lukemaa vajaa prosentin, japanilainen vaaka näyttää suomessa 100 g punnuksella n. 101 g.
Kalibrointipunnuksen paino on vaakakohtainen, 200-500 g vaaoilla yleensä 100 g.

Vierailija

Itse en alkaisi vaakoja kalibroimaan, koska kysymyksessä on yhtä suuri virhe, kuin mitä yhden hyttysen lisäininä aiheuttaisi intensiteettiä koko pohjoissuomen hyttyskokonaisininään.

Siis, jos jonkun läskipersebodaajan maksimi penkistä olisi suomessa 196,9 kg, niin on aivan sama, jos se sama lihakasa nostaa pierun avituksella 196,9001 kg jossain japanissa.

Näin ollen yksi kilo on yksi kilo kaikkialla maailmassa, jonka kilon prototyyppiä säilytetään eräässä ranskalaisessa museossa.

-torstai

Oleellinen edit: Voi herran pieksut, mitä siitä seuraisi, jos kaikki rupeaisivat ajattelemaan ja laskemaan asioita 17 kertaa tarkemmin, mitä on mittausvirheistä johtuva kohina. Vaaka, jonka tarkkuus on plus tahi miinus 0.02 grammaa, heittää likimain 0.02 grammaa, mitattiinpa vaa’alle asetettua painoa sitten Japanissa, Suomessa, Ruotsissa tai Meksikossa.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
torstai
Siis, jos jonkun läskipersebodaajan maksimi penkistä olisi suomessa 196,9 kg, niin on aivan sama, jos se sama lihakasa nostaa pierun avituksella 196,9001 kg jossain japanissa.

No ensinnäkin, jos nuo lukemat mitattaisiin gramman tarkkuudella, niin heitto olisi paljon isompi kuin mitä esimerkissäsi. Ja mitä tuohon esimerkkiin tulee, niin painonnosto ei satu olemaan se tarkinta mahdollista mittausta vaativa kohde.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
bosoni
...jos nuo lukemat mitattaisiin gramman tarkkuudella, niin heitto olisi paljon isompi kuin mitä esimerkissäsi.

Tuohon ei muuten itse asiassa ole absoluuttista vastausta, koska Maan sisus on alati liikkeessä. Jotta liikettä voi olla, tarvitaan erinäinen määrä kerroksia, jossa raskaampi aine pyrkii kohti keskustaa, sivuttaen kevyemmän aineen johonkin muualle.

Puhtaassa teoriassa voidaan ajatella triviaaleja ylös- alas virtauksia, mutta käytännössä raskaampi ja kevyempi aines liikkuvat keskenään, miten liikkuvat. Ylös, alas, sivuille, kuin korkeasta tornista kohoava savu konsanaan.

Ja sinä ilmeisesti tiedät, mitä tuo emulsio on milläkin hetkellä japanin ja suomen kohdilla? Itse veikkaan, että Maan sisusta voi suotuisissa olosuhteissa olla sellaisessa jaossa, että japanissa kilo painaa 0,001 grammaa enemmän, kuin suomessa. Tai sitten ei, en todellakaan tiedä.

-torstai

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
mori
Cargo

Koska maan gravitaatiokenttä muuttuu heikommaksi kohti päiväntasaajaa mentäessä, niin:
päiväntasaajan puoleinen vaakakuppi on kevyempi!




Sen tähden vaaka pitää asettaa leveyspiirin suuntaisesti.



Paikalliset maankuoren ja rakennusten tiheysvaihteluista johtuvat gravitaatioanomaliat vaikuttavat tuossa mittakaavassa enemmän.

torstai
Tuohon ei muuten itse asiassa ole absoluuttista vastausta, koska Maan sisus on alati liikkeessä. Jotta liikettä voi olla, tarvitaan erinäinen määrä kerroksia, jossa raskaampi aine pyrkii kohti keskustaa, sivuttaen kevyemmän aineen johonkin muualle.

Tuokin virhelähde saadaan korjattua vertailemalla mitattavaa massaa kalibrointipunnukseen. Ei niitä mittanormaalilaboratorioiden kilon platinapuntteja turhan päiten vaalita ja käydä Pariisissa vertaamassa siihen ainoaan oikeaan. Maan sisäiset tiheysvaihtelut ovat kuitenkin aikaskaalassa paljon hitaampia kuin punnitukset kestävät.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
torstai
Tuohon ei muuten itse asiassa ole absoluuttista vastausta, koska Maan sisus on alati liikkeessä. Jotta liikettä voi olla, tarvitaan erinäinen määrä kerroksia, jossa raskaampi aine pyrkii kohti keskustaa, sivuttaen kevyemmän aineen johonkin muualle.



Putoamiskiihtyvyyksistä löytyy taulukoita muutaman merkitsevän numeron tarkkuudella. Ei tuossa ole vielä tarvetta alkaa hiuksia halkomaan, jos pyritään muutamien merkitsevien numeroiden tarkkuuteen. Jos pyritään vielä hieman suurempaan tarkkuuteen, niin löytyy myös gravitaatiokarttoja, joista näkyy gravitaation suuruuden vaihtelut hieman tarkemmin paikallisesti. Mitäänhän ei tietenkään mitata absoluuttisen tarkasti, mutta melko tarkasti kuitenkin.


Ja sinä ilmeisesti tiedät, mitä tuo emulsio on milläkin hetkellä japanin ja suomen kohdilla?

Mistä moisen päättelit? Paikalliseen gravitaatioon vaikuttaa kyllä vuoret, meret jne. mutta kirjoitin lähinnä niistä suuremmista heitoista, jotka aiheutuvat siitä että maa on navoiltaan litistynyt ja keskipakoisvoiman vaikutuksesta.

edit: otetaan nyt tuo sinun antamasi esimerkki. Putoamiskiihtyvyys vaihtelee napojen ja päiväntasaajan välillä noin 9,77 m/s² ja 9,83 m/s².

Tästä saadaan, että navan kohdalla kalibroitu mittari näyttää navalla punnusten painoksi 196,9 kg, mutta jos se viedään kalibroimatta päivätasaajalle punnusten kanssa, niin lukema onkin vain 195,7 kg. Sillä alkaa jo olemaan merkitysta monessa sovelluksessa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007
Neutroni
Cargo

Koska maan gravitaatiokenttä muuttuu heikommaksi kohti päiväntasaajaa mentäessä, niin:
päiväntasaajan puoleinen vaakakuppi on kevyempi!




Paikalliset maankuoren ja rakennusten tiheysvaihteluista johtuvat gravitaatioanomaliat vaikuttavat tuossa mittakaavassa enemmän.

Niin...... mutta Neutroni tietää että puhun keskimääräisyyksistä ympäri maapallon ja usein toistettuna.
Etenkin viimeiset 80 vuotta fysiikka on ollut tilastollista.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Cargo

Niin...... mutta Neutroni tietää että puhun keskimääräisyyksistä ympäri maapallon ja usein toistettuna.



No enemmän minä pohdin käytännön punnitustilannetta insinöörinäkökulmasta.

Etenkin viimeiset 80 vuotta fysiikka on ollut tilastollista.

Tavallaan tietysti, mutta aika harva kiertää maailmaa punnitakseen massan eri paikoissa. Kalibrointipunnunksen käyttö on siinä määrin halvempaa ja nopeampaa, etenkin jos työhön sisältyy usein toistuvia punnituksia.

Uusimmat

Suosituimmat