Erikoisia sopeutumia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Maailmassa on monia lajeja jotka lähes kaikki tunnistavat mutteivat tunne. Aiheena ovat siis eläinlajien erikoiset sopeutumat ja niiden kehitys.
Tulen lisäilemään tänne muutamia esimerkkejä aina silloin kun hotsittaa mutta nyt aoin aloittaa sillä yhdellä mielenkiintoisella kalalla, josta koko aihe tuli mieleeni.

Miekkakala (Xiphias gladius) joka kuuluu ahvenkalojen lahkoon perciformes. Miekkakala on tunnettu miekastaan eli pidentyneestä yläleuastaan jota se käyttää esimerkiksi tappeluissa ja saalistaessa, sivaltaen vastustajiaan joskaan sen perimmäinen tarkoitus ei ole selvä.

Tämä ei kuitenkaan ole miekkakalassa se, mikä on herättänyt huomioni.
Miekkakalalla on erikoinen sopeutuma joka on hyödyksi syvemmälle sukeltaessa.

Miekkakalan aivot ovat aina jopa lähes 15 celsiusastetta ympäristöään lämpimämmät mikä on eduksi, sillä aivotoiminta ei kärsi muun ruumiin lämmön laskiessa. Aivojen lämpötilaa pitää korkeana surkastuneet silmien lihakset otsassa, silmienvälissä. Lihas on menettänyt kokonaan kykynsä supistua mutta samalla se on muuttunut hyödylliseksi ominaisuudeksi.
Kyseisessä lihaksessa on nimittäin hyvin vilkas aineenvaihdunta mikä vaikuttaa aivoissa pitämällä ne lämpimänä.

Tämä on esimerkki erikoislaatuisesta sopeutumasta joka huomattavasti vaikuttaa lajin säilymiseen. Tässä tapauksessa kala siis pystyy sukeltamaan syvemmälle ilman, että aineenvaihdunta aivoissa hidastuisi merkittävästi ympäristön tullessa yhä kylmemmäksi.

Sivut

Kommentit (34)

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Radiant Dragon
Maailmassa on monia lajeja jotka lähes kaikki tunnistavat mutteivat tunne. Aiheena ovat siis eläinlajien erikoiset sopeutumat ja niiden kehitys.
Tulen lisäilemään tänne muutamia esimerkkejä aina silloin kun hotsittaa mutta nyt aoin aloittaa sillä yhdellä mielenkiintoisella kalalla, josta koko aihe tuli mieleeni.

Miekkakala (Xiphias gladius) joka kuuluu ahvenkalojen lahkoon perciformes. Miekkakala on tunnettu miekastaan eli pidentyneestä yläleuastaan jota se käyttää esimerkiksi tappeluissa ja saalistaessa, sivaltaen vastustajiaan joskaan sen perimmäinen tarkoitus ei ole selvä.

Tämä ei kuitenkaan ole miekkakalassa se, mikä on herättänyt huomioni.
Miekkakalalla on erikoinen sopeutuma joka on hyödyksi syvemmälle sukeltaessa.

Miekkakalan aivot ovat aina jopa lähes 15 celsiusastetta ympäristöään lämpimämmät mikä on eduksi, sillä aivotoiminta ei kärsi muun ruumiin lämmön laskiessa. Aivojen lämpötilaa pitää korkeana surkastuneet silmien lihakset otsassa, silmienvälissä. Lihas on menettänyt kokonaan kykynsä supistua mutta samalla se on muuttunut hyödylliseksi ominaisuudeksi.
Kyseisessä lihaksessa on nimittäin hyvin vilkas aineenvaihdunta mikä vaikuttaa aivoissa pitämällä ne lämpimänä.

Tämä on esimerkki erikoislaatuisesta sopeutumasta joka huomattavasti vaikuttaa lajin säilymiseen. Tässä tapauksessa kala siis pystyy sukeltamaan syvemmälle ilman, että aineenvaihdunta aivoissa hidastuisi merkittävästi ympäristön tullessa yhä kylmemmäksi.

Mielenkiintoista. En tiennytkaan.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Alien sitä on vaikea tappaa muuten saatta kuolla ite kun happoa roiskuu kaikkialle

Ai, ihan oikeesti

No. ihminen. Ihminen toimii kuin superorganismi muodostaa vahvoja siteitä ja toimii yhteistyössä muiden kanssa. Sinänsä erikoista, että ihmisen älykkyys tuhoaa lopulta itse ihmisen.

Vierailija

Kalojen aivot on niin turha värkki, että on ihan se ja sama onko ne jäässä vai ei.

Kalojen muisti on kuulemma 6 sekuntia.

Miekkakala kyllä ui 100km/h. Jos ne voisi kesyttää, niin voi tehdä ekologisen perämoottorin.

Vierailija
oge
Kalojen aivot on niin turha värkki, että on ihan se ja sama onko ne jäässä vai ei.

Kalojen muisti on kuulemma 6 sekuntia.

Miekkakala kyllä ui 100km/h. Jos ne voisi kesyttää, niin voi tehdä ekologisen perämoottorin.

JOspa meidän kalatieteen proffa selittäisi seuraavaksi, miten kuuden sekunnilla muistilla varustettu lohi palaa kutujokeensa.

Voisit myös kertoa, että mitä muistilla tarkoitetaan kalojen yhteydessä ja millä muistin osalla on kuinka pitkä kesto.

Oletko kuullut koskaan muistin eri "lajien" erilaisesta kestosta ihmisellä?

D

Vierailija
oge
Kalojen aivot on niin turha värkki, että on ihan se ja sama onko ne jäässä vai ei.

Kalojen muisti on kuulemma 6 sekuntia.

Miekkakala kyllä ui 100km/h. Jos ne voisi kesyttää, niin voi tehdä ekologisen perämoottorin.

Kalojen huono muisti on täysi urbaanilegenda jolla ihmiset alunperin yrittivät parantaa huonoa omatuntoaan jotta voisivat oikeuttaa kalan pitämisen pienessä kulhossa.
Katsopa vaikka mythbustersien kaloilla tekemänsä pikkukoe...

On jo moneen kertaan todettu ja todistettu.
Kalat oppivat toisiaan tarkkailemalla. Yhdessä viimevuoden tiede lehdessäkin kerrottiin kalojen älykkyydestä joka todellakin on paljon oletettua korkeammalla tasolla. ImbeSillejä ei kalojen keskuudesta paljon löydy (paitsi ilmeisesti ne Adamin kalat)
Lisäksi kaloista löytyy persoonallisuuksia.

Vierailija

Ai niin...

Ja simpanssi voitti muistikokeessa ihmisen. (En uutista kovin tarkasti ehtinyt katsoa siinä kaupanhyllyllä kun oma lehti on äiteellä..)

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
oge
Kalojen aivot on niin turha värkki, että on ihan se ja sama onko ne jäässä vai ei.

Kalojen muisti on kuulemma 6 sekuntia.

Eihän tuosta ole montaa viikkoa, kun Mythbustersit Suomenkin televisiossa todistivat väitteen perättömäksi:
Linkki: A goldfish’s memory lasts only three seconds. busted

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Kala voi suunnistaa jonnekin hajujen perusteella.

Mutta on ihan sama onko muisti 6 sekuntia vai 6 viikkoa.

En ole nähnyt että kalat järjestäisi olympialaisia tai mitään mielekästä toimintaa, koskaan.

Vierailija

Muisti on tietääkseni sitä, että C-C hiilisidos ei johda sähköä, mutta C=C kaksoisidos johtaa sähköä. Damasio voinee tarkentaa.

Jos asia on näin, en ymmärrä miten aika tähän liittyy.

Vierailija

Miten se muka tähän liittyy?
Älykkyys ei tarkoita, että järjestää olympialaisia (joita en pidä edes mielekkäinä sillä sen tuoma turistiulva on suorastaan sairasta)
Muutoinkin, kuten peippokin jo totesi, että on se ihminen viisas kun kuolee omaan tyhmyyteensä.

Kalat oppivat, niillä on lajista riippuen hyväkin muisti, ja joukosta löytyy erilaisia persoonallisuuksia ja parempia oppijia ihan yhden lajin sisältä.

Nyt jos siirryttäisiin ihan asiaan.
Kalojen älykkyys on toki pitkään ylenkatsottu ominaisuus muttei allakirjoittaneelle ainakaan tullut yllätyksenä. Eikä aivot pelkästään ajattelua määrittele.

Aivojen rakenteen perusteella delfiini olisi ihmistä viisaampi. Sen aivot tosin ovat kehittyneet eri suuntaan jolloin sen toiminta eroaa mutta esimerkiksi kieli ja yksilöiden nimeämissysteemi ja jopa kyky luokitella asioita niiltä löytyy.

On myös mielenkiintoista huomata kuinka hetulavalaat paastoavat kun planktonin tuotanto on vähäistä. Luulisi niiden syövän heti kun tulee vastaan (eli veden alla jatkuvasti) niin olisi syömingit päällä
Lisäksi on vielä hämähäkkejä syömään erikoistunut lintu. Sen suosii tiettyä lajia mutta jos (ja kun) sen kanta alkaa laskea lintu siirtyy syömään toisen lajin edustajia ja vaihtaa taas saalislajia kun kanta paranee. (Siis hämähäkin ei linnun.)

Pysytään nyt vielä merieläimissä, ja kaloissa mutta tällä kertaa rustokaloissa.
Vasarahai; kuuluisa hassun muotoisesta päästään. Tämänkään evoluution oikun pääasiallista saati siihen johtanutta tarkoitusta ei tunneta mutta ainakin se laajentaa näkökenttää sivusuunnissa, ja vielä laajemmin kun hai liikuttaa eturuumistaan. Lisäksi sen kuonon aistimet havaitsevat ympäristöä laajemmalta alalta.

Vasarahailla on havaittu olevan myös hyvin erikoinen tapa saalistaa rauskuja. Se syöksyy pää edellä puskien rauskun pohjaan ja ennen kuin se ehtii toeta tokkurastaan hai iskee uudelleen ja nopealla käännöksellä nappaa epäonnisen sukulaisensa kitaansa ja riuhtoo toisen evän irti. Rausku voi tässä vaiheessa vielä yrittää paeta, haikalathan päästävät saaliinsa irti puraisujen välillä (ymmärrettävästi). Sitten vasarahai toistaa temppunsa ja syö evättömän rauskun ilman vastapyristelyä.
Aika erikoinen tapa, mutta vasaran muotoinen pää sopii tähänkin hommaan...lieneekö kuono yhtä arka kuin muilla haikaloilla?

Ehkä voisin tulevaisuudessa erikoistua haikaloihin ja alkaa selvittämään tämän kiehtovan lajin anatomiaa.

Vierailija
oge
Kala voi suunnistaa jonnekin hajujen perusteella.

Mutta on ihan sama onko muisti 6 sekuntia vai 6 viikkoa.

En ole nähnyt että kalat järjestäisi olympialaisia tai mitään mielekästä toimintaa, koskaan.


Ettäkö olympialaiset mielekästä toimintaa? Päivän paras.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
oge
Kala voi suunnistaa jonnekin hajujen perusteella.
Joo, kala miettii: - Taidan mennä tuota jokisuuta kohden mistä läksin lapsena, koska sen haju ja maku on sama. - Jaa, mutta en kai minä sinne voi mennä, kun Oge on oikein Tiede-lehdessä sanonut, etten minä voi mitään muistaa.
oge
Mutta on ihan sama onko muisti 6 sekuntia vai 6 viikkoa.
Jos se on sama, miksi rupeat alunperin väittelemään asiasta?
oge
En ole nähnyt että kalat järjestäisi olympialaisia tai mitään mielekästä toimintaa, koskaan.
Kyllä vaikkapa lohien kilpauinti ylävirtaan parhaita kutupaikkoja kohti melkomoista uintimaratonia vastaa. Lieneekö nuo miestenkään vastaavat pariutumisriitit sen mielekkäämpiä, öisine tappeluineen nakkikioskin jonossa viimeisistä naisista.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Pöllöthän tuntevat kaikki. Niitä on melkein joka paikassa ja lajikirjo on laaja.

Harva tuntemistani ihmisistä on kuullu maahan pesänsä kaivavasta pöllöstä. Preeriapöllö Athene cunicularia on hyvin erikoinen ja pienikokoinen pöllö.

Sillä on pöllölintuihin verrattuna pitkät jalat, lyhyt ja tylppä pyrstöja pöllöjen tavoin mainio näkö mutta korvatöyhtöt siltä puuttuvat. Ja tietenkin sillä on maastoon erinomaisesti sulautuva höyhenpeite.

Lajin pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja mutta eteläiset poppoot viihtyvät pitkälti paikallisina. Pöllön levinneisyys ylettyy lähes koko ameriikan mantereitten yli siellä, mistä sopivia elinalueita suinkin löytyy eli kuivaa ja avointa maastoa. Ne kaivavat maahan pesän jonne pariskunta yhdessä tekee pesueensa, laji on yksiavioinen. Pesä kaivetaan jalkojen lisäksi myös nokkaa käytellen. Vahvoilla jaloillaan lintu voi myös hypellä vaivatta maalla ja metsästääkin yleensä hyönteisiä jalkaisin vaikkakin syö myös matelijoita.

Ihmisiinkin ovat tottuneet...olisi kyllä soma naapuri (kissat ainakin tykkäis).

Preeriapöllö saattaa hyödyntää myös valmiita maakoloja jotka aiempi asukas on hylännyt. Yleensä vanhemmat vahtivat pesäkolon lähettyvillä mahdollista vaaraa. Poikaset kykkivät maanalaisessa lastenkamarissaan. Koiras huolehtii ruoanhausta.
Pöllölaji ei myöskään ole muiden sukulaistensa tapaan yölintu vaan voi olla aktiivinen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Öisin se metsästää hyönteisiä tai liskoja ja öisin jyrsijöitä.

Preeriapöllöllä on myös laaja ääniskaala. Petojen karkoitusta ja soidinmenoja varten on, kuten linnuilla usein, omanlaisensa varoitusäänet. Poikasetkin osaavat ajaa pedot tiehensä matkimalla kalkkarokäärmeen hännän kalinaa!

Kaivava, kaliseva pöllö.
Rakastan pöllöjä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat