Noste

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko koheesiolla/viskositeetilla vaikutusta nesteessä esiintyvän nosteen voimakkuuteen? Vai onko ainut ratkaiseva tekijä väliaineen tiheys?

Kommentit (14)

Vierailija
avotuuli
Onko koheesiolla/viskositeetilla vaikutusta nesteessä esiintyvän nosteen voimakkuuteen? Vai onko ainut ratkaiseva tekijä väliaineen tiheys?

Noste = syrjäytetyn nestemäärän (tai väliainemäärän) paino. Viskositeetti ei siis vaikuta. Viskositeetti vaikuttaa väliaineen vastukseen.

Vierailija

N O S T E

noilla kirjaimilla voi saada aikaan monta eri substantiivia

vaikka toi kirjainyhdistelmä ei mitään sulle meinaa mutta siinnä on kuitenkin kapasiteettiä .. vähä niiku paskassa

Vierailija

Noste = syrjäytetyn nestemäärän (tai väliainemäärän) paino. Viskositeetti ei siis vaikuta. Viskositeetti vaikuttaa väliaineen vastukseen.[/quote]

Saako nesteen viskositeettia muutettua tiheyden pysyessä vakiona?

Vierailija

miks yrität haluta olla viisaan tuntunen ? onko sulla jotain ongelmia sun omavarmuudessa ?

tuommoset kommentit ei sovi välttämättä tähän aiheeseen

tai jos niin luulet niin voit yrittää tapella mua vasten.. otan hyökkäykset mielelläni vastaani

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
avotuuli
Saako nesteen viskositeettia muutettua tiheyden pysyessä vakiona?

Ei viskositeetti kovinkaan paljoa riipu tiheydestä. Melko triviaalina esimerkkinä tulee mieleen vesi, johon on sekoitettu perunajauhoa. Tiheys ei juurikaan muutu keittäessä, mutta viskositeetti kylläkin.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
avotuuli
Onko koheesiolla/viskositeetilla vaikutusta nesteessä esiintyvän nosteen voimakkuuteen? Vai onko ainut ratkaiseva tekijä väliaineen tiheys?

Tuli mieleen, että jos esine upotetaan vaikka sulaan rautaan ja rauta sitten jähmettyy, niin voidaanko nosteesta enää puhua?

Tosin en ole nähnyt missään selitettävän nosteilmiötä mielestäni ymmärrettävällä tavalla. Useinhan vain vedotaan nosteen "lakiin", mutta ei selitetä, miksi tuo laki pätee.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
P.S.V.
Tuli mieleen, että jos esine upotetaan vaikka sulaan rautaan ja rauta sitten jähmettyy, niin voidaanko nosteesta enää puhua?



Noh, kyllähän se edelleen nostaa kappaletta painovoimaa vastaan, vaikka ei enää varsinaisesti nosteesta taideta puhua.


Tosin en ole nähnyt missään selitettävän nosteilmiötä mielestäni ymmärrettävällä tavalla. Useinhan vain vedotaan nosteen "lakiin", mutta ei selitetä, miksi tuo laki pätee.

Perimmältään kyse on siitä, että paine vaikuttaa kappaleeseen joka puolelta, mutta hydrostaattisen paineen vuoksi paine on suurempi kappaleen alapuolella kuin yläpuolella. Nettovoimaksi tulee siis ylöspäin suuntatuva voima.

Hydrostaattisen paineen muutos syvyyden funktiona riippuu nosteen aiheuttavan nesteen/kaasun tiheydestä. Hydrostaattinen paine jaksaa kannatella juuri syrjäytetyn aineen painon verran massaa. Jos lasket suorakulmion muotoiselle laatikolle paine-eron ylhäällä ja alhaalla, ja sen aiheuttaman voiman, niin tulos on tasan syrjäytetyn aineen painon verran. Tulosta voi mielikuvana yleistää siten, että kuvittelee minkä tahansa kappaleen muodostetun hyvin kapeista, mutta kappaleen korkuisista särmiöistä ja jokaista särmiötä kannattelee särmiön syrjäyttämän aineen painoa vastaava voima.

Tuo tietysti voidaan laskea täsmällisemminkin siten, että ei tarvitse kuvitella mitään särmiöitä. Tulos on se kuuluisa Arkhimedeen laki.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
bosoni
P.S.V.
Tuli mieleen, että jos esine upotetaan vaikka sulaan rautaan ja rauta sitten jähmettyy, niin voidaanko nosteesta enää puhua?



Noh, kyllähän se edelleen nostaa kappaletta painovoimaa vastaan, vaikka ei enää varsinaisesti nosteesta taideta puhua.


Tosin en ole nähnyt missään selitettävän nosteilmiötä mielestäni ymmärrettävällä tavalla. Useinhan vain vedotaan nosteen "lakiin", mutta ei selitetä, miksi tuo laki pätee.

Perimmältään kyse on siitä, että paine vaikuttaa kappaleeseen joka puolelta, mutta hydrostaattisen paineen vuoksi paine on suurempi kappaleen alapuolella kuin yläpuolella. Nettovoimaksi tulee siis ylöspäin suuntatuva voima.

[quote]

Hydrostaattinen paine on siis avainkäsite. Mutta miten on mahdollista, että sen vaikutus on täsmälleen Arkhimedeen lain ilmoittaman suuruinen?Ja mistä ko. paine ja sen suureneminen alaspäin mennessä oikein johtuu, tätä en ole nähnyt selitettävän esim. suomenkielisissä oppikirjoissa (ja fysiikan cl:ssa ei nostetta taidettu mainitakaan..)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
P.S.V.

Hydrostaattinen paine on siis avainkäsite. Mutta miten on mahdollista, että sen vaikutus on täsmälleen Arkhimedeen lain ilmoittaman suuruinen?Ja mistä ko. paine ja sen suureneminen alaspäin mennessä oikein johtuu...

Paineen suurenemisen voi ajatella johtuvan siitä, että ylempänä oleva neste makaa alempana olevan päällä, jolloin syntyy paine. Jos ajattelet että neste jaettaisiin pystysuoriin sylintereihin, niin sylinterin paino on sen tilavuus kertaa tiheys kertaa putoamiskiihtyvyys. Paine tietysti on sylinterin paino jaettuna poikkipinta-alalla.

Eli
p = F/A, F= Ah*roo*g = sylinterin paino
=> p=h*roo*g

p on paine, F on sylinterin paino, A sylinterin poikkipinta-ala, h sylinterin korkeus, g putoamiskiihtyvyys, roo nesteen tiheys.

Nyt tietysti kääntäen tuon sylinterin pohjaan vaikuttava paine työntää suorakulmiota pohjasta voimalla F = pA = h*A*roo*g = sylinterin paino.

Nyt sitten voi kuvitella minkä tahansa kappaleen voitavan muodostaa hyvin kapeista pystysuorista sylintereistä, jolloin jokaista sylinteriä työntää ylöspäin sylinterin syrjäyttämän nesteen painon suuruinen voima.

Eli silkalla laskemisella se tulos syntyy.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Nesteessä esiintyy myös leikkausjännitystä, eikä sekään aina noudata Newtonista viskositeettilakia (jolloin paikallaan olevassa nesteessä ei olisi leikkausjännitystä). Voihan esim. jäykkään laakerirasvaan painaa stryroksisuorakaiteen, ja se ei nouse vaikka onkin kevyempää kuin kyseinen rasva. Rasvan leikkausjännitys siis pienentää nostetta. Kysymys onkin siitä miten määritellään neste.

Vierailija
boner
Nesteessä esiintyy myös leikkausjännitystä, eikä sekään aina noudata Newtonista viskositeettilakia (jolloin paikallaan olevassa nesteessä ei olisi leikkausjännitystä). Voihan esim. jäykkään laakerirasvaan painaa stryroksisuorakaiteen, ja se ei nouse vaikka onkin kevyempää kuin kyseinen rasva. Rasvan leikkausjännitys siis pienentää nostetta. Kysymys onkin siitä miten määritellään neste.

Toivottavasti en nyt sotke asioita, mutta onko tuossa laakerirasvan ja styroxin tapauksessa väliaineen vastus voimana suurempi, kuin nostevoima?

Vierailija

Nojoo ehkä tuli ajateltua ja kirjoitettua vähän hätäisesti. Kyllä se noste varmaan määritellään aina kappaleen syrjäyttämänä nestetilavuutena (eli vain pintoja vastaan kohtisuora jännitys ja siitä aiheutuva resultanttivoima). Mutta on siellä se leikkausjännityskin (tosin ei yleensä staattisessa tapauksessa), jonka suuruuteen viskositeetti vaikuttaa. Ehkä sen voi tosiaan ajatella vain väliaineen vastuksena. Ihan kuten painovoiman ja ilmanvastuksen tapauksessa vapaassa putoamisessa ilmakehässä.

Uusimmat

Suosituimmat