Eläkeikää halutaan nostaa, mutta mikä on seuraus

Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Julkisuudessa esitetään yhä useammin tarve nostaa eläkeikää vielä nykyisestäkin vastikään eläkeuudistuksessa määritellystä 68 vuodesta. Ihmisen elinajanodote on tosiaan noussut pääosin paremman terveydenhuollon, mutta myös vähemmän kuluttavan elämäntavan vuoksi sadassa vuodessa kaksinkertaiseksi.

Ajatus ns. eläkepommiin varautumisesta nostamalla eläkeikää tuntuu äkikseltään loogiselta ja hyvältä ajatukselta. Muutamia asioita kannattaa kuitenkin huomata. Ensinnäkin nykyisenkaltainen eläkejärjestelmä on ollut voimassa vasta 1960-luvun lopulta ja ensimmäiset kokonaiset sukupolvet siirtyivät työeläkkeelle vasta 1990-luvulla, joten koko työeläkejärjestelmä vaatisi uudelleenarviointia. Pelkkä ikärajan siirtely ei riitä 60-luvun suurien päätösten arvioimiseen. Tähän ei kuitenkaan tunnu rahkeita korkeilla virkamiehillä riittävän.

Toiseksi työn rasittavuus on edelleen erilainen eri ammateissa. Eläkeiän nostamisen seurauksena pisimpään töissä tulevat olemaan keveintä työtä tekevät. Näitä eivät ole rakennusmiehet, veturinkuljettajat tai sairaanhoitajat, vaan valtion ja kuntien ylemmät virkamiehet, joiden päivätyö on palavereissa istumista ja toistensa puhe-elimien sparraamista. Näin eläkeiän nostaminen johtaisi tuottavan työn vähenemiseen ja verojen korotuksiin. En tiedä onko näissä virkamiesten eläkeiän nostoideoissa todella kysymys pelkästä tyhmyydestä vai myös laskelmoidusta itsekkyydestä. Joka tapauksessa nyt ollaan eläkeuudistuksessa ajamassa ojasta allikkoon ja eläkejärjestelmä tullee romahtamaan nyt tehtyjen päätösten vuoksi 20-30 vuoden kuluttua, johon mennessä eläkeuudistuksen katkerat hedelmät kypsyvät.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Kommentit (4)

Vierailija

"sigfrid":n kirjoituksessa oli paljonkin asiaa.

sigfrid
...
Toiseksi työn rasittavuus on edelleen erilainen eri ammateissa. Eläkeiän nostamisen seurauksena pisimpään töissä tulevat olemaan keveintä työtä tekevät. Näitä eivät ole rakennusmiehet, veturinkuljettajat tai sairaanhoitajat, vaan valtion ja kuntien ylemmät virkamiehet, joiden päivätyö on palavereissa istumista ja toistensa puhe-elimien sparraamista.
...

Tuo on totta. Haluaisinkin joskus nähdä jonkun noista virkapelleistä (suomeksi byrokraatti) pistävän itsensä peliin hetkeksi ja leikkivän vaikkapa palomiestä. Olisi kiva lähteä urheilukentälle ja katsoa, että kuinkahan moni näistä työpöytäviisaista jaksaisi juosta coopperin testin paineilmalaitteet päällä. Siis tuloksella ei olisi väliä riittää kun juoksee sen 12 minuuttia. Vastauksen kyllä tiedän jo etukäteen. Ei yksikään!

On siis totta, että jotain fyysisesti kevyempää hommaa on mahdollista tehdä vaikka hautaan asti, mutta on paljon ammatteja jossa se ei fysiologisesti ole yksinkertaisesti mahdollista.

Vierailija

Eläke järjestelmä tässä muodossa luotiin Saksassa kolmekymmentäluvulla, sieltä se kopioitiin Suomeen joskus kuuskymmentäluvulla.

Silloin kun järjestelmä luotiin, niin ihmisistä valtaosa kuoli alle 65 vuotiaana, joten eläkkeiden riittävyyttä ei pidetty ongelmana.
Siksi eläkeikä asetettiin tuohon 65 vuoteen, se katsottiin kestävän eläkejärjestelmän pohjaksi juuri tämä kuolleisuuden takia.

Tänä päivänä miehet elää keskimäärin 78 vuotiaaksi ja naiset pikkuisen vanhemmiksi, joten eläkejärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla enää.
Ihmisen elin-ikä odote kasvaa kokoajan ja jossakin vaiheessa on joka tapauksessa mietittävä sitä, mikä on se raja minkä järjestelmä pystyy kantamaan.

Eläkkeitä voidaan laskea, maksuosuutta nostaa ja eläkeikää nostaa, voidaan myös sijoittaa eläkevaroja tuottavammin, eli suuremmalla riskillä, mutta ajatus ettei asialle tehtäisi mitään vaan jatkettaisiin kuten ennenkin, kaataa koko järjestelmän ennenpitkää.
Silloin käy kuten N-liitossa kävi, eläkkeestä tulee niin mitätön, ett sillä saa yhden ruisleivän viikossa ja vanhukset jää silloin todellisuudessa lastensa asuntoihin asumaan ilman omia tuloja.

Vierailija
Lapin Mies

Ihmisen elin-ikä odote kasvaa kokoajan ja jossakin vaiheessa on joka tapauksessa mietittävä sitä, mikä on se raja minkä järjestelmä pystyy kantamaan.

Elinikä kasvaa, mutta syntyvyys laskee. Ei tule lisää veron eikä eläkkeen maksajia. Ehkä ajatellaan, että toimistopuolen töihin voisi jättää yhä paremman kuntoista vanhenevaa väkeä, se kun on alue, jossa ns. hiljainen tieto on arvossaan ja työssä jaksaa vähän pidempään, ns. rutinoituneena joskin ikääntyvänä veronmaksajana. Raksa- ym. raskaat työt pistävät edelleenkin eläköitymisen tiettyyn pointtiin ihmiselämässä. Nuoria eläkeläisiä on toki myös paljon. 80/20-teoria: 20% työntekijöistä rahoittaa, 80% kuluttaa rahoitukseen sen kummemmin osallistumatta.

Uusimmat

Suosituimmat