Maanviljelyn alku Suomessa.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siirsin tämän pois hukkumasta Lalli-Eerikin syövereihin:

Maanviljelys levisi Suomeen pääasiassa idästä ja Virosta. Itäinen maanviljelys levisi jo tullessaan Oulujoen vesistöön asti. Toisinaan väitetään yhä, että mv-innovaatio tuli Suomeen Ruotsista, mutta viljely näyttää Itämeren länsipuolella levinneen pohjoiseen hitaammin kuin itäpuolella.

Maanviljelys alkoi Baltiassa jo ennen nuorakeramiikkaa:

Ariston
Maanviljelys on todistettavasti tullut eestiin jo kampakeraamisella ajalla 4300eaa , ja ennen kuin se tuli Ruotsiin:

The pollen of cereals dating from before the Corded Ware Culture, in Estonian bog and lake sediments
No Location Area Plant Date (cal BC) Reference
1 Kunda Arusoo Bog Northeast Estonia Cerealia 4300 Poska, 1994
2 Velise Bog Western Estonia Avena* 4000 Veski, 1998
3 Kõivasoo Bog Hiiumaa Island Hordeum Avena 3900 Königsson et al., 1998
4 Mustjärv Bog Western Estonia Avena Triticum 3800

Until the mid 1990s the Typical Combed Ware Culture
was considered to have been a purely foraging culture.
It is true that the possibility of farming during this
period has not been ruled out either (for example Jaanits,
1992, p. 46). However, probably to the surprise of many
archaeologists, during the past decade the pollen of crops
have been found in layers of bogs and in lake sediments,
the dating of which correlates with the Middle Neolithic
(Veski, 1998; Poska et al., 1999; Poska, 2001).
The pollen of cereals from that period has been collected
from a total of seven places in Estonia (Table 1;
Fig. 4), and wheat, barley and oats are represented.





Cerealia-siitepöly -löytöjä on ajoitettu nuorakeramiikka edeltäneelle ajalle Viron suo- ja järvisedimenteissä.

No Location Area Plant Date (cal BC) Reference
1 Kunda Arusoo Bog Northeast Estonia Cerealia 4300 Poska, 1994
2 Velise Bog Western Estonia Avena* 4000 Veski, 1998
3 Kõivasoo Bog Hiiumaa Island Hordeum Avena 3900 Königsson et al., 1998
4 Mustjärv Bog Western Estonia Avena Triticum 3800

1990-luvulle asti tyypillisistä kampakeramiikkaa on ajateltu vain (ravintoa luonnosta) keräävänä kulttuurina.
On totta ettei mahdollisuutta maanviljelyn eiintymiseen tällä periodilla ole otettu huomioon (mm. Jaanis 1992...). Joka tapauksessa monien arkeologien hämmästykseksi viljakasvien siitepölyä on löytynyt soiden ja järvien pohjasedimenteistä, ja ajoitukset sopivat keski-neoliittiselle kaudelle (Veski 1998, Poska et al 1999, Poska 2001). Cereal-siitepölyä tältä kaudelta on löydetty seitsemästä paikasta Virossa, ja vehnä, ohra ja kaura esiintyvät.





Nämä ajoitukset ovat sitä luokkaa, ettei tuolloin ollut edes olemassa balttilaisia kieliäkään, ei edes mitään pre-proto-balttia. Baltit eivät siten voineet välittää maanviljelystä itämerensuomalaisille.

Nyt jäämme vain odottamaan Suomen alueen varhaisimpien siitepöly-analyysien julkaisemista...?

RJK

Levisihän volgalainen tekstiilikeramiikka Suomen kautta Keski-Ruotsiinkin.



Jos tarkoitat nuorakeramiikkaa, se on ollut balttilaista. Sen leviäminen pohjoiseen on alkanut jo aikaisemmin kuin muu indoeurooppalaisten levittäytyminen. Balttien vanhin merenkulkusanasto on kuitenkin suomalaisperäistä. Se on ilmeisesti peräisin liiviläisiltä.

En tarkoita nuorakeramiikkaa, ja se oli luultavasti baltinkielistä, ainakin etelämpänä.

Volgalainen kulttuuriaalto, joka vakiinnutti maanviljelyn Sisä-Suomessa ja Perämeren pohjukassa, levitti tekstiilikeramiikan myös Keski-Ruotsin ims-kieliselle alueelle.

Nuorakeramiikka ei tuonut maanviljelyä Baltiaan, koska se oli jo siellä. Ei myöskään Suomeen, sillä nuorakeraamikkojen ei tiedetä viljelleen.

Kartan volgalais-alkuista pronssikulttuuria vastasi tekstiilikeramiikka. "skandinaavista pronssikulttuuria" ei vastannut Suomessa mikään keramiikka, joten sen on täytynyt olla vain kauppatavaroita Tanskasta.

Huomaa, että tekstiilikeramiikka vasta mursi Pohjois-Skandinavian keramiikattomuuden.

Nykyiset sedimentti-tutkimukset ajoittavat (Pohjois-)Viron maanviljelyn alkamisen samanaikaisesti Skoonen ensimmäisten viljelymerkkien kanssa. Skoone on siis tuo syylä Ruotsin alapäässä. Tästä seuraa mm. että Suomen lähialueilla Virossa viljeltiin tuhansia vuosia varhemmin kuin esim. Ruotsissa. Suomessa oli pitkään tapana selittää (liian varhaiset) viljakasvien siitepöly-jäämät järvisedimenteissä "kaukokulkeutumana Baltiasta" (ei Virosta!), mikä väittämä on suorastaan fysiikan lakien vastainen. Myöskään vanhimpia ajoituksia ei ole julkaistu.

Vuosiluvut tässä kartassa ovat BP elikkä ennen nykyaikaa. Tämän mukaan viljelyn omaksuminen Pohjois-Virosta kesti parisentuhatta vuotta?

-

Sivut

Kommentit (90)

Vierailija

Hyvä ja perusteellinen avaus, ja kiitos siitä, että otit tämän aiheen erilleen siitä uuvuttavasta ketjusta.

En olekkaan ajatellut maanviljelyksen yleistymistä tuolta kantilta. Olen ajatellut asiaa niin että eri heimot siirtyessään riistan mukaan löysivät sopivan paikan pysyvälle asumukselle ja siitä sitten pikku hiljaa kehittyi viljelykset, sekä kasvien jalostaminen.

Kyllähän se leviäminen taisi juuri käydäkin noin, että nämä heimot toivat mukanaan tietoa maanviljelyksestä, mutta vasta pysyvän asuinsijan löytäessään oli aikaa tuohon. Aikaisemminhan vaeltavat heimot käyttivät lisäravintona metsän antimia.

Tiedähkän mihin tämä avamasi ketju saattaa johtaa... No tietenkin loppupelissä nykymaanviljelyksen tilaan. Ei haittaa, kunhan ei heti sinne rynnätä, vaan käydään läpi näitä perusteita ensin.

ps. Ketjun otsikko voisi olla myös "Maanviljelyn kehittyminen Suomessa"

Vierailija

A Maa nousee idästä länteen päin
I kasvillisuus palasi idästä länteen päin
O maanviljely seurasi (palaavaa) kavillisuutta

Vierailija

Virolainen Andres Tvauri on tutkinut Viron kuoppa/kuppikiviä, joita on toistaiseksi löydetty 1750. Suomessa näitä kiviä on löydetty noin 350. Kuppikivissä on yksi tai useampia, joskus yli sata, koverrettua kuoppaa, joiden läpimitta on 3-10 cm, yleisimmin 4-7 cm ja syvyys 5 cm:iin asti, yleisimmin 0,5-2 cm. Tvauri on tutkinut kuoppakivien käyttötarkoitusta ja päätynyt siihen, että niillä on kiinteä yhteys maanviljelykseen ja rituaaliseen maan uudelleen hedelmöittämiseen. Vanhimmat kuoppakivet ovat pronssikaudelta, jolta tunnetaan myös Viron vanhimmat
peltotyypit, ns. kelttiläiset pellot (Celtic fields).

Kuppikivien levinneisyys Suomessa näyttää olevan yhteydessä maanviljelyksen tuloon Karjalan kannaksen ja Varsinais-Suomen kautta
Virosta.

Suomen ja Laatokan Karjalan tunnetut kuppikivet. Kartta Mirja Miettisen (1984) ja Pirjo Uinon (1997) mukaan.

Vierailija
Ariston
Tvauri on tutkinut kuoppakivien käyttötarkoitusta ja päätynyt siihen, että niillä on kiinteä yhteys maanviljelykseen ja rituaaliseen maan uudelleen hedelmöittämiseen.

Ei siihen aikaan ollut mitään pakanallisia rituaaleja kuten tänään. Kaikki, kaikki mitä tehtiin, tehtiin huolella ja harkitusti. Jos luonnosta otettiin jotain, jotain annettiin myös takaisin. Ei kivikautta kuten se on kuvailtu ole koskaan ollut olemassa.

Vierailija
Ariston

Kuppikivien levinneisyys Suomessa näyttää olevan yhteydessä maanviljelyksen tuloon Karjalan kannaksen ja Varsinais-Suomen kautta
Virosta.

Suomen ja Laatokan Karjalan tunnetut kuppikivet. Kartta Mirja Miettisen (1984) ja Pirjo Uinon (1997) mukaan.

Kuppikivien sijainteja on hyvä verrata tähän karttaan. Vastaavat hyvin pronssikauden alun maanviljelysseutuja.

-

Vierailija
Ariston
Virolainen Andres Tvauri on tutkinut Viron kuoppa/kuppikiviä, joita on toistaiseksi löydetty 1750. Suomessa näitä kiviä on löydetty noin 350. Kuppikivissä on yksi tai useampia, joskus yli sata, koverrettua kuoppaa, joiden läpimitta on 3-10 cm, yleisimmin 4-7 cm ja syvyys 5 cm:iin asti, yleisimmin 0,5-2 cm. Tvauri on tutkinut kuoppakivien käyttötarkoitusta ja päätynyt siihen, että niillä on kiinteä yhteys maanviljelykseen ja rituaaliseen maan uudelleen hedelmöittämiseen. Vanhimmat kuoppakivet ovat pronssikaudelta, jolta tunnetaan myös Viron vanhimmat
peltotyypit, ns. kelttiläiset pellot (Celtic fields).

Kuppikivien levinneisyys Suomessa näyttää olevan yhteydessä maanviljelyksen tuloon Karjalan kannaksen ja Varsinais-Suomen kautta
Virosta.

Suomen ja Laatokan Karjalan tunnetut kuppikivet. Kartta Mirja Miettisen (1984) ja Pirjo Uinon (1997) mukaan.




Lukisit nyt ensin tuon Tvaurin tutkimuksen ennen kuin alat sen pohjalta tekemään johtopäätöksiä:

http://www.folklore.ee/Folklore/vol11/stones.htm

In the prehistoric times small round cup-marks were made in stones or rocks in Scandinavia, on the British Isles, in Northern Germany, on the coasts of the Mediterranean, in the mountains of Caucasus, Altai and Sayans, as well as in the Near East. Similar cup-marks are to be found in India, Siberia, China and even in Australia, North and South America.

However, the greatest number of cup-marked stones and rocks are located in North Europe - in Denmark, Norway, Sweden, Finland (Figure 3), Estonia and Northern Germany. Only about 20 cup-marked stones are known east of Estonia, in the Novgorodian Land of Russia. East of the Valdai uplands no cup-marked stones have been found. In Latvia only 5 certain cup-marked stones have been found so far, and some dubious ones (Figure 4). From Lithuania data of 18 stones are available.

Eli kuppikiviä on eniten Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Pohjois-Saksassa. Viron etelä- ja itäpuolelta niitä ei ole montaa löydetty. Kuppikivet ovat siis ilmeisesti levinneet Suomeen ja Viroon lännestä. Linkkiä suomalaisugrilaisiin kieliin ei siis tunnu olevan, ja nimi "kelttiläiset pellotkin" viittaavat ihan johonkin muuhun kuin suomalaisugrilaisiin.

Vierailija
Moses Leone

Eli kuppikiviä on eniten Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Pohjois-Saksassa. Viron etelä- ja itäpuolelta niitä ei ole montaa löydetty. Kuppikivet ovat siis ilmeisesti levinneet Suomeen ja Viroon lännestä.

Minä sen keksin: Jaska on käynyt aikakoneella menneisyydessä, ja aina kun hän on kuullut suom.ugrilaista kieltä "väärässä paikassa", häneltä on pudonnut pultti. Ne "kupit" kivissä ovat näitä pultinjälkiä.

Mutta asiaan: Otan ihan vakavasti teoriasi läntisestä elementistä ims-kielialueen maanviljelyssä. Katsopas tätä:

http://pakana.150m.com/hieros_gamos.htm

Soikea tuluskivi levisi toisella vuosisadalla BC Itämeren ympäristön maanviljelys-yhteisöissä. Idea oli kiven anatomisessa muotoilussa, joka tuki myyttiä taivaanjumalan ja tulen yhteydestä. Tulen iskentä samaistettiin taivaanjumalan pyhään yhdyntään maan t. hedelmällisyyden feminiinisen aubstanssin kanssa. Linkissä tarkemmin. Siellä on myös söpöjä tytyjä.

Vanhinta hedelmällisyys-mytologiaa vastaa Skandinavian vaaneri-jumaluuksien kontakti. Taivaan-jumala/seppä-jumala (Thor, Ukko-Ilmarinen) on myöhempi indoeurooppalainen lisä, vaikka me saimme sen Volgalta tai balteilta? Inmar on permiläinen nimi, mutta formaatti on balttilainen?

Kuppikivi-idea on voinut myös siirtyä samalla tavalla mv-yhteisöltä toiselle, kuten em. tuluskivi-muoto?

Olisi hyvä tietää, onko kuppikivi-idea ollut jo mv-elinkeinon Skandinaviaan tuoneella suppilopikari-kulttuurilla l. TRB:llä (ennen ns. "vasarakirves-kulttuuria"). Nimittäin sama kulttuuri oli läsnä Puolassa balttilaisiin liittyvän nuorakeramiikan l. vasarakirves-kulttuurin syntysijoilla ja antoi tälle aineksia. Ims-kieliset kampakeraamikot olivat myös kontaktissa suppilopikari-väkeen, ja sieltä suunnasta tuli myös ensimmäiset mv-ilmiöt Väinän latvoille Usvjatin kulttuuriin.

Näyttää siltä, että kuppikivien levikki saattaa vastata TRB:n suoraa tai välillistä vaikutusta? Idempänä mv-elinkeinoon ei tarvittu TRB-kontaktia, vaan innovaatio tuli toista kautta.

Nyt ei ole tähän hätään parempaa, niin kelvatkoon wikikartta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suppilopikarikulttuuri

Kartta wiki-tyyliin puutteellinen. TRB vaikutti 4000 BC, eli samaan aikaan kun ims-kielinen väki Suomenlahden etelärannalla jo viljeli maata, mutta eihän wiki voi kaikkee tietää?

Kuppikivet eivät välttämättä ole tuolta ajalta, mutta TRB-vaikutteisen maanviljelyn mytologiaan on voinut kuulua jokin teema, johon kupit hyvin sopivat? Siten ne on omaksuttu myöhemmin vain tämän tradition kantajien keskuuteen?

Toinen kartta:

http://pakana.150m.com/eurooppa.htm

Vierailija
Moses Leone
...nimi "kelttiläiset pellotkin" viittaavat ihan johonkin muuhun kuin suomalaisugrilaisiin.

Tuo vain tutkijoiden tapa nimittää vanhimpia peltoja. Kelteillä ei ole asian kanssa tekemistä.

-

Vierailija
Lassi
Ei kait nyt Suomen maanviljelyn kehitys ihan kuppikiviin kompastu. On niitä kuppikiviä Hartolassakin, joka sijaitsee Päijänteen itäpuolella. Tässäpä kuva Hartolan kuppikivestä

Kiinteä asutus levisi Savoon ja Karjalaan rautakaudella Länsi-Suomesta, mukana levisivät ilmeisesti myös kuppikivet:

Asutuksen leviäminen rautakaudella:

Vierailija
Moses Leone

Kiinteä asutus levisi Savoon ja Karjalaan rautakaudella Länsi-Suomesta, mukana levisivät ilmeisesti myös kuppikivet:

Asutuksen leviäminen rautakaudella:

Ei tuo museoviraston video paljoa todista.

-

Vierailija
kalmankenkku
Moses Leone

Kiinteä asutus levisi Savoon ja Karjalaan rautakaudella Länsi-Suomesta, mukana levisivät ilmeisesti myös kuppikivet:
Asutuksen leviäminen rautakaudella:
Ei tuo museoviraston video paljoa todista.-
Mielenkiintoisia karttoja. Tietoa tosin puuttuu naapurin lähialueilta. Luontainen maantieteellinen heimojen liikkumiselle on tulo kaakkosta, eli Karjalan suunnasta. Länsi-Suomen asutus on tapahtunut ehkä jäitä pitkin. Karjalassahan oli aikoinaan erittäin voimakas maatalouskulttuuri. Kuten koko Laatokan alueella.

Vierailija

Elävä kivikausi sivustolla on tietoa jonka mukaan maatalous on saapunut kahdelta suunnalta https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m3/3_5.htm


Kartassa punaisella ja oranssilla merkityillä alueilla on havaittu merkkejä maanviljelystä jo kivikaudella. Vuorelan ja Hicksin (1996) mukaan.

Maanviljelyn tuloa maahamme ei ole vielä tutkittu koko maan osalta. Oheinen siitepölyanalyysiin perustuva kartta kertoo tutkimuksen tämänhetkisestä tilasta. Maanviljely näyttää tulleen maahamme kivikaudella kahdelta suunnalta, meren yli Kiukaisten kulttuurin piiriin lännestä ja Sisäsuomen kulttuurien piiriin idästä.

Vanhin viljalaji on ollut ohra. On arveltu, että ohraa olisi viljelty ennen kaikkea oluenpanon tarpeisiin, ei niinkään leipäviljaksi.




Maanviljelyn toteamissa siitepölyanalyysi on tärkein menetelmä. Maanviljelyyn liittyvät esinelöydöt ovat harvinaisia. Tällaisia ovat jauhinkivet ja piisirpit. Niitä on löydetty maamme lounaisimmasta osasta. Ne ovat skandinaavista piitä ja siten tuontitavaraa. Osa sirpeistä voi olla pronssikautisia.
Vierailija
Lassi
Mielenkiintoisia karttoja. Tietoa tosin puuttuu naapurin lähialueilta. Luontainen maantieteellinen heimojen liikkumiselle on tulo kaakkosta, eli Karjalan suunnasta. Länsi-Suomen asutus on tapahtunut ehkä jäitä pitkin. Karjalassahan oli aikoinaan erittäin voimakas maatalouskulttuuri. Kuten koko Laatokan alueella.

Suomi asutettiin joko Karjalan Kannaksen kautta tai suoraan Virosta veneillä. Tämä tapahtui noin 10 000 vuotta sitten. Sen jälkeen liikenne lahden yli on ollut pidempään poikki vain neuvosto-aikana.

Laatokan-Karjalaan on täytynyt tulla mv-asutusta viimeistään samaan aikaan kuin Keuruulle ja Tornioon, eli se ei ole voinut olla tyhjiö.

-

Vierailija
kalmankenkku

Laatokan-Karjalaan on täytynyt tulla mv-asutusta viimeistään samaan aikaan kuin Keuruulle ja Tornioon, eli se ei ole voinut olla tyhjiö.


Miksei ole voinut olla tyhjiö?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat