Miksi myrsky ei kaada kaikkia puita?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ensin tulee myrsky, joka kaataa tietyn määrän puita tietyissä metsissä. Sitten tulee toinen myrsky, joka kaataa tietyn määrän puita tietyissä toisissa metsissä, jne.
Kysymys kuuluu: Miksi yksi ja sama myrsky ei kaada kaikkia puita kaikissa metsissä? Tai miksi se ensimmäinen myrsky ei kaatanut myös niitä toisen myrskyn puita?

Kommentit (11)

Vierailija

Puissakin lienee eroja, joku on juuriltaan tukevammin maassa kiinni toinen ei. Ja varmaan puulajilla ja metsätyypilläkin on merkityksensä. Tämä siis ihan maallikon arvaus, ilman sen kummempaa taustatietoa. Toisaalta onhan meillä välistä ollut myrskyjä, jotka ovat tehneet ihan kunnon puuttomia kujia metsiin kuten taannoinen Mauri.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ennenvanhhan ko mieki kuljin tuolla Karhulan kairoilla , niin siellä son
semmonen ko Ristiselkä.

Soli siihen aikhan hakkaamatonta mettää, pitkää kuusikkoa ja sejassa isoja mäntyjä , ja tietenki niitä koivujaki jokka olit mukkasia , ja samasta kannosta saatto noussa useampiki runko. No semmosta luonnon tilassa olevaa vanahaa mettää.

Sitte se tuulispää pyyhkäsi yli koko Ristiselän. Se oli semmonen
vana , nuin suunnilhens parikymmentä metriä leveä, joiltakikohin kapejampi, joiltaki kohin leveämpi krantu yli koko maan, niin semmonen krantu josta jokhainen puu oli kaatunu.

Soli kortto repiny nekki ne koivut nurin, jokku olit lähtenhet juurinenski.
Joitaki isojaki mäntyjä soli katkonu, niin että muutaman metrin pitunen kanto törrötti pystyssä.

Kävelin pirruuttani sitä myötäillen , ja kattoin mitä se luonto saattaa
tehhä ko se sillepäälle alkaa. Ainaki 5 kilometriä pitkästi oli puuta nurin.
Sitte soli menny aukejalle jänkälle ja sinne soli kavonnu, enempää puita ei ollu kaatanu jänkän takanakhan.

Mutta sitte tuli myrsky nimeltä Mettähallitus, ja koko maa on nykysin sileänä. Mitä se ny olis "sen myrskyn aukeja "? Oliskhan 2000 hehtaaria, ja sitte pikkunen suoja mettä ja taas vieläki isompi aukeja.

Vierailija

Toiset puut tuumii, että parasta kasvattaa vankka juuristo, jos vaikka tulee joskus myrsky, pelaavat varman päälle. Toiset taas ovat hurjapäitä ja sortuvat uhkapeliin. Aika näyttää, kummat voittaa. Ehkä maltillisemmat, nykymetsässä.

Vierailija

On se huhuttu evoluutio asialla. Ne puut lisääntyvät, jotka pysyvät pystyssä..

Kunnes tuli ihminen, joka kaatoi jokaikisen puun.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Myrskyt voivat lisäksi puhaltaa hiukan eri suunnista. Jotkut puut voivat juurakkonsa rakenteen tai kasvupaikkansa vuoksi olla paremmin varautuneita tietystä suunnasta puhaltavaan tuuleen kuin toisesta suunnasta puhaltavaan.

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä5810
Liittynyt22.10.2011

Tietysti metsässä jotkut puut suojaavat toisiaan ja hidastavat edestä tulevaa virtausta, jolloin suurin osa virtauksesta menee latvojen yli ja metsän yli. Mutta jos puut ovat samassa rivissä esim. pellon laidalla jota kohti tulee kova tuuli sillon ratkaisee enemmän yksittäisen puun topologia/geometria:

Jokaisella puulla on oma resonanssitaajuutensa :

http://en.wikipedia.org/wiki/Mechanical_resonance

Tuon ilmiön vuoksi nykyään moniin piippuihinkin rakennetaan latvoihin rakenteita, jotka hajottavat virtauksen ennen piipun kohtaamista. Virtaus irtoaa tietyllä taajuudella puusta, ja kun tämä taajuus lähenee resonanssitaajuutta, eli puu heiluu lähellä ominaistaajuutta se kaatuu helposti :

http://en.wikipedia.org/wiki/Flow_separation

Eli vähän sama ilmiö kun moottoritiellä avaa auton ikkunan ja kuuluu väpätystä. Tämä johtuu siitä, että virtaus on ajoittain ikkunalla päin vastainen kuin keskiarvovirtaus. Keskiarvovirtaus on tietysti vastakkainen kuin auton menosuunta. Ja tämä aiheuttaa sen irtoamisen.

Puun kaatumiseen vaiktutaa tietysti sekin, onko maa routinut vai onko se sulaa. Routainen maa estää puuta kaatumasta helpommin, koska juuret eivät irtoa niin helposti maasta.

Esim. tässä piipussa on spiraalikuvio joka estää sen, ettei virtaus irtoa samasta kohtaa, eikä resonanssi ole niin pahaa :

it's the Sun stupid!

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
peikko763

Tietysti metsässä jotkut puut suojaavat toisiaan ja hidastavat edestä tulevaa virtausta, jolloin suurin osa virtauksesta menee latvojen yli ja metsän yli. Mutta jos puut ovat samassa rivissä esim. pellon laidalla jota kohti tulee kova tuuli sillon ratkaisee enemmän yksittäisen puun topologia/geometria:

Jokaisella puulla on oma resonanssitaajuutensa :

http://en.wikipedia.org/wiki/Mechanical_resonance

Tuon ilmiön vuoksi nykyään moniin piippuihinkin rakennetaan latvoihin rakenteita, jotka hajottavat virtauksen ennen piipun kohtaamista. Virtaus irtoaa tietyllä taajuudella puusta, ja kun tämä taajuus lähenee resonanssitaajuutta, eli puu heiluu lähellä ominaistaajuutta se kaatuu helposti :

http://en.wikipedia.org/wiki/Flow_separation

Eli vähän sama ilmiö kun moottoritiellä avaa auton ikkunan ja kuuluu väpätystä. Tämä johtuu siitä, että virtaus on ajoittain ikkunalla päin vastainen kuin keskiarvovirtaus. Keskiarvovirtaus on tietysti vastakkainen kuin auton menosuunta. Ja tämä aiheuttaa sen irtoamisen.

Puun kaatumiseen vaiktutaa tietysti sekin, onko maa routinut vai onko se sulaa. Routainen maa estää puuta kaatumasta helpommin, koska juuret eivät irtoa niin helposti maasta.

Esim. tässä piipussa on spiraalikuvio joka estää sen, ettei virtaus irtoa samasta kohtaa, eikä resonanssi ole niin pahaa :

Tähän voisi vielä lisätä, että kun puilla ja piipuilla on oma resonanssitaajuutensa, niin tuuli nopeudesta riippuen herättää eri taajuuksia.

Tietyllä nopeudella puhaltava tuuli siis saa piipun värähtelemään tietyllä taajuudella. Taajuus on tuulennopeudesta riippuvainen, ja jos tuulen nopeus sattuu osumaan piipun resonanssitaajuudelle, voi tulla ongelmia värähtelyn vahvistuessa. Kovempi tuuli herättää jo korkeampaa taajuutta, eikä ole värähtelyn kannalta niin paha.

Sähkölinjoillakin on oma resonanssitaajuutensa, joka on tiedetty. Siksi suurjännitelinjoihin asennetaan värähtelynvaimentajia, joiden resonanssitaajuus on sama linjan resonanssin kanssa. Kun värähtely yltyy, vaimentimet alkavat värähdellä linjan kanssa samaa taajuutta, mutta vastavaiheessa. Vaimennuksen kautta ne syövät hitaasti energiaa pois.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

sääpeikko
Seuraa 
Viestejä5810
Liittynyt22.10.2011
kuningas
peikko763

Tietysti metsässä jotkut puut suojaavat toisiaan ja hidastavat edestä tulevaa virtausta, jolloin suurin osa virtauksesta menee latvojen yli ja metsän yli. Mutta jos puut ovat samassa rivissä esim. pellon laidalla jota kohti tulee kova tuuli sillon ratkaisee enemmän yksittäisen puun topologia/geometria:

Jokaisella puulla on oma resonanssitaajuutensa :

http://en.wikipedia.org/wiki/Mechanical_resonance

Tuon ilmiön vuoksi nykyään moniin piippuihinkin rakennetaan latvoihin rakenteita, jotka hajottavat virtauksen ennen piipun kohtaamista. Virtaus irtoaa tietyllä taajuudella puusta, ja kun tämä taajuus lähenee resonanssitaajuutta, eli puu heiluu lähellä ominaistaajuutta se kaatuu helposti :

http://en.wikipedia.org/wiki/Flow_separation

Eli vähän sama ilmiö kun moottoritiellä avaa auton ikkunan ja kuuluu väpätystä. Tämä johtuu siitä, että virtaus on ajoittain ikkunalla päin vastainen kuin keskiarvovirtaus. Keskiarvovirtaus on tietysti vastakkainen kuin auton menosuunta. Ja tämä aiheuttaa sen irtoamisen.

Puun kaatumiseen vaiktutaa tietysti sekin, onko maa routinut vai onko se sulaa. Routainen maa estää puuta kaatumasta helpommin, koska juuret eivät irtoa niin helposti maasta.

Esim. tässä piipussa on spiraalikuvio joka estää sen, ettei virtaus irtoa samasta kohtaa, eikä resonanssi ole niin pahaa :

Tähän voisi vielä lisätä, että kun puilla ja piipuilla on oma resonanssitaajuutensa, niin tuuli nopeudesta riippuen herättää eri taajuuksia.

Tietyllä nopeudella puhaltava tuuli siis saa piipun värähtelemään tietyllä taajuudella. Taajuus on tuulennopeudesta riippuvainen, ja jos tuulen nopeus sattuu osumaan piipun resonanssitaajuudelle, voi tulla ongelmia värähtelyn vahvistuessa. Kovempi tuuli herättää jo korkeampaa taajuutta, eikä ole värähtelyn kannalta niin paha.

Sähkölinjoillakin on oma resonanssitaajuutensa, joka on tiedetty. Siksi suurjännitelinjoihin asennetaan värähtelynvaimentajia, joiden resonanssitaajuus on sama linjan resonanssin kanssa. Kun värähtely yltyy, vaimentimet alkavat värähdellä linjan kanssa samaa taajuutta, mutta vastavaiheessa. Vaimennuksen kautta ne syövät hitaasti energiaa pois.

Aikamoisia vempaimpia, sähkölinjoissahan on ongelmana muutenkin se, että kesän ja talven lämpötilaero on niin suuri, että lämpölaajeneminen on merkittävää, varsinkin talvella johdot ovat kireällä. Hyvä että tuollaisia löytyy kuitenkin, ettei kannattimet murru tai tuhoudu niin nopeasti, käyttöikä pitenee.

 

it's the Sun stupid!

lokki
Seuraa 
Viestejä4059
Liittynyt3.1.2010

Varmasti on kyse myös puiden keskinäisistä lujuuseroista, mutta myös eri suunnista puhaltavista puuskista, joita esiintyy myrskyjen yhteydessä.

Myrskyt eivät ole tasaisesti eteneviä ilmamattoja, vaan sisältävät runsaasti pyörteitä aiheuttavia ilmiöitä. Syösyvirtaus on kovan ukkosmyrskyn seasta ilmaantuva kylmän ilman suihku, joka puhaltuu kahden pilven välistä alas ja kaartaa muutaman kymmenen metrin levyisenä suihkuna maan pinnan suuntaiseksi erittäin kovalla nopeudella. Yksittäinen syöksyvirtaus kestää vain minuutteja ja  voi ilmaantua satunnaisissa paikoissa.

Syöksyvirtauksen nopeus voi olla yli 50 m/s, joten ei sitä puut yleensä kestä. Tuulen nopeus on siis paikallisesti paljon suurempi, kuin heti muutaman kymmenen metrin päässä vieressä. Tällaisen syöksyvirtauksen kaataman kaistaleen Aslak kuvaili.

Vastaus aloittajalle siis on puuskat ja varsinkin syöksyvirtauspuuskat, jotka koukkaavat ylhäältä alaviistoon ja varsinkin näiden muodostamat syöksyvirtausparvet.

http://ilmatieteenlaitos.fi/syoksyvirtaukset

Uusimmat

Suosituimmat