Lepakon fossiili

Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007

Lepakon salaisuudet paljastuivat fossiililöydöstä

Yhdysvalloista löydetty lepakon fossiili on ratkaissut lepakkotutkijoita kautta aikain vaivanneen kysymyksen: kehittyikö lepakolle ensin lentotaito vai kaikuluotain?

Nykyisessä Wyomingin osavaltiossa yli 52 miljoonaa vuotta sitten elänyt lepakko on aiemmin tuntematonta lajia. Sen vanhempia lepakoita maailmasta ei tiedetä.

Luurankonsa perusteella muinaislepakko osasi lentää, mutta siltä puuttuivat kaikuluotauksen vaatimat sisäkorvan luut.

Hampaat kuitenkin kertovat lepakon syöneen hyönteisiä, ei hedelmiä. Koska se ei pystynyt jäljittämään riistaansa kaikuluotaamalla, se ilmeisesti etsi niitä katsellen, haistellen ja kuunnellen, sanoo tutkija Nancy Simmons New Yorkin luonnonhistoriallisesta museosta. Hän arvelee lepakon olleen jo tuolloin yöeläin, joskaan fossiilin perusteella sitä ei voida todistaa.

Onychonysteridae finneyi -nimen saaneella otuksella oli kynsi kaikissa viidessä sormessaan, toisin kuin nykyisillä yli tuhannella lepakkolajilla, joille riittää yksi tai kaksi kynttä. Otuksen nimen etuosa viittaa kynsiin, loppuosa fossiilin löytäjään, ammattimaiseen keräilijään Bonnie Finneyhyn.

Lepakkotutkijoiden seuraava haaste on selvittää, missä vaiheessa lepakosta tuli maanisäkkään sijasta lentävä nisäkäs.

Vinkkiä antaa Onychonysteridae finneyin siipien alkeellisuus: ne oli tarkoitettu pikemmin liitämiseen kuin lentämiseen. Siipien väli on lähes 30 senttiä.

Fossiililöydöstä kertoo brittiläisen tiedelehden Naturen tuorein numero.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Kommentit (12)

Vierailija

Kiitoksia tästä, kyseessä on hyvin mielenkiintoinen uutinen. Milloin fossiili löydettiin? (Lähdettä? Tahtoisin tarkistaa ja tutkia asiaa lähemmin)
Lisäksi minulla on käyttöä kyseiselle informaaiolle.

Jännittävää sinänsä, tämä lentävien nisäkkäiden evoluutio. Dinosaurusten kehityksestä linnuiksi on paljon näyttöä. Niiden höyhenet olivat alunperin tarkoitettu todennäköisesti lämmön pitämiseen ruumiissa tai mahdollisesti myös visuaaliseen kommunikointiin, ehkä naamiointiin.
Sitä vastoin ihopoimun alkuperä on hämäränpeitossa myös tarkoitusperänsä puolesta.
Ikävä kyllä lepakoilla on hyvin heikot luut, joten fossiileja ei säily. (Ensimmäiset linnut, tai liskolinnut olivat liitäjiä ja hieman rotevampia.)

Ilmaan siirtymisestä on kaksi teoriaa (lintujen kohdalla), nimittäin ne joko saalista jahdatessaan loikkivat pitkiä matkoja ne napatakseen ja kevyt ruumis oli kettevämpi. Sulat kasvoivat ja luusto keveni ja lopulta myös lyhyet liidot olivat mahdollisia.
Myös matkaaminen puusta puuhun liitämällä on yksi mahdollinen skenaario. Tällaista harrastavat yhä muutamat matelijat; liitävät käärmeet ja liskot.
Mikä mahtoi inspiroida pienikokoisen nisäkkään kokeilemaan ilmaliitoa. Hyönteisien pyydystäminen on kovin erilaista ilmassa kuin maassa. (Tällä voisi olla vaikutusta, mikäli kilpailu ravinnosta vaati erikoistumista.)

Vierailija
LähetäLähetetty: Kes Hel 13, 2008 7:16 pm Viestin aihe:
Kiitoksia tästä, kyseessä on hyvin mielenkiintoinen uutinen. Milloin fossiili löydettiin? (Lähdettä? Tahtoisin tarkistaa ja tutkia asiaa lähemmin)
Lisäksi minulla on käyttöä kyseiselle informaaiolle.

http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/abs/nature06549.html

Tuolta löytyy abstrakti,supplementit,kuvat ja itse artikkelikin.
Juu, todella mielenkiintoinen otus.
Tässäpä hieman kuvia:

FIGURE 1. Holotype of Onychonycteris finneyi (ROM 55351A)
a, Skeleton in dorsal view. b, Skull in ventral view. c, Sternum in ventral view. Scale bars, 1 cm. All elements are preserved on a single slab with the skeleton exposed on one side, and the skull and sternum on the reverse. The counter-part slab (ROM 55351B, not shown) preserves impressions of parts of the dorsal aspect of the skeleton. Features labelled: 1, calcar; 2, cranial tip of stylohyal; 3, orbicular apophysis of malleus; 4, keel on manubrium of sternum.

FIGURE 2. Relative sizes of cochlea in extant and fossil bats.
Cochlear size is known to be correlated with echolocation behaviour; non-echolocating bats (Pteropodidae) tend to have smaller cochleae than bats that use laryngeal echolocation (Rhinolophoidea, Emballonuroidea, Noctilionoidea and Vespertilionoidea)9, 22, 23, 24. Onychonycteris (red circle with arrow) has a cochlea that is similar in size to those seen in Pteropodidae and smaller than observed in most echolocating bats. Icaronycteris (black circle on Pteropodidae regression line) has a similarly small cochlea. In contrast, other Eocene bats (Archaeonycteris, Palaeochiropteryx, Hassianycteris, Tachypteron and Tanzanycteris; black circles) have proportionately larger cochlea. See Supplementary Figs 7–9 for additional information.

FIGURE 3. Limb proportions in Onychonycteris compared with those of other bats and selected non-volant mammals.Intermembral index, defined as 100 times (radius length + humerus length)/(femur length + tibia length), describes the relative proportions of the forelimb and hindlimb; brachial index, defined as 100 times radius length/humerus length, describes the relative length of the forearm with respect to the upper arm. In overall limb proportions, Onychonycteris (red circles) falls midway between previously known bats and forelimb-dominated mammals that climb but do not fly (for example, Bradypodidae, Cynocephalus and Symphalangus). Typical scansorial mammals (for example, Scandentia, Sciuridae and Carnivora) have lower indices. Eocene bats indicated by black circles include Icaronycteris, Archaeonycteris, Palaeochiropteryx and Hassianycteris.

FIGURE 4. Phylogenetic position of Onychonycteris and other Eocene fossils with respect to extant bat lineages.
Relationships of fossil taxa to extant families (here grouped into superfamilies) were constrained by using a backbone scaffold tree derived from molecular studies. Numbers above branches are bootstrap values; numbers below branches are Bremer values. Derived features present in Icaronycteris, Archaeonycteris, and other extinct and extant bats (clade defined by node circled on tree) but absent in Onychonycteris include the following: enlarged orbicular apophysis on the malleus; stylohyal element with an expanded, paddle-like cranial tip; enlarged cochlea; ribs with posterior laminae; claws absent on forelimb digits III–V.

Vierailija

Lukiessani tuota uutista mietin vain sitä, että jos muinaiselta lepakolta puuttui kyky kaikuluotaukseen, sen täytyi nähdä nykyistä lepakkoa paremmin, koska muutenhan se olisi törmäillyt esteisiin.

asdf
Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005
Tarkkailija
Lukiessani tuota uutista mietin vain sitä, että jos muinaiselta lepakolta puuttui kyky kaikuluotaukseen, sen täytyi nähdä nykyistä lepakkoa paremmin, koska muutenhan se olisi törmäillyt esteisiin.

Ehkä näkö on käynyt tarpeettomaksi ja heikentynyt uuden tutka-aistin tieltä. Toisaalta, jos muinainen lepakko on ollut päiväeläin ja lentänyt ehkä vähän hitaammin ja suoralinjaisemmin kuin nykyiset perillisensä, ei näönkään ole tarvinnut olla nykynisäkkäitä kummempi.

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Liittynyt8.9.2006
asdf
Tarkkailija
Lukiessani tuota uutista mietin vain sitä, että jos muinaiselta lepakolta puuttui kyky kaikuluotaukseen, sen täytyi nähdä nykyistä lepakkoa paremmin, koska muutenhan se olisi törmäillyt esteisiin.

Ehkä näkö on käynyt tarpeettomaksi ja heikentynyt uuden tutka-aistin tieltä. Toisaalta, jos muinainen lepakko on ollut päiväeläin ja lentänyt ehkä vähän hitaammin ja suoralinjaisemmin kuin nykyiset perillisensä, ei näönkään ole tarvinnut olla nykynisäkkäitä kummempi.

Mitenkäs nuo hedelmiä syövät lepakot, lentävät koirat ja muut: käyttääkö ne kaikuluotausta? Muistelen niillä olevan suuret silmät, joten ilmeisesti ne turvautuvat hämärässä myös näköaistiin.

Vierailija

Ja mistä tiedetään että kyseinen fossiili edustaa koko lajiansa, eikä ole vaikkapa "vammainen" yksilö?

Välillä noi fossiilesta tehdyt johtopäätökset kuulostavat satuilulta, aivan kuten äärimmäisistä kosmologisista ilmiöistä johdetut uusimmat teoriat.

Asiat vaan on ajallisesti tai paikallisesti tai kummallakin tavalla niin kaukana, että riski alkaakin satuilemaan on kasvanut kovin suureksi. Eikä kukaan vo isanoa siihen juuta eikä jaata.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
Armitage
Ja mistä tiedetään että kyseinen fossiili edustaa koko lajiansa, eikä ole vaikkapa "vammainen" yksilö?

Siinä tapauksessa se olisi vammautunut hyvin onnekkaasti, jotta kykenee saavuttamaan 30 cm siipien kärkivälin ennen kuolemaansa.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Templebar
Seuraa 
Viestejä1216
Liittynyt13.9.2007
Moses Leone
Otsikon perusteella voisi luulla, että ruskamies on taas jälleen kerran avannut uuden ketjun idolistaan Tavjasta.

Tukehduin pullaan tuon luettuani. Se on nyt toinen elämä jo menossa.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Radiant Dragon
Hedelmälepakot suunnistavat näön ja hajuaistin perusteella. Valtaosalta puuttuu kaikuluotaus kokonaan.

Mielenkiintoista hedelmalepakoissa on hyvan nakokyvyn (liittynee elamiseen paivanvalossa) lisaksi se, etta niiden hammasrakenne on edelleenkin "hyonteissyojamainen", ei kasvissyojille tyypillinen.

Saattavat tosin napostella myos hyonteisten toukkia, en ole varma...

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Uusimmat

Suosituimmat