Kuluttamisesta esim. palveluyhteiskuntaan, mikä esteenä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Joitain aiheita kuluttamisesta jo onkin, mutta en nyt ainakaan heti löytänyt juuri tästä näkökulmasta.

Eli miten siirtyminen tavaroidenkulutusyhteiskunnasta esim. palvelujen kuluttamiseen olisi mahdollista? Eikö tällä hetkellä suurelta osin valtion ja yhteiskunnan pärjääminen globaalissa kilpailussa perustu juuri tavaroiden kuluttamiseen? Joten miksi tai miten valtio voisi "osata" siirtyä enää toisenlaiseen yhteiskuntajärjestelmään? Onko nimenomaan valtio/valtiot jarruna muutoksessa eikä niinkään yksilökansalaiset?

Esim. monet monet työpaikat ovat riippuvaisia tavaroiden kuluttamisesta ja ovat syntyneet nimenomaan tavaroiden kuluttamiseen perustuen.

Vai onko vastauksena vähittäinen painopisteen siirtyminen tavaroiden kulutuksesta esim. palveluihin. En tarkoita että kaikki tavaroiden kuluttaminen pitäisi lopettaa, mutta varaa olisi karsia aika paljon.

Vielä tuli mieleen (ihan yksittäisenä ajatuksena),että voisiko laittaa esim. turhille "hilavitkuttimille" turhan kapineen lisäveroa?

Oisko tällä foorumilla jotain asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet aiheeseen, olisi mielenkiintoista kuulla (lukea) näkemyksiä tästä asiasta.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Kyllähän turhia asioita on aika paljonkin...
Ja ne on kaikki aika raskaasti verotettuja.

EU:n alueella ja varsinkin pohjoismaissa on hyvinvointiyhteiskunta rahoitettu nimenomaan työtä verottamalla, siksi paikallinen työllistäminen eli palveleminen on aina kalliimpaa kun halpojen tavaroiden tuonti maista, joissa niitä voidaan tuottaa murto-osalla täkälaisesta hintatasosta.

Palvelusektoria ei voi siirtää esim. Kiinaan, tavaroidentuotanto voidaan siirtää.

Tosiasia on, että valtaosa meistä tienaa niin vähän, ettei kykene kovin merkittävästi palveluja ostamaan, kerran puolessa vuodessa käydään parturissa, maksimissaan kerran kahdessa kuukaudessa.
Auto huolletaan kerran vuodessa, renkaat vaihdetaan itse...

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Pitäisi olla jokin systeemi, millä toisilleen tuntemattomatkin ihmiset voisivat vaihtaa palveluksiaan. Vaikkapa kokonaan ilman rahaa. Tietysti joku palvelun arvon mittari täytyisi kuitenkin olla.

Vierailija
CE-hyväksytty
Pitäisi olla jokin systeemi, millä toisilleen tuntemattomatkin ihmiset voisivat vaihtaa palveluksiaan. Vaikkapa kokonaan ilman rahaa. Tietysti joku palvelun arvon mittari täytyisi kuitenkin olla.

Tälläisia "palveluseteli" käytäntöjä on kokeiltu, joskus ne toimii, joskus taas hiipuvat pois...
Ongelmaksi kai tulee lopulta se, ettei seteleitä voi vaihtaa rahaksi ja kun jollekkin yrittäjälle niitä kertyy liikaa, niin sille syntyy kassavaje, vaikka kauppa kävisikin.

Pitäisi olla olemassa kerroin, että mikäli setelin vaihtaa rahaksi, niin sen arvo puolittuu, eli ei osta sillä palveluja toisilta.

Vierailija

Oikeastaan voisi kysyä, mikä on valtion vastuu näissä asioissa.
Esim. työmarkkinatilanne on mikä on. Ei yksittäisellä ihmisellä kovin paljoa ole esim. mahdollisuuksia alkaa valita työtään sen mukaan, mikä on työn sisältö (esim. tavaroiden tuottaminen).

Tietysti jokainen yksittäinen ihminen voi omalta osaltaan tehdä mahdollisimman paljon kulutuksen vähentämiseen liittyviä valintoja. Mutta se nyt on jo nähty, että se ei johda ( tavaroiden)kulutuksen vähenemiseen.

Jotta voitaisiin vaikuttaa suurien massojen kulutustottumuksiin, ei liene olla olemassa muuta keinoa kuin se, että valtio ottaa ohjaavan (pakottavan) roolin ja vastuun tässä asiassa?

Vierailija

Voin mennä parturiin helposti ja saada hiukseni leikkautettua. Toisaalta yhtä hyvin miehen vaimo voisi leikata miehen hiukset. Mies voisi tilata siivoojan, mutta yhtä hyvin hänen vaimonsa voisi siivota. Miksi siis ihmiset ostaisivat palveluja? Jos olisi jotain sellaisia palveluja, joita ei useinkaan tehdä itse, niin niitä voisi mennä kaupaksi. Todennäköisesti yksityissektorilla käytetään esimerkiksi hieromapalveluja enemmän kuin siivouspalveluja.

Itse voisin kyllä palkata siivoajan, mutta hänen pitäisi olla luotettava, ei tänne asuntoon voi ketä tahansa päästää. Lisäksi suomalainen ostovoima on aika heikkoa, että eipä tässä paljon palveluja ostella. Hyvä jos tavaroitakaan. Mutta jos työttömät menisivät töihin, he voisivat nostaa bruttokansantuotetta makoilun sijaan.

Vierailija
CE-hyväksytty
Pitäisi olla jokin systeemi, millä toisilleen tuntemattomatkin ihmiset voisivat vaihtaa palveluksiaan. Vaikkapa kokonaan ilman rahaa. Tietysti joku palvelun arvon mittari täytyisi kuitenkin olla.

Voi kuule tämä on myrkkyä valtionvarainministeriölle, joka yrittää kitkeä työministeriön kanssa harmaata taloutta maastamme.

Valtionvarainministeriössä rohkeimmat virkamiehet ovat jopa valmiita verottamaan mm. vapaaehtoistyötä (ilman palkkaa työskentelevät kolmannessa sektorissa) ja talkootyöhön osallistuneita tosissaan.

Ehkä ideana olisi se aletaan verottamaan omasta työstä niin raskaasti että alkaa ulkopuolistenkin tekemä (nykyään verotettu) työ jo maistua.

Periaatteessa kuulostaa hyvältä --> ainakin tasa-arvoiselta.

Vierailija
Satunnainen
Joitain aiheita kuluttamisesta jo onkin, mutta en nyt ainakaan heti löytänyt juuri tästä näkökulmasta.

Eli miten siirtyminen tavaroidenkulutusyhteiskunnasta esim. palvelujen kuluttamiseen olisi mahdollista? jne...

Tietoverkot tulevat jatkossa vähentämään aineellista kulutusta ja siirtämään sitä immateriaaliseen kulutukseen. Sähköiset palvelut, kaavakkeet, viihde, näitähän on jo mutta ainakin strategioiden tasolla tarkoitus olisi näitä kehittää ja EU asettikin Lissabonin sopimuksessa tavoitteeksi, että eurooppa on ykkönen globaalissa kilpailussa ja tietoverkkojen ja innovaatioiden hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Sittemmin homma tietenkin meni puihin ja tavoitteet siirrettiin kansalliselle tasolle, kun mm. usa, singapore, australia porhalsi ohi.

Kuitenkin äärimmäisenä esimerkkinä immateriaalisesta kulutuksesta netissä on mm. nettiroolipeleissä harrastettu virtuaaliobjektien ostaminen(WoW, second life). Hiennoimmista linnoista on käsittääkseni maksettu tuhansia oikeita dollareita. Tuossa tietenkin on ongelma, että jos palveluntarjoaja sulkee palvelun omaisuutesi haihtuu kuin pieru gobiin. Lakeja ei vissiin ole vielä moisista paljoakaan säädetty.

Kulutuksen siirtyessä enemmän ja enemmän sähköiseksi niin tietenkin energiaa toisaalta kuluu vastaavasti. Mutta tietenkin osaa perustarpeista on mahdoton korvata aineettomilla hyödykkeillä eli osa kulutuksesta tulee olemaan pakollakin materiaa.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Satunnainen
Eli miten siirtyminen tavaroidenkulutusyhteiskunnasta esim. palvelujen kuluttamiseen olisi mahdollista?

Elämmekö me nyt tavaroidenkulutusyhteiskunnassa? Eikö elämällämme tosiaan ole nyt mitään muuta sisältöä?

Vierailija
Fin-kele
Satunnainen
Joitain aiheita kuluttamisesta jo onkin, mutta en nyt ainakaan heti löytänyt juuri tästä näkökulmasta.

Eli miten siirtyminen tavaroidenkulutusyhteiskunnasta esim. palvelujen kuluttamiseen olisi mahdollista? jne...




Tietoverkot tulevat jatkossa vähentämään aineellista kulutusta ja siirtämään sitä immateriaaliseen kulutukseen. Sähköiset palvelut, kaavakkeet, viihde, näitähän on jo mutta ainakin strategioiden tasolla tarkoitus olisi näitä kehittää ja EU asettikin Lissabonin sopimuksessa tavoitteeksi, että eurooppa on ykkönen globaalissa kilpailussa ja tietoverkkojen ja innovaatioiden hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Sittemmin homma tietenkin meni puihin ja tavoitteet siirrettiin kansalliselle tasolle, kun mm. usa, singapore, australia porhalsi ohi.

Kuitenkin äärimmäisenä esimerkkinä immateriaalisesta kulutuksesta netissä on mm. nettiroolipeleissä harrastettu virtuaaliobjektien ostaminen(WoW, second life). Hiennoimmista linnoista on käsittääkseni maksettu tuhansia oikeita dollareita. Tuossa tietenkin on ongelma, että jos palveluntarjoaja sulkee palvelun omaisuutesi haihtuu kuin pieru gobiin. Lakeja ei vissiin ole vielä moisista paljoakaan säädetty.

Kulutuksen siirtyessä enemmän ja enemmän sähköiseksi niin tietenkin energiaa toisaalta kuluu vastaavasti. Mutta tietenkin osaa perustarpeista on mahdoton korvata aineettomilla hyödykkeillä eli osa kulutuksesta tulee olemaan pakollakin materiaa.

Niin, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta immateriaalinen kulutus tuskin tulee korvaamaan materiaalista kulutusta, vaan tulee siihen lisäksi + edelleen väitän että immateriaalisen kulutuksen kasvu luo "tarpeita" uusille materiaalisille "hyödykkeille" kulutettavaksi.

Näistä esimerkkeinä:
- Musiikki digitaaliseksi -> vähemmän levyjä -> enemmän vuosittain vanhenevia soittimia + akkuja/paristoja.
- Tilausvideot -> vähemmän levyjä/(antiikkisia kasetteja) ->enemmän nopeampia tietoverkkoja(=uusia laitteita) -> uusille video formaateille(ja DRM suojauksille) soveltuvia soittimia(standalone soittimet/tietokoneet) -> parempiin resoluutioihin kykeneviä näyttöjä videoiden ja verkkojen ja soittimien kehittyessä.
- Online- ja/tai tilauspelit -> uusia tietokoneita/konsoleita.

Unohtamattakaan tietoverkkojen mahdollisuuksista lisätä materiaalisten "hyödykkeiden" myyntiä, halvan mainonnan ja yksinkertaistuvan verkkotilausten avulla. (sitten kun päästään siihen vaiheeseen että mainosbannerista saa yhdellä hiiren klikkauksella tilattua "tarpeellisen tavaran" kotiovelle seuraavaksi päiväksi, lisääntyy hetken mielijohteesta ostaminen räjähdysmäisesti, ennustan)

Vierailija
OzziXX
Fin-kele
Satunnainen
Joitain aiheita kuluttamisesta jo onkin, mutta en nyt ainakaan heti löytänyt juuri tästä näkökulmasta.

Eli miten siirtyminen tavaroidenkulutusyhteiskunnasta esim. palvelujen kuluttamiseen olisi mahdollista? jne...




Tietoverkot tulevat jatkossa vähentämään aineellista kulutusta ja siirtämään sitä immateriaaliseen kulutukseen. Sähköiset palvelut, kaavakkeet, viihde, näitähän on jo mutta ainakin strategioiden tasolla tarkoitus olisi näitä kehittää ja EU asettikin Lissabonin sopimuksessa tavoitteeksi, että eurooppa on ykkönen globaalissa kilpailussa ja tietoverkkojen ja innovaatioiden hyödyntämisessä ja tuottamisessa. Sittemmin homma tietenkin meni puihin ja tavoitteet siirrettiin kansalliselle tasolle, kun mm. usa, singapore, australia porhalsi ohi.

Kuitenkin äärimmäisenä esimerkkinä immateriaalisesta kulutuksesta netissä on mm. nettiroolipeleissä harrastettu virtuaaliobjektien ostaminen(WoW, second life). Hiennoimmista linnoista on käsittääkseni maksettu tuhansia oikeita dollareita. Tuossa tietenkin on ongelma, että jos palveluntarjoaja sulkee palvelun omaisuutesi haihtuu kuin pieru gobiin. Lakeja ei vissiin ole vielä moisista paljoakaan säädetty.

Kulutuksen siirtyessä enemmän ja enemmän sähköiseksi niin tietenkin energiaa toisaalta kuluu vastaavasti. Mutta tietenkin osaa perustarpeista on mahdoton korvata aineettomilla hyödykkeillä eli osa kulutuksesta tulee olemaan pakollakin materiaa.




Niin, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta immateriaalinen kulutus tuskin tulee korvaamaan materiaalista kulutusta, vaan tulee siihen lisäksi + edelleen väitän että immateriaalisen kulutuksen kasvu luo "tarpeita" uusille materiaalisille "hyödykkeille" kulutettavaksi.

Näistä esimerkkeinä:
- Musiikki digitaaliseksi -> vähemmän levyjä -> enemmän vuosittain vanhenevia soittimia + akkuja/paristoja.
- Tilausvideot -> vähemmän levyjä/(antiikkisia kasetteja) ->enemmän nopeampia tietoverkkoja(=uusia laitteita) -> uusille video formaateille(ja DRM suojauksille) soveltuvia soittimia(standalone soittimet/tietokoneet) -> parempiin resoluutioihin kykeneviä näyttöjä videoiden ja verkkojen ja soittimien kehittyessä.
- Online- ja/tai tilauspelit -> uusia tietokoneita/konsoleita.

Unohtamattakaan tietoverkkojen mahdollisuuksista lisätä materiaalisten "hyödykkeiden" myyntiä, halvan mainonnan ja yksinkertaistuvan verkkotilausten avulla. (sitten kun päästään siihen vaiheeseen että mainosbannerista saa yhdellä hiiren klikkauksella tilattua "tarpeellisen tavaran" kotiovelle seuraavaksi päiväksi, lisääntyy hetken mielijohteesta ostaminen räjähdysmäisesti, ennustan)

Näinkin saattaa olla. Toisaalta materiaalisen kulutuksen kasvuun tai vähenemiseen tulevaisuudessa vaikuttaa monet asiat. Miten tullaan jatkossa suhtautumaan luonnonvaroja kuluttavaan tuotantoon ja kulutukseen ja miten siitä rangaistaan, miten verotetaan energiaa ja mikä on seuraava energian "päälähde" öljyn sijaan, kuinka teknologia kehittyy, miten nyt kasvava sukupolvi (joka on ensimmäinen "internetsukupolvi") suuntaa kulutustaan, miten ikääntyvä väestö osallistuu "kulutusjuhlaan" ja muuttavatko he kulutustottumuksiaan jne...

Länsimainen yhteiskunta on määritelmällisesti jo palveluyhteiskunta. Palvelualoillahan työskentelee eniten ihmisiä vrt. teollinen yhteiskunta, jolloin teollisuus oli suurin työllistäjä. Kysymys tietenkin onkin, onko tämän hetkinen yhteiskunta sittenkin jälkiteollinen palveluyhteiskunta vai kuitenkin teollinen yk jossa on vain uudenlaiset painotukset. Yhteiskuntatieteissä tuosta väännetään kättä vieläkin. Teollisen tuotoksen määrähän on lisääntynyt jatkuvasti mutta se ei työllistä enää samassa määrin.

Teknologia tuo kuitenkin mahdollisuuden vähentää materiavirtoja (esim. nano-, bioteknologiat). Trendinä on nykyisin myöskin yhdistää eri laitteita saman tekniikan alle, jolloin monitoimilaite toimii televisiona, radiona, puhelimena, tietokoneena, pelikonsolina, stereoina, dvd-laitteena....u got the picture.

Paperittomasta toimistosta on puhuttu niin kauan kuin muistan, eikä siihen ole päästy, mutta muistaakseni paperin käyttö verrattuna tiedon "läpivirtaamaan" on vähentynyt. Aivan viime vuosina on vakavasti alettu ottaa askeleita kohti paperitonta aikaa esimerkkinä sähköiset laskut.
Toisaalta paperille painetut lehdet voivat hyvin ja niin voivat internet julkasutkin eli tässä on vaihtoehto tullut lisäksi eikä korvaamaan.

Hyvän vaihtoehdon mielestäni tuo aineelliselle "krääsälle", virtuaalinen krääsä, jota voi ladata jo nyt kännyköihin ja koneelle (soittoäänet, kuvat, pikku pelit yms.).

Lopulta kuitenkin tuossa aineellisessa kulutuksessa ratkaisee hinta. Lisätäänkö tavaroiden hintoihin kaikki kustannukset. Tähän asti sitä ei olla tehty mutta haitat alkaa olla sitä luokkaa ja jätettä siinä määrin, että varmaankin jatkossa näin tullaan tekemään. Tämä viimeistään hillitsee ei välttämättömien tavaroiden kulutusta.

Puolikuu
Seuraa 
Viestejä326
Liittynyt1.1.2006

Nyt käytössä olevista kotitalousvähennyksistähän on käsittääkseni hyvät kokemukset.
Oikeasti tarvittaisiin suuremmat tuloerot, jotta palveluille olisi markkinat.

Hohhoijakkaa

Vierailija

1. Työllistämisen sivukustannukset yrittäjän kannalta tulisi vähintään puolittaa. Erityisesti pienipalkkaisilla palvelualoilla (mm. siivous).

2. Matalapalkkaisen työn verotusta tulisi keventää. Eli ei niinkään valtion progressiivista verotusta, vaan kiinteämpää kunnallisveroa tulisi saada alemmas (nykyisin tilanne menee juuri päinvastoin).

3. Valtionverotusta kovemmaksi ja kunnallisveroja alemmas (enemmän valtionavustuksia, jotka korvamerkittynä juuri verotuksen alentamiseen).

4. Palvelujen ostojen verovähennystä laajennettava, jolloin useammat voivat ostaa palveluja ja hyvätuloisten todellinen veroprogressio ei nousisi niin paljon (olettaen että rikkaammaat ostavat enemmän palveluja).

Tiiviimmin: Veroprogressio jyrkemmäksi, työllistäminen edullisemmaksi, palvelujen ostaminen kannattavammaksi, pienen palkan verotus kevyemmäksi. Hyvätuloiset menettäisivät osan suorista tuloistaan mutta voisivat lisätä hyvinvointiaan ostamalla palveluja, joista saisivat veroetua.

Näin siis voisi esimerkiksi tehdä, en sitten tiedä pitäisikö.

Vierailija
½Q
Nyt käytössä olevista kotitalousvähennyksistähän on käsittääkseni hyvät kokemukset.
Oikeasti tarvittaisiin suuremmat tuloerot, jotta palveluille olisi markkinat.

Olen melko lailla eri mieltä. Mikäli palveluntuotannolle luodaan kunnon edellytykset (esim. työvoimakustannusten suhteen), paljon suuremmalla osalla on mahdollisuus ostaa palveluita niiden tullessa edullisemmaksi.

Kotitalousvähennyksen laajentamisen kanssa markkinat voisivat kasvaa hyvinkin nopeasti.

Esimerkiksi siivooja 10 € / tunti, sanotaanko kerran kuussa teetät suuremman siivouksen hintaan 50-100€, ei ole vielä ylivoimainen hinta suurimalle osalle työssäkäyviä. Jos tuplataan hinta, ei vieläkään mielestäni ole kyse suurista summista. Suurempi ongelma on varmaankin luotettavuuskysymykset.

Jos saisit esim. 50% takaisin verohyötynä myöhemmin, siivous alkaisi vaikuttaa jo melko edulliselta, todelliset vuosikustannukset tasolla 300 (10€ / h / 5h / siivous)- 1200 (20€ / h 10h / siivous). (Jos siivoukseen kuluu vähemmän aikaa kuin 5h, vielä edullisempaa).

No, 5 tuntiakin on paljon pieneen asuntoon, 10 tuntia voi olla vähän suureen.

Toisaalta voi ajatella näin: 1-2h / viikko, n. 6h / kk.

En tiedä alan todellisia hinnoitteluja, kaikki luvut hatusta vedettyjä.

Vierailija

Tiettyihin käytäntöihin juurtuneet ihmiset ja ryhmät esteenä, etenkin kun osa menettäisi oleellisesti etujaan muihin verrattuna, niin tuollaisia suuria yhteiskuntamuutoksia saattaa olla hankala ajaa läpi

[size=150:2hy0d6fd]Teknokratia FTW[/size:2hy0d6fd]

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat