Seuraa 
Viestejä45973

Okei, voin myöntää jo heti kättelyssä minimaallisen ymmärrykseni mustia aukkoja kohtaan.
Kysmykseni kuitenkin on seuraavanlainen:
Jos kerta musta aukko on kykenevä imemään jopa valon, eikö mustalla aukolla ole jokin maksimiraja aineen/energian imemisessä, toisin sanoen jonkimoinen elinaika?

Sivut

Kommentit (88)

Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa

nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa

Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa




Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

hmm mielenkiintoista... mikähän sit on paikallaanpysyvä/ä

Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

Tähän voisi lisätä sen verran että Hawkingin säteily on toistaiseksi vain teoreettista, siitä ei ole muuta näyttöä kuin olettamus ja matemaattinen toimivuus.
Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

tavu
Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.



vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

ne poksahtaa ku ilmapallot

Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

Simulaatioiden perusteella näyttäisi siltä että kahden aukon yhdistyessä ne voivat saada potkun joka antaa niille jopa 4000 km/s nopeuden..
http://www.avaruus.fi 3. artikkeli

fenomenologi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




Tähän voisi lisätä sen verran että Hawkingin säteily on toistaiseksi vain teoreettista, siitä ei ole muuta näyttöä kuin olettamus ja matemaattinen toimivuus.
Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

Pysähtyykö liike keskustassa vai ei?
Ainakin singulariteetti (menikö oikein?) tuntuu mahdottomalta käsitteeltä, koska silloinhan (mielestäni) äärellinen muuttuisi äärettömäksi.

Ainakin tuntuu helpommalta ajatella, että mustan-aukon vetovoima ja pyörimisnopeus johtaa alati tihenevään spiraaliin tilassa ja ajassa ja näin ollen luovan illuusion äärettömästä. (voisi kai jotenkin vielä toimia tapahtumahorisontin sisäpuolella)

Jos mustan aukon läpimitta pystytään määritteleemään, samoin massa, niin miten se voi olla äärettömän tiheä.

Tai voiko se olla äärettömän tiheä, vaikka pelkkä massa tiedettäisiin?

Mustan aukon läpimitalla tarkoitetaan sen tapatumahorisontin läpimittaa! Eli ideaalisen pyörimättömän Schwarzschildin mustan aukon halkaisia saadaan yksinkertaisesta kaavasta d=4Gm/c^2, missä G=gravitaatiovakio, m=aukon massa ja c=valonnopeus.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Tuli mieleeni mustien aukkojen mahdollisten puolittaisten törmäysten osalta, jossa mustat aukot osittain ohittavat toisensa. Luultavasti materiaa repeää aukkojen väliseen tilaan, jossa kumpikaan ei kykene vetämään niitä puoleensa.

Olisiko mahdollista että tähdet ja/tai planeetat olisivat syntyneet tällä tavoin "revenneistä" mustista aukoista. Tilanteessahan syntyy kiepautusilmiö, joka tavallaan selittäisi syntyneiden galaksien spiraalimuodon.

Edit: Ehkäpä mustissa aukoissa piileekin antimaterian ja materian epäsymmetrian ydin. Jos musta aukko koostuu antimateriaytimestä ja materiakuoresta. Noh - mielikuvitus taas laukkaa - antaa olla.

fenomenologi

Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

arvaas hei minkä suuruinen on narun välittämä energiamäärä, kun ainemäärä 1 kg lasketaan hitaasti narun varassa mustan aukon tapahtumahorisonttiin

jartsa
fenomenologi

Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?





arvaas hei minkä suuruinen on narun välittämä energiamäärä, kun ainemäärä 1 kg lasketaan hitaasti narun varassa mustan aukon tapahtumahorisonttiin

Kerro.

fenomenologi
jartsa
fenomenologi

Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?





arvaas hei minkä suuruinen on narun välittämä energiamäärä, kun ainemäärä 1 kg lasketaan hitaasti narun varassa mustan aukon tapahtumahorisonttiin



Kerro.

helppo arvata että äm cee toiseen

tai kun 100 joulen verran ainetta lasketaan
tapahtumahorisonttiin niin 100 joulea siirtyy
ylös laskunarua pitkin

jartsa

helppo arvata että äm cee toiseen

tai kun 100 joulen verran ainetta lasketaan
tapahtumahorisonttiin niin 100 joulea siirtyy
ylös laskunarua pitkin

siis naru imee esineestä kaikki energiat pois

ilman narua tilanne lienee se että kaikki energiat
muuntuvat putoamisliikkeen energiaksi

sitten taas päinvastainen tilanne:
kun heitän kiven ylospäin kiven lämpöenergia
ynnä muut energiat imevät kiven liike-energiasta
energiaa

aika mielenkiintoista

niin ja heittoliikkeen vaakasuora komponentti varmaankin imee energiaa pystysuorasta komponentista

tavu
vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

Kvarkit eivät voi esiintyä yksinään. Eikä täten protonia mielestäni voi mitenkään pilkkoa. Sen sijaan neutroni hajoaa jo ihan tavallisessa βˉ-hajoamisessa protoniksi, elektroniksi ja antineutriinoksi. Puoliintumisaika on niinkin lyhyt kuin vähän alle 15 min.

Voi olla, että protoneja törmäytettäessä saadaan aikaiseksi joitain muita baryoneja, mutta kvarkit eivät jää minnekään itsekseen kellumaan.

EDIT: Niin ja tietysti protoni voi myös hajota β+ -hajoamisessa neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi.

Kale
tavu
vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

Kvarkit eivät voi esiintyä yksinään. Eikä täten protonia mielestäni voi mitenkään pilkkoa. Sen sijaan neutroni hajoaa jo ihan tavallisessa βˉ-hajoamisessa protoniksi, elektroniksi ja antineutriinoksi. Puoliintumisaika on niinkin lyhyt kuin vähän alle 15 min.

Voi olla, että protoneja törmäytettäessä saadaan aikaiseksi joitain muita baryoneja, mutta kvarkit eivät jää minnekään itsekseen kellumaan.

EDIT: Niin ja tietysti protoni voi myös hajota β+ -hajoamisessa neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi.

Tiedelehteni sanoo, että kun lyijy-ytimiä tärmäytetään LHC:ssä syntyy "kvarkki-gluoni soppaa" joka säilyy hetken ajan ja sitten palautuu protoneiksi ja neutroneiksi. Ainakin muistaakseni täytyy varmistaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat