Elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla periaatteel?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko mahdollista että elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla mekanismillä mutta eri "magnituudeissa"? Eli eikö tiedemiehet ihmettele että miks elektromagnetismi on niin tehokas verrattuna gravitaatioon? Mutta kun kattoo aurinkokuntien ja galaxien jne rakennetta ja vertaa sitten noihin kvanttitason rakenteisiin niin melko samanlaisilta ne musta vaikuttaa... eli palloa pallon vieressä ja vetovoimaa niiden välillä jne.

Ja jos gravitaatio ja elektromagnetismi toimis samalla tavalla ja että miks elektromagnetismi vaikuttaa vahvemmalta kun gravitaatio vois olla että aika menee paljon nopeampaa suhteessa tuolla kvanttitasolla. Otetaan utopistinen esimerkki. Kuvitellaan että 1 atomi on 1 aurinkokunta ja kuvitellaan että elektronit on planeettoja mitkä pyörii niitten keskustan ympärillä. Näillä rakennelmillahan on suunnaton kokoero ja tuo elektronihan ehtis pyöriä tuon keskustan ympärillä paljon nopeampaa ku verrattuna vaikka meidän aurinkokuntaan. Ehkä jopa niin nopeasti että me nähtäis nuo elektronit vain häviävän ja ilmestyvän koska niitten pienintä liikettähän ois meidän mahdoton havaita vaikka kuinka otettais slow motion.

Voisko joku hyvä matikassa yrittää laskea tuon eron... eli kutista meidän aurinkokunta atomin tasolle ja laske kuinka monta kertaa maapallo ehtii pyöriä auringon ympärillä sanotaan vaikka yhdessä sekunnissa. Ja sitten voidaan kattoa tuon elektromagnetismin ja gravitaation eroa että jos ne rupeis sit enemmän olemaan samalla tasolla kun kootkin pannaan samalle tasolle? Suhteessahan toi pieni maapallo ehtis vetämään paljon nopeammin massaa itteensä koska aika menis niin paljon nopeampaa suhteessa?

Kommentit (9)

Vierailija
nuubi
Onko mahdollista että elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla mekanismillä mutta eri "magnituudeissa"?



Eka asia mikä tästä tulee mieleen on se että nykyisen titämyksen mukaan gravitaatio on aina vetovoima, kun taas sähkömagneettinen voima voi olla myös poistovoima. Esima. atomin elektronien välillä vaikuttaa sähköinen poistovoima.

nuubi
Mutta kun kattoo aurinkokuntien ja galaxien jne rakennetta ja vertaa sitten noihin kvanttitason rakenteisiin niin melko samanlaisilta ne musta vaikuttaa... eli palloa pallon vieressä ja vetovoimaa niiden välillä jne.

Toinen asia on se että tuo malli, jossa atomin elektroniverhoa kuvaillaan samanlaisella rakenteella kun tähden ympärillä olevaa planeettajärjestelmää, ei ole kovin hyvä malli. Tämä on todettu jo muistaakseni lähemmäs sata vuotta sitten.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
nuubi
Onko mahdollista että elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla mekanismillä mutta eri "magnituudeissa"? Eli eikö tiedemiehet ihmettele että miks elektromagnetismi on niin tehokas verrattuna gravitaatioon?



Kyllä vuorovaikutusten liki 40 kertaluokan voimakkuusero on yksi maailmamme mysteereistä. Teoreettisesti on yritetty (ja yritetään yhä) laatia teorioita, jotka selittäisivät painovoiman ja muut vuorovaikutukset samalta pohjalta, mutta toistaiseksi ne ovat vasta hyvin keskeneräisiä.

Mutta kun kattoo aurinkokuntien ja galaxien jne rakennetta ja vertaa sitten noihin kvanttitason rakenteisiin niin melko samanlaisilta ne musta vaikuttaa... eli palloa pallon vieressä ja vetovoimaa niiden välillä jne.



Ei todellakaan näin. Vuorovaikutukset vaikuttavat äärimmäisen erilaisilla tavoilla, ja niiden luomilla systeemeillä ei ole paljoakaan yhteistä. Malli, jossa esimerkiksi elektronit kiertävät atomiydintä diskreetteinä palloina määrätyillä radoilla kuuluu alkeispedagogiikkaan, ja siihenkin lähinnä vain historiallisena jäänteenä. Sillä mallilla ei ole mitään tekemistä atomin todellisen elektronirakenteen kanssa, vaikka se ennustaakin jonkin yksittäisen oikean ennusteen äärimmäisen pelkistetyssä tapauksessa.

Voisko joku hyvä matikassa yrittää laskea tuon eron... eli kutista meidän aurinkokunta atomin tasolle ja laske kuinka monta kertaa maapallo ehtii pyöriä auringon ympärillä sanotaan vaikka yhdessä
sekunnissa.



Tässä pitäisi tietää tarkempia oletuksia, mitä "kutistamisella" tarkoitetaan. Ja kuten arvata saattaa, tulokset riippuvat täysin valitusta tavasta. Tuo ei ole millään muotoa mielekäs ajatuskoe. Noin yleisemminkin fysikaalisten systeemien skaalaaminen muuttaa niiden ominaisuuksia, seikka mikä tuottaa harmaita hiuksia esimerkiksi pienoismallinrakentajille ja pienoismalleja mittauksiin käytäville teollisuudenaloille.

Ja sitten voidaan kattoa tuon elektromagnetismin ja gravitaation eroa että jos ne rupeis sit enemmän olemaan samalla tasolla kun kootkin pannaan samalle tasolle?

Vetyatomissa protoniin ja elektronin välinen sähkömagnettinen vuorovaikutus on noin 1E40 (luku, jossa on ykkönen ja 40 nollaa) kertaa voimakkaampi kuin niiden välinen gravitaatio. Kuten arvata saattaa, noin heikon gravitaation vaikutus ei näy missään kokeissa.

Vierailija
Jusbe
nuubi
Onko mahdollista että elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla mekanismillä mutta eri "magnituudeissa"?



Eka asia mikä tästä tulee mieleen on se että nykyisen titämyksen mukaan gravitaatio on aina vetovoima, kun taas sähkömagneettinen voima voi olla myös poistovoima. Esima. atomin elektronien välillä vaikuttaa sähköinen poistovoima.

nuubi
Mutta kun kattoo aurinkokuntien ja galaxien jne rakennetta ja vertaa sitten noihin kvanttitason rakenteisiin niin melko samanlaisilta ne musta vaikuttaa... eli palloa pallon vieressä ja vetovoimaa niiden välillä jne.



Toinen asia on se että tuo malli, jossa atomin elektroniverhoa kuvaillaan samanlaisella rakenteella kun tähden ympärillä olevaa planeettajärjestelmää, ei ole kovin hyvä malli. Tämä on todettu jo muistaakseni lähemmäs sata vuotta sitten.

Mutta isompi koostuu pienemmistä ja meidän planeetta on pallo mikä koostuu pienemmistä "palloista" jne.. mikä sen sitten estäis että jos tarpeeks "pitkältä" kattois meidän aurinkokuntia/galaxeja niin nämä vois muodostaa tietynlaisen "kvanttimekaniikan" isommille aurinkokunnille esim.?

Vierailija

Jos painovoiman voisi blokata lyijylevyllä pois, niin sitä pääsisi edes tutkimaan paremmin.

Koen myös massan inertian ongelmaksi. Massa tietää liiketilansa eetterissä. Onko se joku neropatti vai ? Tuo asia estää monet vaihtoehtoiset selitykset, joita on fotoneilla. Esim tunneloituminen, ryhmänopeus jne.

Vierailija

Suuren ja pienen koon ilmiöiden analogisuutta tosiaan pohditaan edelleen. Jotta siinä olisi mieltä, täytyy olla valmis muuttamaan vakiintuneita käsityksiä materian rakenteesta ja sitä koskevista luonnonlaeista. Professori Ari Lehto (TKK) on yksi näistä pioneereista:

21953038
Quantization of Keplerian systems (2006)
Lehto, Ari

Abstract
A mathematical model is given for the occurrence of preferred orbits and orbital velocities in a Keplerian system. The result can be extended into energies and other properties of physical systems. The values given by the model fit closely with observations if the Planck scale is chosen as origin and the process considered as volumetric doubling in 3- and 4-dimensions. Comparison is made with the properties of the basic elementary particles, the Solar system and other physical phenomena.. Comment: 19 pages, extension of presentation at PIRT-X conference in London, September 2006

Jopa mustan aukon matemaattisella formalismilla saattaisi olla tekemistä elektronin salaperäisen rakenteen ja synnyn kanssa:

Thursday, 22th November 2007—16:00
prof. dr. A. Burinskii (NSI Russian Academy of Science, Moscow)
Kerr-Newman geometry as a model for the structure of the electron

The Kerr-Newman black hole solution has a gyromagnetic ratio g=2, like the Dirac electron. Thus it can be considered as a model for the electron within general relativity. In this talk we discuss the possible relationship between the Dirac electron and the Kerr-Newman solution. Real, complex, twistorial and stringy structures of the Kerr geometry are considered. The combined model for this Dirac-Kerr electron has an extended space-time structure, while the Dirac equation plays the role of a master equation controlling the Kerr twistorial structure. The dynamics of this solution in external electromagnetic fields corresponds to the behavior of the Dirac electron.

Vierailija

Niin, onhan sitä spekuloitu, että magnetismi olisi jonkun muun ulottuvuuden ( siis erittäin pienen ) gravitaatiota ...
Ongelmallista on, ettei gravitaatiolla ole löydetty "toista napaa" eli
antigravitaatiota ... on myös yritetty kvantittaa näitä, mutta sen
paremmin gravitaation hiukkasia, "gravitoneja" kuin magneettisia
monopolejakaan ei ole löydetty. Kuvaa sotkee vielä mm. todella
mitattu tyhjövoima, kun kaksi varauksetonta levyä viedään tyhjössä
hyvin lähelle toisiaan, ne kehittävät välilleen vetovoiman. Selitetään,
että kaikki kvanttiaallonpituudet eivät mahdu levyjen väliin ja siksi
siellä on vielä tyhjempää kuin ulkopinnoilla ja se aiheuttaa tuon voiman.
Onko tämä voima samaa, kuin aikoinaan fysiikan laboratorioiden
"Johnssonin palojen" vetovoima: kun kaksi erittäin sileäksi hiottua
metallipintaa laitetaan yhteen, ne takertuvat toisiinsa aivan kuin
magneettiset kappaleet .

Vierailija
ruskamies
Niin, onhan sitä spekuloitu, että magnetismi olisi jonkun muun ulottuvuuden ( siis erittäin pienen ) gravitaatiota ...
Ongelmallista on, ettei gravitaatiolla ole löydetty "toista napaa" eli
antigravitaatiota ... on myös yritetty kvantittaa näitä, mutta sen
paremmin gravitaation hiukkasia, "gravitoneja" kuin magneettisia
monopolejakaan ei ole löydetty. Kuvaa sotkee vielä mm. todella
mitattu tyhjövoima, kun kaksi varauksetonta levyä viedään tyhjössä
hyvin lähelle toisiaan, ne kehittävät välilleen vetovoiman. Selitetään,
että kaikki kvanttiaallonpituudet eivät mahdu levyjen väliin ja siksi
siellä on vielä tyhjempää kuin ulkopinnoilla ja se aiheuttaa tuon voiman.
Onko tämä voima samaa, kuin aikoinaan fysiikan laboratorioiden
"Johnssonin palojen" vetovoima: kun kaksi erittäin sileäksi hiottua
metallipintaa laitetaan yhteen, ne takertuvat toisiinsa aivan kuin
magneettiset kappaleet .

Voima, joka kohdistuu keskeisliikkeessä(centripetaali-) ei saa mitään vastavoimaa... Tuo on voiman pimeä puoli... Kierron kohde voi päättää, kääntääkö se esimerkiksi saman naaman kiertäjälle, vai kerääkö se jotain tuhoava iskua noille pahaisille kiertolaisilleen...

Tuon gravitaation pinta-alayksikköön tuleva ero on hyvin suurta(joskus väitin että pientä ) Tarkoitin sitä, että gravitaatioaallon amplitudi on niin suuri, että sen käyristymistä ei voida nykyisissä pienissäkään mittalaitteissa millään havaita. Siksi sitä ei voi havaita sillä se pomppaa kaikista mittalaitteista välittömästi pois. Esimerkiksi kuun tapauksessa gravitaatio on niinkin suurta, kuin 6*400 000km, joten se ylittää kaikki radioaallot yms... Se johtuu siitä, että MASSA joka tämän gravitaatioaaltoilun aiheuttaa on hyvin suuri... Jos jotenkuten voidaan havaita radioaallot(jokunen m-10km) Niin eihän toki millään voida havaita aaltoliikettä jonka aallonpituus on 2400 000km!

Mistä tuo Johnssonin palojen voimavaikutus sitten johtuu? Silloin löydetään juuri se kvantti, joka juuri ja juuri oikaisee tuota massiivista gravitaatioaaltoa!

Vierailija
Neutroni
nuubi
Onko mahdollista että elektromagnetismi ja gravitaatio toimii samalla mekanismillä mutta eri "magnituudeissa"? Eli eikö tiedemiehet ihmettele että miks elektromagnetismi on niin tehokas verrattuna gravitaatioon?



Kyllä vuorovaikutusten liki 40 kertaluokan voimakkuusero on yksi maailmamme mysteereistä. Teoreettisesti on yritetty (ja yritetään yhä) laatia teorioita, jotka selittäisivät painovoiman ja muut vuorovaikutukset samalta pohjalta, mutta toistaiseksi ne ovat vasta hyvin keskeneräisiä.

Agison
Mutta kuitenkin - Ah niin luonnollista - Kun pituuden, aallonpituuden eksponentti ja massa kääntyy negatiiviseksi kasvaa myös sähköinen vakio jyrkähkösti



Mutta kun kattoo aurinkokuntien ja galaxien jne rakennetta ja vertaa sitten noihin kvanttitason rakenteisiin niin melko samanlaisilta ne musta vaikuttaa... eli palloa pallon vieressä ja vetovoimaa niiden välillä jne.



Ei todellakaan näin. Vuorovaikutukset vaikuttavat äärimmäisen erilaisilla tavoilla, ja niiden luomilla systeemeillä ei ole paljoakaan yhteistä. Malli, jossa esimerkiksi elektronit kiertävät atomiydintä diskreetteinä palloina määrätyillä radoilla kuuluu alkeispedagogiikkaan, ja siihenkin lähinnä vain historiallisena jäänteenä. Sillä mallilla ei ole mitään tekemistä atomin todellisen elektronirakenteen kanssa, vaikka se ennustaakin jonkin yksittäisen oikean ennusteen äärimmäisen pelkistetyssä tapauksessa.

Voisko joku hyvä matikassa yrittää laskea tuon eron... eli kutista meidän aurinkokunta atomin tasolle ja laske kuinka monta kertaa maapallo ehtii pyöriä auringon ympärillä sanotaan vaikka yhdessä
sekunnissa.



Agison
Todella helppoa? Massojen välinen suhde on: 2*10^30kg/(1,66*10^-27kg)=1,2*10^57. Kuutiojuuri tuosta massojen suhteesta on 10^19.
Eli kertaluokka on noin 10^20. Maa puolestaan kiertää auringon yhdessä vuodessa=3600s*24*(365+99/400)=31557384s. Tämä kertaluokka 10^20 pienemmäksi? 3*10^-13s... Tuo vastaisi kiertoa, jossa 3*10^12-kertaa(3 biljoonaa kertaa sekunnissa) kierrettäisiin sekunnissa atomin ympäri.... Tarkistamme: Millaista tuo olisi nopeudeltaan? Aallonpituus: 1,5*10^11m/10^20=1,5*10^-9m. v=1,5*10^-9/(3*10^-13s)=5000m/s, eli ei ihan valonnopeuteen yllettäis! Eli ei paljoa laiskempaa liikettä,kun elektroneilla normaalisti on tottu ajattelemaan(noin miljoona m/s)



Tässä pitäisi tietää tarkempia oletuksia, mitä "kutistamisella" tarkoitetaan. Ja kuten arvata saattaa, tulokset riippuvat täysin valitusta tavasta. Tuo ei ole millään muotoa mielekäs ajatuskoe. Noin yleisemminkin fysikaalisten systeemien skaalaaminen muuttaa niiden ominaisuuksia, seikka mikä tuottaa harmaita hiuksia esimerkiksi pienoismallinrakentajille ja pienoismalleja mittauksiin käytäville teollisuudenaloille.

Ja sitten voidaan kattoa tuon elektromagnetismin ja gravitaation eroa että jos ne rupeis sit enemmän olemaan samalla tasolla kun kootkin pannaan samalle tasolle?



Vetyatomissa protoniin ja elektronin välinen sähkömagnettinen vuorovaikutus on noin 1E40 (luku, jossa on ykkönen ja 40 nollaa) kertaa voimakkaampi kuin niiden välinen gravitaatio. Kuten arvata saattaa, noin heikon gravitaation vaikutus ei näy missään kokeissa.

On harhaluulo luulla, että gravitaatio on heikko! Se vain on niiden eksponenttien positiivisella puolella jouduttu laskemaan!

Gravitaatiovakio Gg=6,6*10^-11 ja sähköinen gravitaatio Gs=1,5*10^29 on laskettu yksinkertaisesti kaavoilla: G=v^2*R/M.

Vierailija

Ne todella toimivat samalla periaatteella!

Kun laskemme Sähköisen gravitaation, saamme: Gs=v^2*R/M=1,514171816 N*m^2/kg^2 kun v on elektronin nopeus, R elektronin kiertosäde ja M protonin massa!
Tämä tuottaa Voimalle yhtälön: F=Gs*m*M/R^2 on täysin yhtäpitävä yhtälön F=k*e^2/R^2 kanssa(k=c^2*10^-7) Tuossa jälkimmäisessä Coulombin yhtälössä on vain laskettu elektronin kiertoa arvolla, jossa elektronit kiertävät huomattavan kaukana atomiytimestä ja tuottavat näin fotoneita, jotka kulkevat valonnopeutta!
Ggravitaatio=6,67259*10^-11 N*m^2/kg^2=m^3/(kg*s^2)

Siis katso tarkkaan minkä ympäristössä olevan pixelin vangiksi, ja mihinkä maailmankaikkeuteen tahdot joutua!

Uusimmat

Suosituimmat