Pilkunviilausta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomenkielessä desimaaliosoitin on pilkku.

Monissa muissa, esim. englanninkielisissä maissa käytetään pistettä. Ja meille tulee sitten tavaroita joissa on pisteet - onhan joskus liian työlästä vaihtaa painatukset kielenmukaiseksi (mm. radion tai television kanavavalitsimet, diginäytöt...)

Mitä itse käytät?

Sivut

Kommentit (35)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005

Pakko on käyttää molempia, tilanteen mukaan. Suomenkielisessä tekstissä pyrin käyttämään pilkkuja, niin kuin kuuluukin, ja kun tuossa katson muistiinpanojani, pilkku näkyy olevan oletus kirjoittaessa lukuja paperille. Toisaalta ohjelmoin jonkin verran, silloin käytän pistettä, kuin myös muuten tietokonetyössä. Olen vaihtanut maa-asetuksista pilkun pisteeseen, koska pilkku aiheuttaa ongelmia eräissä tilanteissa, esimerkiksi kun joku ohjelma kirjoittaa ascii-muotoisen liukulukutiedoston pilkuilla, ja toinen yrittää lukea sen pisteillä. Joskun joudun kirjoittamaan myös englanniksi, mikä sekin vaatii pisteen käyttöä.

Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164
Liittynyt16.3.2005

joskus desimaalierottimeksi yritettiin täällä pohjoisen sarvikuonolassakin otattaa käyttöön pistettä. Ilmeisesti siinä ei onnistuttu, vaan ainakin minulle on ATK-kurssilla opetettu, että pilkku on desimaalierotin.
Mutta eikös jossain ulkomaan matikkaelävien keskuudessa käytetä pilkkua moninumeroisten kokonaislukujen nollarykelmien erotteluun, 1000,000,000 -tyyliin?

Vierailija

jos kirjottaa kynällä, on pilkunomainen huitasu helpommin käytettävä ko piste (joka tavallaan pitäs "painaa" paperiin), mutta jos käyttää konetta/laskinta niin sitten piste näyttää paremmalta

Vierailija
Piru Naiseksi
Mutta eikös jossain ulkomaan matikkaelävien keskuudessa käytetä pilkkua moninumeroisten kokonaislukujen nollarykelmien erotteluun, 1000,000,000 -tyyliin?

Kyllä käytetään, mutta toisaalta pitkien lukujonojen, kuten vaikkapa puhelinnumeroiden erottelemiseksi käytetään myös välilyöntiä. Esim. 555 123 456 789.

Itsekin joudun paljon sopeutumaan ja käyttämään sekä pilkkua, että pistettä - ihan tilanteen mukaan. Englanninkielisissä ohjelmissa, materiaaleissa, ja vaikkapa ohjelmointikielissä käytetään lähes poikkeuksetta desimaaliosoittimena pistettä. Suomessa ja joissain muissa maissa taas on käytössä se desimaalipilkku.

Kyllähän se on tarpeettoman monimutkaista, kun useampaa järjestelmää joutuu rinnakkain opettelemaan, mutta niin vain tuohonkin on jo tottunut. Loppujen lopuksi minulle olisi aivan sama mitä menetelmiä käytetään, kunhan ne olisivat vain yhtenäisiä. Ja sama koskee monia muitakin asioita.

Kuten esimerkiksi SI- vs. "imperiaaliset" yksiköt, jne. On tietysti sanomattakin selvää että SI-järjestelmä on järkevämpi vaihtoehto.

Vaan onhan näitä muitakin, keksikää lisää?

Vierailija

Pilkku jakaa virkkeen järkeviin kokonaisuuksiin, piste päättää virkkeen. Saman olisi hyvä päteä myös luvuissa. Virke olkoon nyt koko luku, lause sen yksi osa.

Plaa plaa 123.54.

näyttää tyhmemmältä kuin

Plaa plaa 123,54.

Siirrytään Suomen Lidleissäkin SUOMALAISIIN kassapöytiin. Ei kaikkea tarvitse tuoda ulkomailta. Meillä on myös viemistä.

asdf
Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005
Teje
(--) vaikkapa puhelinnumeroiden erottelemiseksi käytetään myös välilyöntiä. Esim. 555 123 456 789.

Jossain päin maailmaa käytetään tuohonkin pistettä. Yhdessä vanhassa kesätyöpaikassa koordinoin esitteiden käännöstyötä, sama esite meni siis eri kielillä eri konttoreihin pitkin maailmaa, niin muistaakseni ainkain Dubaihin ja Thaimaahan haluttiin versiot, joissa puheninumerojono tauotettiin pisteillä.

Desimaalikysymykseen: käytän kielen mukaan; suomeksi pilkkua ja englanniksi pistettä. Nykyisessä työssä ei tosin juuri englanniksi tarvitse kirjoittaa.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Amerikkalaiset ja englantilaiset tulisi palauttaa ruotuun ja noudattamaan yleisintä kansainvälistä käytäntöä, jonka mukaan oikea tuhaterotin on välilyönti eikä pilkku, ja desimaaliosoitin on pilkku.

Vastedes jos ostan Englannissa kaupasta jotain joka maksaa hintalapun mukaan 1,000 puntaa, maksan siitä kassalla tasan yhden punnan ja kävelen kaupasta ulos. Pidätettäessä vetoan kansainvälisiin sopimuksiin.

Jos kaikki toimisimme näin, saataisiin asiaan ennenpitkää muutos. Usean standardin ylläpito kuluttaa resursseja turhaan.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Wikipedia kertoo maailman käytännöistä näin:

In France, Finland, Hungary, Poland, Czech Republic, Slovakia and much of Latin Europe as well as French Canada:
1 234 567,89

In Germany, the Netherlands, Belgium, Denmark, Italy, Romania, Sweden and much of Europe:
1 234 567,89 or 1.234.567,89
(in handwriting you may also come across 1·234·567,89)

In Switzerland (mainly German-speaking Switzerland, but by law in the whole country):
1'234'567.89

In Australia, English Canada, Japan, Korea (both), Malaysia, Singapore, the United Kingdom, and the United States:
1,234,567.89 or 1,234,567·89
the latter is more commonly found in older, and especially handwritten, documents; many British and Canadian schools now teach the SI style with a dot separator, which has become official in Australia.

SI style:
1 234 567.89 or 1 234 567,89
(in their own publications the dot is used in the English version and the comma in the French version).

In China, the comma is sometimes used to separate blocks of four digits:
123,4567.89
since in Chinese, the names for large numbers are based on powers of 10,000 (e.g. the next new word is for 108). Japan is similar.

In India, due to a numeral system using lakhs (lacs) (1,00,000 equal to 100,000) and crores (1,00,00,000 equal to 10,000,000), comma is used at levels of thousand, lakh and crore, for example, 10 million (1 crore) would be written as 1,00,00,000. This is repeated at thousand crore, one lakh crore and a crore crore (1,00,00,000,00,00,000). Note that the pattern of comma is groups of 3,2,2 again 3,2,2 from right side.

Vierailija
Ding Ding

In India, due to a numeral system using lakhs (lacs) (1,00,000 equal to 100,000) and crores (1,00,00,000 equal to 10,000,000), comma is used at levels of thousand, lakh and crore, for example, 10 million (1 crore) would be written as 1,00,00,000. This is repeated at thousand crore, one lakh crore and a crore crore (1,00,00,000,00,00,000). Note that the pattern of comma is groups of 3,2,2 again 3,2,2 from right side.

Huh, huh, hahmotusongelma! Ilmankos on sanottu, että intialaisissa on niin paljon matemaattisesti lahjakkaita, kun numerotkin ovat tuollaisissa karsinoissa. (.\ Katsoo vain toisella, paremmin näkevällä silmällä).

Kiitos Ding, tiedon kaivelusta ja matkakassan venytysvinkistä. Aion alkaa pilkkuterroristiksi kun seuraavan kerran menen Britteihin. Se kannattaa. Jenkkilässä en uskaltaisi - siellä on vartijat tasereineen niin lähellä, ovat aina tosikkoja, kun rahasta on kyse.

Vierailija
Teje
Piru Naiseksi
Mutta eikös jossain ulkomaan matikkaelävien keskuudessa käytetä pilkkua moninumeroisten kokonaislukujen nollarykelmien erotteluun, 1000,000,000 -tyyliin?

Kyllä käytetään, mutta toisaalta pitkien lukujonojen, kuten vaikkapa puhelinnumeroiden erottelemiseksi käytetään myös välilyöntiä. Esim. 555 123 456 789.

Mun asetuksissa desimaalierotin on piste, tuhaterotinta ei ole. niillä saa kätevästi(?) calculaattoriin notepadin kautta minkämuotisen luvun tahansa. notepadissa erottimet poistetaan.

kokeilkaa kopioida calculaattorille seuraava kaava (menee ihan copy pastella, jos desimaalierotin on piste, muuten joudutte näpelöimään):

0.0855855 * 6 =

saatte jonkin luvun vastaukseksi.

Tuohon sisältyy itse asiassa onneton tarina:

Mies oli ravintolassa, kysyi tarjoilijattarelta:

- "paljonko snapsissa on alkoholia?"
- "0.0855855" (en muista nyt yksikköä)

Mies joi heitti naamaan 6 snapsia. Pyysi sitten tarjoilijatarta kotiinsa. Tarjoilija suostui. kuusi snapsia teki tehtävänsä. näet sen, kun sulla on vastaus ruudussa ja käännät ruudun ylösalaisin.

Vierailija

Oliko snapsilasit tehty tuulivoimalla? Muistan ala-asteelta yhtä tyhmän tarinan James Bondista ja lopputulos oli EISEISO. Mitä itse asiaan tulee niin mulle on melko sama, kunhan kaikkialla olis sama standardi. Tosin eipä mulle harmaita hiuksia oo vielä tullu siitä, että koodauksessa pitää käyttää pistettä ja normaalisti pilkkua. Onneksi kehitystyökalut on keksitty.

Vierailija
suolaasuolaa
Oliko snapsilasit tehty tuulivoimalla? Muistan ala-asteelta yhtä tyhmän tarinan James Bondista ja lopputulos oli EISEISO. Mitä itse asiaan tulee niin mulle on melko sama, kunhan kaikkialla olis sama standardi. Tosin eipä mulle harmaita hiuksia oo vielä tullu siitä, että koodauksessa pitää käyttää pistettä ja normaalisti pilkkua. Onneksi kehitystyökalut on keksitty.

En tiedä millä snapsilasit oli tehty, eikä se lopultakaan ole oleellista mun mielestä ainakaan. paitsi jos on alakoululainen ja juuri oppinut sanan tuulivoima ja haluaa osoittaa kuulleensa sen joskus niin voi muka ohimennen vaan kysästä.

Suomessa tuo piste on kyllä vakiintunut desimaalierottimeksi. Hyvä niin, sillä pilkku on oivallinen muuhun erotteluun, kuten vaikkapa tekstimuotoiseen tietokenttien erotteluun, mihin tehtävään pistettä on vaikea kuvitella.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
En tiedä millä snapsilasit oli tehty, eikä se lopultakaan ole oleellista mun mielestä ainakaan. paitsi jos on alakoululainen ja juuri oppinut sanan tuulivoima ja haluaa osoittaa kuulleensa sen joskus.
Success!

Vastaaja_s24fi
Suomessa tuo piste on kyllä vakiintunut desimaalierottimeksi.Hyvä niin, sillä pilkku on oivallinen muuhun erotteluun, kuten vaikkapa tekstimuotoiseen tietokenttien erotteluun, mihin tehtävään pistettä on vaikea kuvitella.
Mitä hourit?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat