Kaikkien aikojen lämpimimmät vuodet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

.
Tiedän, että tätä aihetta on täällä käsitelty monissa ketjuissa, mutta ei juuri tältä kannalta, siksi uusi avaus. Jos jollain on parempi ketju valmiina, siirrytään sinne, minä en jaksanut kauheasti etsiä.

Asiaan.

Juuri äsken kuulin YLEn aamutelkkarissa, että tämä vuosi oli kaikkien aikojen viidenneksi lämpimin ja joa huomioon otetaan vain manneralueet, niin 2007 oli kaikkein lämpimin. Kaikki kymmenen lämpimintä vuotta ovat ollut vuoden 1995 jälkeen.

Juttu ilmestyy varmaan kohta puolin myös YLEn Areenalle.

Mitenkäs tämä nyt oikein menee? Onko ilmatieteenlaitoksellamme eri tapa mitata lämpöä kuin "ilmastoänkyröillä"? Alan olla itsekin aika pihalla koko informaatiotulvassa.

"OFFTOPIC: Herranjestas, nyt sieltä tulee haitariheavyä! Deep Purplen klassikko Smoke On The Water kolmella haitarilla ja yhdellä laatikolla... Kyllä herätti, hirveetä!"

Kommentit (4)

Vierailija

Olen keräillyt itselleni Euroopan suurten kaupunkien lämpötilojen aikasarjoja, joista voisi ottaa poimintana 5 lämpöisintä vuotta:

Helsinki (1829-2007): 1934 (7,2); 2000 (7,2); 1989 (7,1); 1938 (7,1); 1975 (7,1)
Pariisi (1757-1988): 1775 (12,7); 1761 (12,3); 1781 (12,2); 1759 (12,1); 1822 (12,1)
Berliini (1756-1992): 1756 (11,5); 1989 (10,9); 1761 (10,8); 1868 (10,8); 1990 (10,8)
De Bilt, Hollanti (1706-1993): 1868 (11,6); 1872 (11,4); 1934 (11,3); (11,2) 1949, 1921, 1884 ja 1857
Wien (1775-1993): 1797 (11,3); 1783 (11,2); (11,1) 1794, 1811, 1822, 1834, 1990

Valitettavasti nuo aikasarjani päättyvät pääsääntöisesti 1990-luvulle, enkä ole toistaiseksi löytänyt netistä jatkoa noille sarjoille.

Ruotsista voisi sitten poimia seuraavan taulukon http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=52851&a=320841 lämpöisimmistä vuosista, joka perustuu 37 havaintoasemaan.
1934 (5,0); 1938 (5,0); 1990 (4,9); 2000 (4,9); 1989 (4,8); 2006 (4,7); 1930 (4,5); 1949 (4,5); 1975 (4,5); 1953 (4,4)

Näihin lämpötilan mittausten aikasarjoihin käsittääkseni kuitenkin liittyy se epävarmuus, että kukaan ei taida tietää, onko mittaustapa säilynyt samana. Celsiuksen asteikon ottaminen käyttöön, näkyy siinä, että useat aikasarjat alkavat 1750-luvulla, mutta mittareiden tarkkuudesta tai siitä ovatko mittarit ollet aina samalla tavoin varjossa tai muulla tavalla standardisoiduissa olosuhteissa, ei ole käsittääkseni säilynyt kovinkaan hyvää tietoa.

Eräs keskiarvolämpötilojen laskentaan vaikuttava tekijä on, miten keskiarvo lasketaan. Otan nyt esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman http://finnish.wunderground.com/history ... story.html vuorokausikeskiarvo lämpötilan laskemisen. Nappaan netistä tilaston 1.6.2007, jossa lämpötilat ovat puolen tunnin välein. Sitten valitsen kolme erilaista tapaa laskea vuorokauden keskilämpötilan seuraavasti:

14,5°C keskiarvo kaikista 1/2 tunnin välein mitatuista lämpötiloista
14,7°C keskiarvo 4 tunnein välein otetuista havainnoista ja ensimmäinen havainto 0:20 aamuyöllä
14,5°C keskiarvo 4:stä vuorokausi havainnosta (3:00, 9:00; 15:00 ja 21:00)

Toinen esimerkki 20.8.2005 samasta aineistosta

17 °C keskiarvo kaikista 1/2 tunnin välein mitatuista lämpötiloista
17,3 °C keskiarvo 4 tunnein välein otetuista havainnoista ja ensimmäinen havainto 0:20 aamuyöllä
18 °C keskiarvo 4:stä vuorokausi havainnosta (3:00, 9:00; 15:00 ja 21:00)

Edit: korjattu keskiarvoja 10:33...:49 18.1.2008 laskuvirheen vuoksi

Edellisestä havaitsee, että yhden satunnaisen päivän keskilämpötila voi olla kovin erillainen, riippuen laskentatavasta ja jos historiallisiin aikasarjoihin liittyy mittaus- tai laskentatavan muutoksia, saattavat ne aiheuttaa todella suuren virhetekijän. Näin ollen näihin kaikkiin aikasarjoihin tulee suhtautua erittäin varovaisesti.

Vierailija

Tässä taulukko talvisten jäiden esiintyminen Suomea ympäröivissä merissä 1880-1935.
Taulukosta näkee että Pohjanlahti, Suomenlahti sekä Itämeri eivät ole jäätyneet ollenkaan vuosina
1882, 1887, 1910, 1925 ja 1930

Taulukosta voi tehdä paljonkin johtopäätöksiä vuotuisista lämpötiloista.
Lähde Pikkujättiläinen v.1938

Vierailija
terawatti
Olen keräillyt itselleni Euroopan suurten kaupunkien lämpötilojen aikasarjoja, joista voisi ottaa poimintana 5 lämpöisintä vuotta:

Helsinki (1829-2007): 1934 (7,2); 2000 (7,2); 1989 (7,1); 1938 (7,1); 1975 (7,1)
Pariisi (1757-1988): 1775 (12,7); 1761 (12,3); 1781 (12,2); 1759 (12,1); 1822 (12,1)
Berliini (1756-1992): 1756 (11,5); 1989 (10,9); 1761 (10,8); 1868 (10,8); 1990 (10,8)
De Bilt, Hollanti (1706-1993): 1868 (11,6); 1872 (11,4); 1934 (11,3); (11,2) 1949, 1921, 1884 ja 1857
Wien (1775-1993): 1797 (11,3); 1783 (11,2); (11,1) 1794, 1811, 1822, 1834, 1990

Valitettavasti nuo aikasarjani päättyvät pääsääntöisesti 1990-luvulle, enkä ole toistaiseksi löytänyt netistä jatkoa noille sarjoille.

Edellisestä havaitsee, että yhden satunnaisen päivän keskilämpötila voi olla kovin erillainen, riippuen laskentatavasta ja jos historiallisiin aikasarjoihin liittyy mittaus- tai laskentatavan muutoksia, saattavat ne aiheuttaa todella suuren virhetekijän. Näin ollen näihin kaikkiin aikasarjoihin tulee suhtautua erittäin varovaisesti.

Em. mallinnuksen mukaan ei voida puhua tilastollisesti merkittävästä ilmaston muutoksesta.

Ilmasto kuitenkin muuttuu, mutta mihin suuntaan ja onko ihmisen vaikutus mikä (ts. ei tilastollisesti merkittävää vaikutusta), etenkin kun huomioi uudet napaseutujen tutkimustulokset, joiden mukaan korrelaation Marsin ja Telluksen napajäiden sulamisten suhteen.

Uusimmat

Suosituimmat