Seuraa 
Viestejä45973

Luin netistä merkillisestä lahkosta nimeltä "Taivaan portti." Se oli amerikkalainen UFO-kulttiin perustuva uskonnollinen liike, jonka jäsenet tekivät joukkoitsemurhan. Erikoista tässä liikkeessä verrattuna vastaaviin muihin lahkoihin oli se, että jäsenet eivät olleet vahva kollektiivinen yhteisö. Sosiaaliset suhteet eivät näytelleet suurta osaa, päinvastoin jäseniä suositeltiin eristäytymään toisistaankin. Kuitenkin ryhmä lopulta päätyi tekemään yhdessä itsemurhan, koska heidän kuvitelmissaan luopumalla fyysisestä ruumiistaan pääsisi matkustamaan korkeammalle henkiselle tasolle henkiruumiissaan.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/hg.html#kulku

Uskontojen uhri -sivuston kirjoituksen mukaan näiden ihmisten kohdalla oli kysymys ns. totuudenetsijän syndroomasta. Taivaan portin liikkeeseen ajautuneet henkilöt jakoivat entuudestaan samankaltaisen maailmankuvan, jossa elämän tarkoituksena on kasvaa henkisesti. Henkinen kasvu (personal growth) on totuudenetsijän motto. Tämä totuuden etsiminen on individualistinen prosessi, jossa yksilö pyrkii olemaan parempi, muuttuakseen jonkinlaiseksi yli-ihmiseksi. Tekstinpätkä herätti minussa paljon ajatuksia. Eikö tällainen itsensä kehittäminen ole aika monien ihmisten elämän tarkoituksena? Johtaako pyrkimys itsenäiseen ajatteluun ja eroon yhteiskunnan kontrollista aina pahaan?

Nietzchehän se aikoinaan keksi ajatuksen yli-ihmisestä, joka luo itse arvonsa ja norminsa. Hänelle yli-ihminen merkitsi ihannetta moraalisesti korkeatasoisesta ihmisestä, joka pystyy ylittämään nihilismin. Nietzchen ajatukset pystyy paremmin käsittämään, jos ajattelee, kuinka paljon kristinuskolla oli valtaa hänen aikanaan. Ajattelevalle ihmiselle jonkun tietyn uskonnon tai aatesuunnan valta-asema on ahdistavaa. Natsit sitten yhdistivät Nietzchen ajatuksiin nationalismin, joka hänelle itselleen oli vierasta. Miksi siis ajatus omasta henkisestä kasvusta johti Saksassa kansallissosialismiin ja on USA:ssa johtanut näihin järjettömiin kultteihin ja uususkontoihin?

Anarkismi lähtee sekin oletuksesta, että ihminen on kyllin kypsä luomaan itse oman arvomaailmansa ja yhteiskunta ilman hallintoa olisi parempi paikka elää. Anarkokommunismin unelma on sosialistinen valtio, jossa kaikki jaetaan, eikä kukaan tahdo hallita toista. Mutta anarkisteiksi itseään kutsuvat turvautuvat usein katuväkivaltaan ja joukkomellakoihin. Ryhmä näyttää heillekin olevan tärkeä osa identiteettiä. Osaatko selittää miksi, SAMAEL?

Mielestäni on periaatteessa hyvä asia, että esim. uusi sukupolvi pyrkii olemaan edellistä henkisesti kehittyneempi, tai edes tahtoo olla toistamatta edellisen virheitä. On hyvä että ihmisen elämässä on moraalisia tavoitteita, sillä muutenhan tilalla on vain sitä nihilismiä, uskoa ei mihinkään, ehkä vastuuttomuutta ja välinpitämättömyyttä. Mikä on siis se totuudenetsijän syndrooma, joka saa hyvään kurkottavan, älykkään ihmisen sortumaan mielettömyyksiin? Ylpeys? Liian suuret luulot itsestään? Se että lopettaa totuudenetsimisen ja luulee tietävänsä vastaukset? Miksi ajattelun vapautta toivova kuuntelee jonkun auktoriteetti johtajan puheita? Ihmeellistä varsinkin, että juuri USA:ssa moiset liikkeet saavat valtaa, vaikka perustuslaissa taatut kansalaisten oikeudet ja vapaus tuntuu olevan useimmille amerikkalaisista melkein pyhä asia.

Ihmiset ovat surullisia olentoja.

Sivut

Kommentit (35)

väläys
Mikä on siis se totuudenetsijän syndrooma, joka saa hyvään kurkottavan, älykkään ihmisen sortumaan mielettömyyksiin?

Tuskin on niin että näihin ääriliikkeisiin sortuvat olisivat niitä älykkäimpiä ihmiskunnan edustajia, saati että heillä kaikilla olisi jotenkin "hyvät ja ylevät" syyt toimintansa takana. Eikä varmastikaan ole mitään yhtä syytä kaikkien ääriliikkeiden takana. Hyvä avaus, paremmalla ajalla otan osaa keskusteluun.

Omasta mielestään erilaisten ääriiikkeiden jäsenillä usein on "yleviä periaatteita." Usein myös tällaiset liikkeet kehittyvät ns. sivistyneissä piireissä ja opiskelijajärjestöissä, kuten kansallissosialismi. Alun perin ne eivät yleensä ole niin äärimmäisiä, kuin mihin ne myöhemmin johtavat. Harvat joukkoitsemurhiin johtavat uskonnolliset lahkotkaan alkujaan tähtäävät siihen. Tässä avauksessa ihmettelin sitä ristiriitaa, että joissakin liikkeissä individualismi ja yksilön kasvu on ollut idealismin lähtökohtana, mutta ne ovatkin muodostuneet tiukan ryhmäkurin omaaviksi järjestöiksi ja poliittisiksi aatteiksi.

Samael, kaipaan kommenttejasi siitä, miksi anarkismissa on myös ihanteena auktoriteeteista ja joukkojen vallasta vapaa ihminen, mutta anarkisteilla on muiden tavoin tapana ryhmittyä ja toimia joskus jopa väkivaltaisenakin ryhmänä? Siis miksi ne ihmiset, jotka eivät pidä yhteiskunnan sosiaalisesta kontrollista, kuitenkin itse muodostavat vastaavia ryhmiä, joilla on niilläkin omat sääntönsä? Voiko ihminen olla koskaan ajattelultaan aidosti vapaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finlandes
Seuraa 
Viestejä1399

Näitä "totuudenetsijöitä" löytyy pilvin pimein.

Taivaan portti.
Auringon temppeli
Urantia
Daavidin oksa
Kansan temppeli

Ja listaa voi jatkaa...

Itse kuvittelen usein olevan kyseessä tarve asettautua muiden ihmisten yläpuolelle. Tämä ilmenee muiden tuomitsemisena. Perusteluiksi käyvät omat pyhät kirjoitukset tai saarnaajien profetiat.

Toisaalta minusta tuntuu että uskonnoilla on jokin tärkeä osa ihmisen muinaisessa evoluutiossa. En oikein muuten pysty kuvittelemaan miksi uskonnot tuntuvat vaikuttavan niin voimakkaasti halki ihmiskunnan historian.

Ehkä tarve kehittää jumaluuksia ja muita korkeampia voimia on vahvistanut yhteisön eloonjäämistä (siis lisännyt yhteishenkeä, me vs. muut). Laumaeläimiähän me pohjimmiltaan olemme.

Luulisi että joukkoitsemurhaan osallistuvalla täytyy olla myös henkilökohtaisia syitä, miksi hän on valmis luopumaan elämästään. Omasta elämästä luopuminen kun on kaikkein vannoutuneemmallekin aatteen edustajalle tai uskovaiselle vaikea asia. Kuitenkin terveetkin henkilöt saattavat poikkeuksellisessa tilanteessa päätyä itsemurhaan.
Onko ihmisellä olemassa ns. kuolemanviettiä, jollaisesta olen olen kuullut puhuttavan vanhemmissa psykologian teorioissa, vai onko tällainen käsite jo vanhentunut/väärä?

http://www.psykoterapia-lehti.fi/teksti ... _klein.htm

Luonnossa lintuemo saattaa tuhota pesänsä ja poikasensa vaaran uhatessa, epätoivoiset ihmiset hyppäsivät WTC:stä alas, vaikka eivät olisi tahtoneet kuolla, mutta hyppääminen oli parempi vaihtoehto kuin palaminen ja tukehtuminen savuun. Siis onko ihmisen psyyken biologisessa rakenteessa jo valmiina valmius itsensä tuhoamiseen? Nämä itsemurhakulttien jäsenet olisivat sitten erityisen herkkiä seuraamaan kuolemanviettiään, ( ankara yliminä?) heille riittäisi pelkästään jonkun antama voimakas suggestio siihen?

Nietschelle tosin yli-ihmisyyttä ei koskaan voi saavuttaa, mutta se on silti tavoiteltavaa. Nietschelaiseksi voisi täten kutsua minua ja ex-filosofian opettajaani lukiosta, jotka molemmat pyrimme paranemaan ja nousemaan uusille tasoille. Tämä tapahtuu oppimisen ja itsenäisen ajattelun kautta sekä omassa tapauksessani myös fyysisen harjoituksen myötä... Yli-ihmisyyden tavoittelu koskee jokaista ihmisen piirrettä.
Sen tavoittelu on suuntaa antavaa; aina on parantamisen varaa.

Miten joku voikin olla pienessä päässään niin sairas, että menee vapaaehtoisesti tappamaan itsensä.. usko saa tekemään omituisia asioita. Itsekin olen kuullut vastaavanlaisista piireistä. Monella uskonnollisella pikkuyhteisöllä on jotenkin kieroutunut käsitys maailmanmenosta, tai sitten niiden ainoa tarkoitus on rahastaa ihmisiä ym...
Toki löytyy kunnollisiakin uskonlahkoja...tai pikemminkin löytyy kunnollisia uskonnollisia ihmisiä.

Onhan se itsensä lynkkaaminen tietenkin yksi tapa selvittää, löytyykö kuoleman jälkeistä elämää jos ei jaksa odottaa loppuun saakka...

väläys
Natsit sitten yhdistivät Nietzchen ajatuksiin nationalismin, joka hänelle itselleen oli vierasta. Miksi siis ajatus omasta henkisestä kasvusta johti Saksassa kansallissosialismiin ja on USA:ssa johtanut näihin järjettömiin kultteihin ja uususkontoihin?



Täh? Nietzschenkö syytä tämä kaikki onkin? Natsit yhdistelivät (asioita surutta vääristellen) aatteeseensa kaikenlaista, darvinismin vääntely osaksi natsi-ideologiaa lienee eräs tunnetuimipia esimerkkejä. Kansallissosialismissa tuskin ihannoitiin mitään individualistista henkistä kasvua. Ajattelusi ei ole oikein koherenttia.

väläys
Mutta anarkisteiksi itseään kutsuvat turvautuvat usein katuväkivaltaan ja joukkomellakoihin. Ryhmä näyttää heillekin olevan tärkeä osa identiteettiä. Osaatko selittää miksi, SAMAEL?

Osaatko sinä selittää miksi nationalisteiksi itseään kutsuvat potkivat "väärännäköisiä" ihmisiä, ja vähät piittaavat rakastamansa valtion laeista? Miksi jalkapallofaneiksi itseään kutsuvat huligaanit keskittyvät lähinnä rähinöintiin? Miksi minun pitäisi vastata jonkun riehumisesta, joka sanoo olevansa jotain? Menet mihin tahansa vankilaan missä tahansa päin maailmaa, 99,999% väkivaltarikollisista on muita kuin anarkisteja.

Jos nyt haluat jotain ihmetellä, niin ihmettele miten ihmiset saadaan aivopestyä vuosi vuoden jälkeen paranoidiin ääriliikkeeseen nimeltä nationalismi. Nämä fanaattiset kahelit ovat valmiita tappamaan ja kuolemaan kansallisuskontonsa sekä sen maastoon kuviteltujen rajojen nimissä. Tässä on todellisten aivopestyjen hullujen muodostaman ääriliikkeen aikaansaamia tuhoja:

Tähän verrattuna jonkun lahkon tai nuorisoporukan tekemiset ovat suhteellisen mitättömiä.

EDIT: Selitä sinä minulle, miksi haluat olla osa tätä yhteiskunnallista kontrollia ja sen tuottamaa massapsykoosia, joka on johtanut miljoonien ja taas miljoonien kuolemaan ympäri maailmaa? Ja joka kehittää ja tuottaa jatkuvasti uusia aseita teollisen mittakaavan massamurhaamisen välineiksi?

anomalia
Sodan ääni on ihmisen ääni.

Sodan ääni on massapsykoosin ja kusetuksen ääni. Ihminen on perusluonteeltaan yhteistyökykyinen ja rauhanomainen. Mutta valitettavan harhaanjohdettava suurina joukkoina.

Samael: Anarkismiin liittyvä kritiikki ei kohdistunut siihen että kummalla tehdään enemmän väkivaltaa. Siksi on merkityksetöntä ovatko anarkistien porukoiden tekemiset ovat suhteellisen mitättömiä, tai ovatko nationalistit valmiita tuhoamaan koska heillä on aate jonka puolesta kuolla.

Kritiikki kohdistui siihen, miten individualismia korostava liike kuitenkin käytännössä tiivistyy siihen, että on taas vain lauma ihmisiä, jotka toimivat ja ajattelevat ryhmänä.

Luulen että syynä on sisäisen ja ulkoisen erottaminen. Eli takana oli vähän sama, kuin jo mainitulla Nietschellä: Herramoraali ja orjamoraali eivät olleet ulkoisesti toistensa vastakohtia. Herramoraali arvotti teot akselilla hyvä - huono, ja orjamoraali arvotti ne akselilla hyvä - paha.

Samalla toimella saattoi olla erilaiset vaikuttimet. Anarkisti saattaa siksi toimia yhtenä ryhmänä jos on individuaalisesti samaa mieltä asiasta. Periaatteessa on mahdollista, että hän taistelee kivin ja kepein ja tiiliskivin yhden ryhmän kanssa jonkin asian puolesta ja toisena päivänä toisen. Toisena päivänä vaan voikin olla niin että hänen ryhmässään ei ole yhtään ensimmäisen päivän tyyppejä, kun ne ovatkin siellä toisella puolella katua. (Individualisti, joka on aidosti vapaa, voi myös valita kahlitsevansa vapautensa. Toki vastuu teoista säilyisi Sartren mukaan silti. Koska vastuu seuraajan valinnasta on yksilön. Mutta vapaasti valitseva voi silti ryhtyä vaikka kuninkaan alamaiseksi ja vasalliksi.)

Käytännössä ryhmäpaine lienee kuitenkin parempi selitys sille että anarkistit laumaantuvat. Eivät vain ajamaan yhtä asiaa, vaan luomaan oman "aatteryhmänsä, joka on valmis taistelemaan asioiden puolesta." Vaikka kuolemaan. Tälläinen anarkismi redusoituu siihen, että on alamainen anarkismin aatekehykselle ja että hän mukailee anarkistiryhmän esittämiä poliittisia kannanottoja (esimerkiksi nationalismista.) Alamaisuudestahan tässäkin kohden on kysymys.

http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/0107 ... kainen.pdf

http://www.overcomingbias.com/2007/12/t ... s-cav.html

PS:
Sodan ääni on ihmisen ääni. Sodan ääni on massapsykoosin ja kusetuksen ääni. Koska ihminen on taipuvainen sodan kaltaiseen massapsykoosiin. (Kuten "Robbers Cave" ja muut psykologiset tutkimukset osoittavat.) Kun minäkin luen Samaelin kommentteja, ne ovat jo kielenkäytöltään melkoisen aggressiivisia. Koska hän on ihminen. Meidän eromme taitaa vain olla siinä, että hän kaunistelee itseään ja muita. Uskottelee olevansa objektiivinen ja pohjimmiltaan älykäs. En ole enää pitkään aikaan jaksanut uskoa moiseen ihmisistä.

Esimerkiksi uskonto on ihmisen keksintöä. Miksi kuitenkin valtaosa ihmisistä uskoo johonkin? (Ja vaikka edustaisit sitten suurimpia uskontoja, enemmistö on silti erimielinen) Jos ihminen on pohjimmiltaan rauhaa rakastava ja älykäs, miten ihmeessä uskonnot, joiden perusolemus on nimenomaan rasistinen, ihmisten arvoa paremmaksi ja huonommaksi luokitteleva (Nuo ovat vääräuskoisia ja ansaitsevat rangaistuksen. Heidän moraalinsa on vääristynyttä.) on voinut mennä läpi.

Minun selitykseni on se, että ihminen ei ole pohjimmiltaan hyvä. Ja että uskonnot vastaavat nimenomaan tähän pahuuden kaipuuseen. Antaa luvan. Kuten sotakin antaa luvan tappaa, siitä mistä muualla tulisi vankilaa, saakin nyt mitalin. Samoin uskonto antaa luvan kaikenlaiselle. Ja siksi ne ovat menestyneet.

Näkemykseni voi olla suorastaan kyyninen ~ Ihminen on hyvä vain, jos yhteinen vihollinen yhdistää heidät. Mustat ja punaiset ovat valmiita astumaan yhdessä paremman maailman edestä, jos heillä vain on "valkoiset", joita vastustaa. ja mitenkäs muutoin tuo olisi helpompaa, kuin päättää että nämä "valkoiset" edustavat moraalista tai muunlaista huonoutta.

squirrel
Kritiikki kohdistui siihen, miten individualismia korostava liike kuitenkin käytännössä tiivistyy siihen, että on taas vain lauma ihmisiä, jotka toimivat ja ajattelevat ryhmänä.

Kritiikki oli kyllä siinäkin kohtaa jokseenkin metsässä. Kun muutama nuori on "mellakoinut" jossain, niin sitten me kaikki anarkistit ollaan toimittu ja ajateltu ryhmänä? Hohhoijaa. Mitä minun nyt sitten pitäisi sanoa? Sanon nyt kuitenkin sen verran, että ihmiset voivat kutsua itseään miksi tahansa, ja tehdä mitä tahansa, enkä minä sille paljoakaan voi. Minäpä teen vielä yhden vastakysymyksen:

Tony Halme söi humehia ja ammuskeli aseella. Kysynkin miksi kaikki nationalistit ovat aseella ammuskelevia huumeita napsivia kansanedustajia jotka eivät piittaa valtion laeista?

squirrel
Minun selitykseni on se, että ihminen ei ole pohjimmiltaan hyvä. Ja että uskonnot vastaavat nimenomaan tähän pahuuden kaipuuseen.

Ei ihminen tietenkään ole pohjimmiltaan hyvä tai pahakaan. Ne kun ovat aika subjektiivisia kokemuksia. Ihminen on kylläkin luontaisesti empaattinen olento, joka ei normaalioloissa (terveenä) kykene kovinkaan helposti vahingoittamaan toista ihmistä. Lajitoverin auttamisvietti sensijaan ihmisellä on melko voimakas.

Tuo on kyllä aivan totta. Kritiikissä anarkismi todella tiivistettiin ryhmään. Mikä on tietysti aivan sama, kuin se että jotkut ääriuskovaiset tekevät jotain, kaikki uskovaiset ovat tietynlaisia. Tai jos islamisteista löytyy itsensä pommittajia, kaikki islamilaiset olisivat itsemurhapommittajia, tai ainakin potentiaalisia sellaisia.

Tämä on "yleistämistä".

Mutta Samaelin olisi kannattanut nostaa tämä asia esiin. Se, että kommentoi kritiikin ohi, nostattaa ainakin minulla aika helposti epäilyjä siitä että varsinaiseen kritiikkiin ei ole vastausta. "Red Herring" kun on minusta yksi pelkuriratkaisuita, joita käytetään siinä vaiheessa kun ollaan hävitty. Savupommia käytetään paon valmistelussa. Siksi, kuten Samael varmaan huomasikin, en kritisoinut itse anarkismia, vaan Samaelin kommentointia ja reagointia. Joka käsitteli asiaa vasta huomautukseni jälkeen.

Siitä oli siis ilmeisesti hyötyä. Pitää harrastaa samaa jatkossakin.

squirrel
Tälläinen anarkismi redusoituu siihen, että on alamainen anarkismin aatekehykselle ja että hän mukailee anarkistiryhmän esittämiä poliittisia kannanottoja (esimerkiksi nationalismista.) Alamaisuudestahan tässäkin kohden on kysymys.

Roskaa. Alamaisuus on pakotettua, jos yksilö taas haluaa itse seurata jotakin näkemystä, ei kyseessä ole minkäänlainen alamaisuus. Pelkkää kikkailua, tulee mieleen kreationistien rakastama "ateismi on uskonto" hokema.

SAMAEL: En tarkoittanut että kansallissosialismi olisi Nietzschen syytä, ei vaan ihmettelin juuri sitä, miksi kansallissosialistit kannattivat yli-ihmisoppia, vaikka se vaikuttaa oppina hyvin individualistiselta. Se on ristiriidassa natsien voimakkaan ryhmäkurin ja henkilöpalvonnan kanssa.

En myöskään tarkoittanut tuomita anarkisteja tai heidän tekojaan. Pointtini oli siinä, että eikö anarkistien toimiminen yhtenäisenä ryhmänä tavallaan kumoa anarkismin perusihanteen auktoriteeteista ja ryhmäpaineesta vapaasta yksilöstä? Jos lukee anarkistien sivuja, kyllä siellä on selkeitä linjauksia mielipiteissä. Eikö tämä jo tavallaan kumoa anarkismin puhtaimillaan?

Anarkisti voi oikeastaan olla vain yksinään.

Samael
Ei ihminen tietenkään ole pohjimmiltaan hyvä tai pahakaan. Ne kun ovat aika subjektiivisia kokemuksia.

Paitsi silloin, kun Samael käsittelee nationalismia.

Samael
Ihminen on kylläkin luontaisesti empaattinen olento, joka ei normaalioloissa (terveenä) kykene kovinkaan helposti vahingoittamaan toista ihmistä. Lajitoverin auttamisvietti sensijaan ihmisellä on melko voimakas.

Samoin ihmisellä on taipumus muodostaa nimenmaan pieniä ryhmiä, jotka kykenevät toimimaan yhdessä. Mutta ulkopuolisten kanssa halutaan aina kähinöidä.(Viittaan Robbers Caveen edelleen. Mielestäni kokonaisuutena aika kuvaava tapaus.) Vahingoittaminenkin on aika subjektiivista. Tappaminen on aika harvinainen ratkaisu. Mutta vahingoittaminen laajemmassa merkityksessä on erittäin tavallista. Me teemme sitä jopa niille joita rakastamme.

Samael
Alamaisuus on pakotettua, jos yksilö taas haluaa itse seurata jotakin näkemystä, ei kyseessä ole minkäänlainen alamaisuus. Pelkkää kikkailua, tulee mieleen kreationistien rakastama "ateismi on uskonto" hokema.

Taisi Samale kohdata jonkinlaisen olkiukon näkemyksestäsi. Toki sellaisia vastaan on helpompaa taistella. Mieleeni tuosta tavasta leikkailla tulee Salvador Cordova -pellen tapa irrottaa kontekstista lyhyitä lauseita ja väittää niiden pohjalta jotain naurettavaa mitä kirjoittaja ei itse ole sanonut. Minä en sattumalta käsitellyt niitä yli -ihmisen ja ali -ihmisen eroja siinä samassa viestissä. Esittelin ne, koska niiden käsittely on olennaista sen ymmärtämiseksi mitä tarkoitan.

Jujuna on se, että jos ihminen valitsee itse kannattavansa nationalismia, kyseinen valinta voi olla "yli ihmisen" tekemä, ja hän voi olla jopa anarkisti. Eikä kukaan ulkopuolinen kykene sanomaan kumpaa milloinkin edustetaan. Ei edes Samael. Alamaisuus on pakotettua, anarkismi vapaata toimintaa. Ero ei ole ulkoinen. Ero on sisäinen. Se, että joku vakuuttuu esimerkiksi argumenttien tai valtion voiman tai järjestelmällisyyden kautta voi johtaa siihen että anarkistista tulee nationalisti, anarkisti päättää olla nationalisti. Saman voi tietysti tehdä se, että anarkisti itse vakuuttuu siitä että ei tule yksilönä toimeen valtiossa ilman nationalismiin sitoutumista. Tämähän ei pohjimmiltaan eroa siitä, että anarkistisiksi itseään väittävät sivustot esittävät selviä aatelinjauksia, jotka nämä pakottavat jäsenilleen.

Osaako joku kommentoida, mitä kuolemanvietti -teoriasta ajatellaan psykologiassa nykyään? Selittääkö se taipumusta itsetuhoisuuteen millään tavalla?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat