Juoppo

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

LIITTYYKÖ ALKOHOLISMI-TAIPUMUKSEEN ELOONJÄÄMISTÄ SUOSIVIA TEKIJÖITÄ?
Kuva: AP Graphics Bank
(TaY) Miksi alkoholismitaipumus ei ole karsiutunut ihmiskunnasta niiden 5 000 vuoden, tuhannen sukupolven sukupolven aikana, jolloin alkoholia on maailmassa osattu valmistaa ja juoda?

Mikseivät alkoholismilta suojaavat geenit ole yleistyneet?

Arvovaltaisessa alkoholitutkimusaikakauslehdessä ilmestyi juuri kokeellinen tutkimus, joka vastaa näihin kysymyksiin, ainakin koe-eläimen, rotan osalta ( Sarviharju, Riikonen, Jaatinen, Sinclair, Hervonen ja Kiianmaa: Survival of AA and ANA rats during lifelong ethanol exposure. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 28, 1, 2004, 93-97). Tutkimus on osa 20 vuotta jatkunutta yhteistyötä Tampereen yliopiston Terveystieteen laitoksen Gerontologian tutkimusryhmän ja ALKO:n ( nyt KTL) tutkimuslaboratorion välillä.

1970 luvulta lähtien on ALKO:n laboratoriossa kehitetty ja ylläpidetty
rottakantaa, joka valintatilanteessa (vesi/alkoholi) aina valitsee alkoholin.

Risteyttämällä keskenään vain alkoholista pitäviä eläimiä, on vähitellen
kehittynyt "juopporotta"kanta, joka juo vapaaehtoisesti alkoholia, aina kun
sitä on saatavilla. Siksi tätä ns. AA (Alko Alcohol) kantaa on käytetty
myös ihmisen alkoholismin mallina. Saman valikoivan jalostuksen myötä selvisi myös, mitkä eläimet eivät vapaaehtoisesti koskeneet alkoholiin. Kun näitä lisäännytettiin jatkuvasti keskenään syntyi "vesirotta"kanta, ANA (Alko Non Alcohol). Nyt yli 70 sukupolvea kestäneen valikoivan jalostuksen tuloksena on siis kehittynyt kaksi perimältään erilaista rottakantaa, toinen raitis ja toinen viinaanmenevä.

Vuosia sitten päätimme tutkia elinikäisen alkoholin käytön vaikutusta
näiden eläinten vanhenemiseen. Pakotimme myös vesirotat juomaan
tarjoamalla 12-prosenttista etanolia ainoana juotavana. Seurasimme rottia niiden elämänkaaren loppupuolelle, kahden vuoden ikään saakka. Ihmiseloon suhteutettuna se merkitsisi juomisen aloittamista n. 10-vuotiaana ja lopettamista n. 70-vuotiaana. Rottien vuorokausikulutus (5-7g/kg/vrk) vastasi n. 3 koskenkorvapulloa suhteutettuna 75 kg painavaan ihmiseen

Rotat juovat pääasiallisesti yöllä, joten promillet kohosivat kunnolla.
Juomaan pakotetuja eläimiä verrattiin samoissa olosuhteissa eläviin
lajitovereihin, joille tarjoiltiin pelkkää vettä.

Odotimme, että koko eliniän kestävällä juomisella olisi jonkinlaisia
haitallisia vaikutuksia hengissäpysymisen kannalta. Ensimmäinen yllätys oli, että pakkojuotto ei vaikuttanut lainkaan elossapysymiseen:
alkoholille altistetut juopot että vesirotat elivät tasan yhtä kauan kuin
saman ryhmän vedellä pidetyt kontrollitkin. Juomaan pakotettujen
vesirottien (ANA) viinansietokyky hämmästytti tutkijoita erityisesti.

Suurempi yllätys oli kuitenkin, kun "juoppojen"ja "vesirottien" väliset
kuolleisuuserot alkoivat vähitellen selvitä. Vesirottien kävi nimittäin
huonosti, riippumatta siitä mitä ne joivat. Niistä (ANA) saavutti kahden
vuoden kunnioitettavan iän vain 40 %, kun "juoppo", (AA) ryhmästä
puolestaan oli hengissä tässä vaiheessa liki 80 %. Vesirottien kuolleisuus oli 3.6 kertainen juoppoihin verrattuna, riippumatta siitä, olivatko ne juoneet vettä vai alkoholia. Kuinka tämä on selitettävissä?

Kaikille eläimille tehtiin lopussa ruumiinavaus. Kävi ilmi, että
vesirotilla oli moninkertainen määrä erilaisia vakavia sairauksia,
erityisesti munuaisvikoja.

"Juopporottien",(AA), kannan perimässä on siis joitain sellaisia tekijöitä,
jotka ovat vaikuttavat myönteisesti terveydentilaan ja hengissä
selviämiseen. Sen sijaan vesirottien perimään on valikoitunut sairauksille altistavia ja siten ennenaikaiseen kuolemaan johtavia perintötekijöitä.

Suorasta alkoholivaikutuksesta ei siis ollut kyse, vaan kantojen välisestä
erosta, joka oli sama vettä ja alkoholia nauttivilla.

Valikoiva jalostaminen on ensisijaisesti tapahtunut alkoholimieltymyksen
tai vastenmielisyyden pohjalla, mutta kaupanpäälliseksi on juopoille
siunaantunut elinvoimaa antavia tai elimistöä suojaavia ominaisuuksia.

Ehkäpä samat geenit jotka käskevät juomaan viinaa, vaikuttavat myönteisellä tavalla toisiin ominaisuuksiin.

Rotilla näyttää ainakin pätevän, että viina ei vanhenna ja että perinnöllinen mieltymys siihen on hyödyllinen ominaisuus.

Olisiko tässä aineksia pohtia ihmisen alkoholismin evoluutiota? Voisiko
perinnölliseen alkoholismiin sittenkin kytkeytyä sellaisia ominaisuuksia,
jotka selittävät sen säilymistä väestössä. Liityisikö löydöksemme jotenkin
pienten alkoholimäärien terveyttä edistäviin vaikutuksiin?

Mutta rotta on rotta ja jeppe on jeppe.

3.2.2004

Linkki:

http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/juopporotta.shtml

Kommentit (5)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Koe oli puutteellinen, koska siinä ei ollut vettä juomaan pakotettuja AA-rottia. Käytännössähän jeppe joutuu tähän tilanteeseen, jos aikoo käydä päivät töissä. Ts testin hyöty oli nolla. Mutta ihanneyhteiskunta olisi tietenkin koko ajan ilmaista viinaa kännäävät, 100 vuotiaaksi elävät jepet.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Tästähän tulee mieleeni jo 80-vuotta ylittänyt pappani. Hän on käyttänyt aina erittäin runsaasti alkoholia mutta vauhti tuntuu vain kiihtyvän iän myötä. Olemme aina vanhempien kanssa ihmetelleet, miten vanhuksen elimistö kestää niin kovaa ryyppäämistä vuodesta toiseen. Kai siinä täytyy olla jokin viinageeni tai vastaava taustalla.

Vierailija
Korona
Kai siinä täytyy olla jokin viinageeni tai vastaava taustalla.

Paskan marjat oo mitään viinageenejä. On vaan geneettisesti muuten sellanen rakenne että pappa on niin sanotusti "tehty kestämään kovaa rääkkiä". Mitään viina tai alkoholismi geenejä ei oo olemassakaan. Alkoholismi on addiktio ja addiktio on opittua käytöstä joka kertoo ihmisen henkilökohtaisista valinnoista ja mieltymyksistä, ei mikään geenin määräämä asia tai vielä vähemmän tauti! Ainoa joka tukee mahdollisesti geneettisestä suunnasta on geenien määräämä ihmisluonne joka vaan rakastaa makeeta elämää (itse oon vähän sellanen). Itse tunnistan itsessäni alkoholistin piirteet ja saankin tehdä paljon työtä pitääkseni itseni kurissa mutta voin kertoa luottamuksellisesti ja kokemuksesta että esim. omalla kohdallani kyse ei ole muusta kuin helposti lipsuvasta itsekurista yhdistettynä muuten ihan positiiviseen lapsenmielisyyteen.

Vierailija

Eikös huumausaineiden vaikutusta aivoihin nimenomaan setvitty tuossa edellisessä tieteen lehdessä...

Toleranssikin kohoaa jos paljon käyttää. Ihmisen "fysiologinen koostumus" on myös jokaisella hitusen erilainen mitä hormonien eritykseen, painoon, rasvakerrokseen etc. tulee jotka osaltaan vaikuttavat siihen, paljonko sitä viinaa jaksaa kiskoa.

Riippuvuus taas johtuu synapsien kanssa pelleilevistä aineista.

Vierailija

No toi Radiant Dragonin versio asioista kuulostaa jo paljon todenperäsemmältä. Tosin edelleen neuvoksi, jos vaikkapa alkoholismi vaivaa niin paras kun ei mieti mitään synapseja vaan toteuttaa tätä Penn & Teller tyylistä neuvoa: just stop drinking so FUCKIN' much!

Uusimmat

Suosituimmat