Mustat aukot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Okei, voin myöntää jo heti kättelyssä minimaallisen ymmärrykseni mustia aukkoja kohtaan.
Kysmykseni kuitenkin on seuraavanlainen:
Jos kerta musta aukko on kykenevä imemään jopa valon, eikö mustalla aukolla ole jokin maksimiraja aineen/energian imemisessä, toisin sanoen jonkimoinen elinaika?

Sivut

Kommentit (88)

Vierailija

Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

Vierailija
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa

Vierailija
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa

Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

Vierailija
Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa




Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

hmm mielenkiintoista... mikähän sit on paikallaanpysyvä/ä

Vierailija
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.

Tähän voisi lisätä sen verran että Hawkingin säteily on toistaiseksi vain teoreettista, siitä ei ole muuta näyttöä kuin olettamus ja matemaattinen toimivuus.
Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

Vierailija
Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

Vierailija
tavu
Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.



vähän offtopic, mutta minnehän yksittäiset kvarkit joutuvat kun protoneita pilkotaan hiukkaskiihdyttimissä? Jääkö ne kellumaan atomien väliin tms. ?

ne poksahtaa ku ilmapallot

Vierailija
Snaut
nuubi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




miten nopeesti mustat aukot liikkuu? suhteessa toisiin jos ei muuta vertauskuvaa



Mustat aukot galakseissa liikkuvat ihan samalla tavalla ja samoilla nopeuksilla kuin saman massaiset tähdetkin niiden lähistöllä. Mustat aukot tosin voivat pyöriä erittän nopeasti. Eli ei musta aukko liikkeensä puolesta juurikaan eroa saman massaisista tähdistä.

Simulaatioiden perusteella näyttäisi siltä että kahden aukon yhdistyessä ne voivat saada potkun joka antaa niille jopa 4000 km/s nopeuden..
http://www.avaruus.fi 3. artikkeli

Vierailija
fenomenologi
Snaut
Mustat aukot ovat universumin pysyvimpiä rakenteita ja niiden teoreettisen likimääräisen eliniän voi laskea Hawkingin mustan aukon säteilyteorian perusteella kaavalla M^3/K. Auringon massaiselle aukolle saamme eliniäksi 10^67 vuotta, eli vallan mahdottomasti.

Mitään varsinaista ylärajaa mustan aukon massalle ei ole ja mitä suuremmaksi aukko kasvaa sitä pitemmäksi sen elinikäkin muodostuu.




Tähän voisi lisätä sen verran että Hawkingin säteily on toistaiseksi vain teoreettista, siitä ei ole muuta näyttöä kuin olettamus ja matemaattinen toimivuus.
Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

Pysähtyykö liike keskustassa vai ei?
Ainakin singulariteetti (menikö oikein?) tuntuu mahdottomalta käsitteeltä, koska silloinhan (mielestäni) äärellinen muuttuisi äärettömäksi.

Ainakin tuntuu helpommalta ajatella, että mustan-aukon vetovoima ja pyörimisnopeus johtaa alati tihenevään spiraaliin tilassa ja ajassa ja näin ollen luovan illuusion äärettömästä. (voisi kai jotenkin vielä toimia tapahtumahorisontin sisäpuolella)

Vierailija

Jos mustan aukon läpimitta pystytään määritteleemään, samoin massa, niin miten se voi olla äärettömän tiheä.

Tai voiko se olla äärettömän tiheä, vaikka pelkkä massa tiedettäisiin?

Vierailija

Mustan aukon läpimitalla tarkoitetaan sen tapatumahorisontin läpimittaa! Eli ideaalisen pyörimättömän Schwarzschildin mustan aukon halkaisia saadaan yksinkertaisesta kaavasta d=4Gm/c^2, missä G=gravitaatiovakio, m=aukon massa ja c=valonnopeus.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Tuli mieleeni mustien aukkojen mahdollisten puolittaisten törmäysten osalta, jossa mustat aukot osittain ohittavat toisensa. Luultavasti materiaa repeää aukkojen väliseen tilaan, jossa kumpikaan ei kykene vetämään niitä puoleensa.

Olisiko mahdollista että tähdet ja/tai planeetat olisivat syntyneet tällä tavoin "revenneistä" mustista aukoista. Tilanteessahan syntyy kiepautusilmiö, joka tavallaan selittäisi syntyneiden galaksien spiraalimuodon.

Edit: Ehkäpä mustissa aukoissa piileekin antimaterian ja materian epäsymmetrian ydin. Jos musta aukko koostuu antimateriaytimestä ja materiakuoresta. Noh - mielikuvitus taas laukkaa - antaa olla.

Vierailija
fenomenologi

Kysyin jo toisessa ketjussa, kukaan ei huomannut kysymystä?, mitä tapahtuu tavaroiden lämpöenergialle niiden saapuessa mustan aukon keskustaan, jos keskustassa kaikki liike on pysähtynyt tai jos lämpöenergia ei muuksi muutu vaan kasvaa aukon kasvaessa, hajoaako aukko energiaksi Planckin lämpötilan ylittyessä eli tapahtuuko alkuräjähdys?

arvaas hei minkä suuruinen on narun välittämä energiamäärä, kun ainemäärä 1 kg lasketaan hitaasti narun varassa mustan aukon tapahtumahorisonttiin

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat