Tuulimyllyn lapaprofiileja?

Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Oletteko onnistuneet löytämään 3-lapaisen potkurin, lavan pituus noin 3 metriä, lapaprofiileja sähköisessä muodossa? Paperiversioita kyllä löytyy, mutta ei jaksaisi kääntää niitä pisteiksi putkella..

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

NACA 4412 on ihan ok profiili.. siinä noudatetaan 33% ja 12% sääntöä.

itse tein tätä profiilia olevat lavat.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Minulla on joku S822-profiili sähköiseksi naputeltuna, toivottavasti pelii.. Mitenkähän tuossa lapakulman ja profiilin koon pitäisi oikeaoppisesti muuttua tyvestä kärkeen päin mentäessä?

Siis tuollainen:

Pitäisi tehdä muutama kymmenen leikkausta, niin saisi kohtalaisen sileän pinnan.

PoLe
NACA 4412 on ihan ok profiili.. siinä noudatetaan 33% ja 12% sääntöä.

itse tein tätä profiilia olevat lavat.

Vierailija

minä ainakin tein sillä tavalla että toi 12% 33% säily koko lavan pituudelta, mutta profiili paksuuntuu, koska nopeus on muuttuu hitaammaksi tyveenpäin mentäessä ja nostoa tarvitaan enemmän kun ilmavirtaakin on vähemmän.
samalla lavasta tulee jämäkämpikin.

vertaappas isoja kaupallisia myllyjä.. sama periaate.. tyvestä profiili lähes pyöreä.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
PoLe
NACA 4412 on ihan ok profiili.. siinä noudatetaan 33% ja 12% sääntöä.

Aerodynamiikka lienee kohdallani ainakin melko hakusessa, joten kysyn viisaammilta kuinka keskilinjan ylä- ja alapuolen paksuus mitoitetaan? Tuo 33/12% olen jossain aiemminkin kuullut. Onko jotain sivustoa jossa olisi esim. lennokkikäyttöön siipiprofiileja saatavilla?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Jossain raportissa kehuttiin yhdistelmää NREL S823 (paksumpi) juuressa ja S822 kauempana:

Täytyy varmaan tuosta alkaa työstämään. Profiilin muuttumisesta säteen funktiona on aika ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi tuossa Jenkkien hallituksen (voi tietysti olla salaliitto) 7m myllyssä profiili näyttäisi olevan kaikkialla sama S822, ainoastaan koko muuttuu:

Koko raportti on luettavissa osoitteessa:

http://www.osti.gov/bridge/servlets/pur ... 887056.PDF

Vierailija
Denzil Dexter

Täytyy varmaan tuosta alkaa työstämään. Profiilin muuttumisesta säteen funktiona on aika ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi tuossa Jenkkien hallituksen (voi tietysti olla salaliitto) 7m myllyssä profiili näyttäisi olevan kaikkialla sama S822, ainoastaan koko muuttuu:

Ainakin purjelentokoneissa profiilin muuttuminen tyven ja kärjen välillä on aivan normaalia. Tiedä häntä sitten miten paljon 'samaa ideaa' noissa on.. Ainakin molemmat pyrkivät nostovoimaa tuottamaan.

Toimisikohan wingletit tuulimyllyssä?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Tuota winglettiä olen itsekin miettinyt. Myllyssä siitä olisi vielä enemmän hyötyä, koska nostovoiman lisäys saadaan pisimmän momenttivarren päässä. Tosin pienempi, vain taipumasta aiheutuva V-kulma ehkä vähentää kärkivirtauksen karkailua? Kannattaa kokeilla

Heat

Ainakin purjelentokoneissa profiilin muuttuminen tyven ja kärjen välillä on aivan normaalia. Tiedä häntä sitten miten paljon 'samaa ideaa' noissa on.. Ainakin molemmat pyrkivät nostovoimaa tuottamaan.

Toimisikohan wingletit tuulimyllyssä?

Vierailija
Volitans
Profiilin muuttumisessa lienee kyse pelkästään lujuudesta - aivan samasta syystä, miksi yliäänikoneissa siivet ovat nuolikulmassa.



On siihen muitakin syitä. Yleisesti ottaen profiili on toki paksumpi ja leveämpi tyvessä kuin kärjessä lujuussyistä. Kuitenkin profiili yleensä muuttuu kärkeenpäin mentäessä muutenkin kuin leveyden ja paksuuden osalta. Tällä pyritään mm. varmistamaan että kun siipi sakkaa niin tyvi sakkaa ensin, kärki vasta sen jälkeen, sekä vaikuttamaan koneen lento-ominaisuuksiin.

Toki ylläolevat ovat asioita joita ei tarvi tuulimyllyä suunnitellessa juurikaan ajatella.

Denzil Dexter
Tuota winglettiä olen itsekin miettinyt. Myllyssä siitä olisi vielä enemmän hyötyä, koska nostovoiman lisäys saadaan pisimmän momenttivarren päässä. Tosin pienempi, vain taipumasta aiheutuva V-kulma ehkä vähentää kärkivirtauksen karkailua? Kannattaa kokeilla

Winglettejä en lähtisi itse suunnittelemaan ja liittämään mihinkään laitteeseen ilman todella vankkaa aerodynamiikan tuntemusta ja laskentakapasiteettia - sen verran tarkkaa hommaa, ja huonosti suunniteltu wingletti on enemmänkin haittana kuin hyötynä.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Aika moneen vehkeeseen jäisi wingletit liittämättä noilla kriteereillä. Niitä kun käytetään esimerkiksi lähes kaikissa kilpa-autoluokissa ja monissa lennokeissa, vieläpä siten, että niistä on huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Ongelmaa ei ole edes silloin jos niistä on haittaa, koska ne voi poistaa, tai yrittää toista versiota.

Heat

Winglettejä en lähtisi itse suunnittelemaan ja liittämään mihinkään laitteeseen ilman todella vankkaa aerodynamiikan tuntemusta ja laskentakapasiteettia - sen verran tarkkaa hommaa, ja huonosti suunniteltu wingletti on enemmänkin haittana kuin hyötynä.
totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Heat

Winglettejä en lähtisi itse suunnittelemaan ja liittämään mihinkään laitteeseen ilman todella vankkaa aerodynamiikan tuntemusta ja laskentakapasiteettia - sen verran tarkkaa hommaa, ja huonosti suunniteltu wingletti on enemmänkin haittana kuin hyötynä.
Ongelmana on keskipakoisvoima, wingletin paino moninkertaistuu kovalla tuulella (jopa 100x, kun 500 rpm) ja voi siten hajoittaa siiven.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat