kysymys hydrodynamiikasta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

vesijohtolinja on rakennettu monen paksuisista putkista

tietyssä kohdassa virtausnopeus 0,5 c

mikä on virtausnopeus puolta ohuemmassa putken kohdassa?

(ohuus ja paksuus viittaavat poikkipinta-aloihin)

Kommentit (13)

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
jartsa
vesijohtolinja on rakennettu monen paksuisista putkista

tietyssä kohdassa virtausnopeus 0,5 c

mikä on virtausnopeus puolta ohuemmassa putken kohdassa?

(ohuus ja paksuus viittaavat poikkipinta-aloihin)

Tarkoitatko pinta-alaltaan vai halkaisijaltaan puolta ohuemmassa?

Tuo on helppo laskea, kun tilavuusvirta on vakio 0,5 c * A.

Pinta-alaltaan puolta ohuemmassa putken kohdassa virtausnopeus on siis 1 c.

Jos taas putken halkaisija puolittuu, niin pinta-ala tippuu neljäsosaan, jolloin virtausnopeus on 2 c.

Vierailija

Muistaakseni virtausnopeus on tilavuusvirtaus jaettuna putken alalla.

Eli jos tilavuusvirtaus on vakio putkistossa ja seuraava putki on poikkialaltaan puolet edellisestä, niin virtausnopeus on jälkimmäisessä putkessa kaksinkertainen. Tämä tosin edellyttäen putkien samaa seinämien kitkakerrointa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005

Jos nyt tarkoitat äärettömän kovasta aineesta (mikä sinänsä on luonnonlakien vastainen, ja siten johtaa ristiriitaan) tehtyä putkistoa relativistisilla nopeuksilla, mikään paine ei saa verkoston läpi sellaista virtaama, että tuo ehto toteutuisi.

Vierailija

Klassisesti samassa putkessa saman suuruinen nestemassa menee aina putken minkä tahansa kohtisuoran poikkileikkauksen läpi aina samassa ajassa. Relativistisuus muuttanee tätä niin, että tämä varmaan pitäisi muotoilla niin, että vakiona pysyvä suure ei olisikaan massa vaan ainemäärä. En ole asiasta varma, mutta itsestäni tämä kuulostaa järkevältä. Lisäksi varmaan pitää ottaa huomioon pituuskontraktio tälle virtaavalle nestemassalle. Oletteko samaa mieltä?

Vierailija

Kyllä tuo 0,5C on kieltämättä aika suuri virtausnopeus nesteellä aikaansaatavaksi vaikkakaan teorettista estettä asialle ei lienekään

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Niin, siis yo. vastaukseni ei tietenkään päde, jos esimerkissäsi c = valonnopeus. Jos se taasen on muuttuja millä tahansa "normaalilla" virtausnopeusalueella, niin tällöin homma toimii kuten kerroin.

Vierailija
Kale
Klassisesti samassa putkessa saman suuruinen nestemassa menee aina putken minkä tahansa kohtisuoran poikkileikkauksen läpi aina samassa ajassa. Relativistisuus muuttanee tätä niin, että tämä varmaan pitäisi muotoilla niin, että vakiona pysyvä suure ei olisikaan massa vaan ainemäärä. En ole asiasta varma, mutta itsestäni tämä kuulostaa järkevältä. Lisäksi varmaan pitää ottaa huomioon pituuskontraktio tälle virtaavalle nestemassalle. Oletteko samaa mieltä?

Olen samaa mieltä

Pointti tässä kysymyksessä on vaan se että se vaan on hyvä kysymys

Taikka siis jos on niin että paksu osa voi olla hyvinkin
paksu ja ohut osa hyvinkin ohut ja nopeus paksussa osassa
hyvinkin lähellä ceetä ja ihan hyvin vaan kulkee neste läpi,
niin sehän on melkein arkijärjen vastaista ja se taas on
jotenkin hienoa, eiks vaan.

Vierailija

Tiheys alkaa kasvamaan kun v>0.8c (ainakin kaasuille)

Veikkaan että kapeaan kohtaan tulee tiivistysaalto, ja siinä menee tiiviimpää kamaa n. 1c vauhdilla.

Toisaalta tämä oli vettä eikä ilmaa...

Vedellä c = 5000 km/h. Tuota ylisonista hydrodynamiikkaa ei ole tutkittu juuri muualla kuin Iranissa, missä tekevät noita nopeita torpedoja suomalaisvoimin.

Vierailija
Boysen
Tiheys alkaa kasvamaan kun v>0.8c (ainakin kaasuille)

Veikkaan että kapeaan kohtaan tulee tiivistysaalto, ja siinä menee tiiviimpää kamaa n. 1c vauhdilla.

Toisaalta tämä oli vettä eikä ilmaa...

Vedellä c = 5000 km/h. Tuota ylisonista hydrodynamiikkaa ei ole tutkittu juuri muualla kuin Iranissa, missä tekevät noita nopeita torpedoja suomalaisvoimin.

Ai ceellä merkitään äänennopeutta hydrodynamiikassa

Minä tarkoitin valonnopeutta ceellä

Olisi niinkun tarkoitus selvitellä relativistisen kutistumisen syvempää olemusta

Niinkun nyt kaasuilla se voisi olla kylmeneminen??

Vierailija

tarkastellaanpa huviksemme nopean raketin vesijohtoverkostoa,
"ulkopuolelta"

pitkittäiset putket ovat lyhyitä ja paksuja verrattuna poikittaisiin
poikittaiset putket ovat pitkiä ja ohuita verrattuna pitkittäisiin

(siis lorentz-kutistumisen takia)

voisimmeko soveltaa Bernoullin lakia:

paksuissa putkissa iso paine ja pieni nopeus
ohuissa putkissa pieni paine ja iso nopeus

Vierailija
jartsa
tarkastellaanpa huviksemme nopean raketin vesijohtoverkostoa,
"ulkopuolelta"

pitkittäiset putket ovat lyhyitä ja paksuja verrattuna poikittaisiin
poikittaiset putket ovat pitkiä ja ohuita verrattuna pitkittäisiin

(siis lorentz-kutistumisen takia)

voisimmeko soveltaa Bernoullin lakia:

paksuissa putkissa iso paine ja pieni nopeus
ohuissa putkissa pieni paine ja iso nopeus


Bernoullin yhtälöstä omakin ajatelmani lähti liikkeelle. En vain ole ihan varma, kuinka se relativistisella puolella muuttuu.

Kun klassisilla nopeuksilla kuljetaan, niin virtausnopeus kaksinkertaistuu ohuissa kohdissa. Siis nestemassan kineettinen energia nelinkertaistuu. Voisiko ajatella, että relativistisellakin puolella nestemassan kineettinen energia nelinkertaistuisi?

Tuntuisi melkein liian helpolta...

Vierailija
Kale
jartsa
tarkastellaanpa huviksemme nopean raketin vesijohtoverkostoa,
"ulkopuolelta"

pitkittäiset putket ovat lyhyitä ja paksuja verrattuna poikittaisiin
poikittaiset putket ovat pitkiä ja ohuita verrattuna pitkittäisiin

(siis lorentz-kutistumisen takia)

voisimmeko soveltaa Bernoullin lakia:

paksuissa putkissa iso paine ja pieni nopeus
ohuissa putkissa pieni paine ja iso nopeus


Bernoullin yhtälöstä omakin ajatelmani lähti liikkeelle. En vain ole ihan varma, kuinka se relativistisella puolella muuttuu.

Kun klassisilla nopeuksilla kuljetaan, niin virtausnopeus kaksinkertaistuu ohuissa kohdissa. Siis nestemassan kineettinen energia nelinkertaistuu. Voisiko ajatella, että relativistisellakin puolella nestemassan kineettinen energia nelinkertaistuisi?

Tuntuisi melkein liian helpolta...

sitten taas super-relativistisilla nopeuksilla aineen nopeus ei juurikaan
voi muuttua

siispä puolta ohuemmasta putkesta aine menee läpi lorentz-kutistumalla puoleen tilavuuteen, joka taas tapahtuu silloin kun liikemassa lorentz-kasvaa kaksinkertaiseksi, jolloinka liike-energia kaksinkertaistuu

Vierailija

tarkastelkaamme vauhtipyörää (veepee)

annamme veepeelle pyörimismäärän vääntö kertaa aika

samalla tulemme antaneeksi veepeelle energian vääntö kertaa kierrokset

nyt kiihdytämme veepeen nopeuteen 0,9 c

nyt otamme veepeestä pois saman pyörimismäärän kuin siihen
varastoimme (vääntö kertaa aika)

nyt käy niin että vääntö kertaa kierrokset on pienempi! (siis
pyörimisenergia) (koska veepee liikkuu edelleen nopeudella 0,9 c
se pyörii sekunnissa vähemmän kierroksia)

noo kun tätä asiaa vähän mietimme niin mieleemme tulee että
vaikka pyörimisen energiaa on vähemmän kuin alunperin, niin
nyt kyseinen pienempi energia on suoraviivaisessa liikkeessä, ja
jos

taikka mitäs pirua tästä pitäisikään ajatella?

Uusimmat

Suosituimmat