Se ei pyöri sittenkään

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

bosoni, Kale, Paul M, tietää, nuubi, suolaasuolaa, Gradientti:
Vielä yksi kysymys aiheesta, josta minulta puuttuu perustietoa. En tiedä, mitä kaasuille tapahtuu molekyylitasolla, kun niitä nesteytetään.
Jos nesteytys tapahtuisi siten, että kaasun tiheys olisi sama kuin veden tiheys, säilyisikö laajenemispyrkimys. Sillä olisi vaikutusta painejakaumaan, ja suljetussa tilassa hydrostaattinen yläpaine pienenisi.

Eli laajenemispyrkimys kasvattaisi yläpainetta.

Kommentit (5)

Vierailija
avotuuli
bosoni, Kale, Paul M, tietää, nuubi, suolaasuolaa, Gradientti:
Vielä yksi kysymys aiheesta, josta minulta puuttuu perustietoa. En tiedä, mitä kaasuille tapahtuu molekyylitasolla, kun niitä nesteytetään.

Kaasuja voidaan nesteyttää joko lisäämällä painetta tai alentamalla lämpötilaa. Jos lisätään painetta, niin kaasun lämpötilan on oltava ns. kriittisen lämpötilan alapuolella. Tällöin kaasusta käytetään nimitystä höyry. Jos lämpötila on liian korkea, niin kaasu ei paineen nostosta huolimatta nesteydy.

Samoin jos kaasua nesteytetään lämpötilaa alentamalla, niin paineen on oltava vähintään ns. kolmoispisteen paineen suuruinen. Muuten höyry ei nesteydy vaan härmistyy suoraan kiinteäksi.

Jos kaasu nesteytyy, niin silloin molekyylien välinen vetovoima (esim poolisuuden takia) on riittävä pitämään olomuodon nestemäisenä ja vain kaikkein nopeimmat molekyylit irtautuvat nesteestä (höyrystyvät).

avotuuli
Jos nesteytys tapahtuisi siten, että kaasun tiheys olisi sama kuin veden tiheys, säilyisikö laajenemispyrkimys. Sillä olisi vaikutusta painejakaumaan, ja suljetussa tilassa hydrostaattinen yläpaine pienenisi.

Eli laajenemispyrkimys kasvattaisi yläpainetta.


Tästä en kyllä saanut mitään otetta. Mitä mahtanet tarkoittaa...

Vierailija

Jos kaasu nesteytyy, niin silloin molekyylien välinen vetovoima (esim poolisuuden takia) on riittävä pitämään olomuodon nestemäisenä ja vain kaikkein nopeimmat molekyylit irtautuvat nesteestä (höyrystyvät).

avotuuli
Jos nesteytys tapahtuisi siten, että kaasun tiheys olisi sama kuin veden tiheys, säilyisikö laajenemispyrkimys. Sillä olisi vaikutusta painejakaumaan, ja suljetussa tilassa hydrostaattinen yläpaine pienenisi.

Eli laajenemispyrkimys kasvattaisi yläpainetta.


Tästä en kyllä saanut mitään otetta. Mitä mahtanet tarkoittaa...[/quote]

Kiitos tiedoista. Kun vesi kiehuu, nostetta ei esiinny juuri ollenkaan (tieto, jonka sain tältä palstalta). Se ei kuitenkaan ole vielä kaasumaisessa olomuodossa. Jos tästä nesteestä mitattaisiin hydrostaattinen paine, se olisi suoraan verrannollinen nosteeseen, eli hydrostaattista paine-eroa ei olisi juuri ollenkaan.

Eli kysymys olisi kuulunut, löytyykö nesteytetyistä kaasuista vastine kyseisesti käyttäytyvälle kiehuvalle vedelle? Ja saamistani vastauksista päätellen ei löydy.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
avotuuli

Kiitos tiedoista. Kun vesi kiehuu, nostetta ei esiinny juuri ollenkaan (tieto, jonka sain tältä palstalta). Se ei kuitenkaan ole vielä kaasumaisessa olomuodossa. Jos tästä nesteestä mitattaisiin hydrostaattinen paine, se olisi suoraan verrannollinen nosteeseen, eli hydrostaattista paine-eroa ei olisi juuri ollenkaan.



Tuo on täysin väärä tieto. Kiehuvan veden tiheys on käytännössä sama kuin huoneenlämpöisenkin, ja se aiheuttaa vastaavan hydrostaattisen paineen ja vastaavan nosteen.

Eli kysymys olisi kuulunut, löytyykö nesteytetyistä kaasuista vastine kyseisesti käyttäytyvälle kiehuvalle vedelle? Ja saamistani vastauksista päätellen ei löydy.

Ei mikään aine käyttäydy noin. Muuten vesi on nesteytetty kaasu (vesihöyry) muiden joukossa. Veden voimakas polaarisuus antaa sille tiettyjä fysikaalisia ominaisuuksia, jotka poikkevat vastaavan molekyylipainon ei-polaarisista kaasuista (esimerkiksi korkean kiehumispisteen), mutta nosteeseen vaikuttaa vain nesteen tai kaasun tiheys.

Vierailija
Neutroni
avotuuli

Kiitos tiedoista. Kun vesi kiehuu, nostetta ei esiinny juuri ollenkaan (tieto, jonka sain tältä palstalta). Se ei kuitenkaan ole vielä kaasumaisessa olomuodossa. Jos tästä nesteestä mitattaisiin hydrostaattinen paine, se olisi suoraan verrannollinen nosteeseen, eli hydrostaattista paine-eroa ei olisi juuri ollenkaan.



Tuo on täysin väärä tieto. Kiehuvan veden tiheys on käytännössä sama kuin huoneenlämpöisenkin, ja se aiheuttaa vastaavan hydrostaattisen paineen ja vastaavan nosteen.

Muuten kyllä, mutta kiehuvassa vedessä muodostuu vesihöyrykuplia. Näiden kuplien kaasunpaine on ympäröivän nesteen paineen suuruinen, mutta massa on vastaavan tilavuiseen nesteeseen verrattuna alhaisempi. Nyt siis noste ei ole "syrjäytetyn nestemäärän paino" vaan "syrjäytetyn neste- ja kaasumäärän paino", joka siis on alhaisempi.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
Kale

Muuten kyllä, mutta kiehuvassa vedessä muodostuu vesihöyrykuplia. Näiden kuplien kaasunpaine on ympäröivän nesteen paineen suuruinen, mutta massa on vastaavan tilavuiseen nesteeseen verrattuna alhaisempi. Nyt siis noste ei ole "syrjäytetyn nestemäärän paino" vaan "syrjäytetyn neste- ja kaasumäärän paino", joka siis on alhaisempi.

Arkikokemukseni mukaan noiden kaasukuplien osuus kiehuvan veden tilavuudesta on hyvin pieni. Vaikka keittäisit kattilassa vettä kovallakin teholla, ei se keskimääräinen vedenpinta paljoa nouse. Tuskinpa niiden vaikutus nosteeseen missään käytännön tilanteessa vaikuttaa.

Tosin, vaikuttavatko höyrykuplat todella? Nostehan aiheutuu hydrostaattisen paineen vaihtelusta nesteen sisällä. Se on voima, joka saadaan integroimalla paineen aiheuttama voima yli kappaleen pinnan. Paine on sama kaasukuplan sisällä ja nesteessä. En juuri nyt ehdi alkaa sen tarkemmin laskea, mutta tätä pitää hieman tarkemmin miettiä.

Uusimmat

Suosituimmat