Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja aiotaan vähentää

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja aiotaan vähentää:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id82806.html

Asiaa puoltaa se, että suuremmilla yksiköillä on enemmän tarjottavana opiskelijoille ja että kansainväliset yhteistyömahdollisuudet paranevat. Ensimmäinen on itsestäänselvyys, eiköhän jälkimmäinenkin totta ole jos julkivalta niin väittää.

Entä aluepolitiikka?
- Suora työllistämisvaikutus
- Kiero työllistämisvaikutus, eli osaamisen pako keskuksiin -> yritysten pako keskuksiin työvoiman perässä
- Paikkakunnan houkuttelevuus kärsii -> muuttotappio pahenee ja ikärakenne vääristyy entisestään; AMK:t ja yliopistot ovat ainoa keino saada nuorta väkeä maakuntiin.

Sivukaneettina ympäristövaikutukset:
- Esim. 3000 opiskelijaa per lakkautettava laitos = 45000 opiskelijaa siirtyvät muille paikkakunnille opiskelemaan -> Vastaa kokonaisen kaupungin liikennettä kaupungista maakuntiin ja takaisin viikonloppuisin ja lomien aikaan.

Ilman maakuntien huomioimista tuo on hanurista. Kasvavat yritykset ovat pakotettuja muuttamaan muualle tai hyydyttämään kasvunsa koska omalta alueelta ei löydy tarpeeksi osaavaa väkeä tarpeeksi paljon.

Yhteiskunnan tasolla koulutukseen panostus on ainut keino yhteiskunnan viemiseksi eteenpäin (kun on siirrytty jälkiteolliseen aikaan, Kiinassa tehtaan rakentaminen on yhteiskunnallista edistystä). Jos yhteiskunta antaa signaalin, että tälle osalle väestöä ei kannata tarjota korkeakoulun palveluita syrjäisen sijainnin takia, mitä se kertoo yhteiskunnasta? Minkälaisen tulevaisuudenkuvan se herättää tulevaisuutta miettivässä yrityksen/tehtaan johtajassa? Entä alueen nuorissa joiden vaihtoehdot ovat ylä-asteella, siis 15-16 vuotiaana, päättää käyvätkö lukion ja muuttavat jonnekin muualle jos saavat opiskelupaikan tai vaihtoehtoisesti amis ja hanttihommiin tai kortistoon? Enpä haluaisi olla sattumanvarainen suomalainen teini viiden vuoden päästä jossain syrjäisessä savon/kainuun/lapin maakunnassa.

Etäopiskelumahdollisuuksien parantaminen voisi parantaa tilannetta. Nykyisin etäopiskelumahdollisuudet ovat valitettavasti kurssin vetäjän harteilla ja päätäntävallassa. Ei olisi todellakaan mikään ylitsepääsemätön juttu vetää vaikka yliopistojen yhteinen projekti aiheena "Etäopiskelumahdollisuuksien tarjoaminen maakuntiin". Sen jälkeen yliopistoilla olisi tarjota toimivaksi todettu, dokumentoitu ja ohjeistettu tapa jakaa opetusta maakuntiin ilman että professorien tarvitsee vaivata asialla päätään joka kursilla erikseen.

Kommentit (7)

Vierailija

Kuparia, nikkeliä, sinkkiä, alumiinia, terästä, öljyä, maakaasua, vesivoimaa, yli sata miljardia dollaria sukanvarressa...

Vierailija
Puolihullu
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja aiotaan vähentää:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id82806.html

Asiaa puoltaa se, että suuremmilla yksiköillä on enemmän tarjottavana opiskelijoille ja että kansainväliset yhteistyömahdollisuudet paranevat. Ensimmäinen on itsestäänselvyys, eiköhän jälkimmäinenkin totta ole jos julkivalta niin väittää.

Entä aluepolitiikka?
- Suora työllistämisvaikutus
- Kiero työllistämisvaikutus, eli osaamisen pako keskuksiin -> yritysten pako keskuksiin työvoiman perässä
- Paikkakunnan houkuttelevuus kärsii -> muuttotappio pahenee ja ikärakenne vääristyy entisestään; AMK:t ja yliopistot ovat ainoa keino saada nuorta väkeä maakuntiin.

Suoraan sanoen täyttä potaskaa. Maakuntien yliopistoilla ei ole ollut juuri mitään annettavaa tosiasiasielle tieteelliselle tutkimukselle viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Asiasta keskusteltiin jo aikoinaan kun maakuntayliopistoja suunniteltiin ja moni asiantuntija oli jo silloin sitä mieltä jo että tästä ei tule mitään, vaan poliittinen maakuntien suuruudenhulluus on älytöntä rajattujen valtion resurssien haastausta.

Kuka kaipaa esim. huomenlehmä-tutlkimusta, joka kaatui epäpätevyyteen ja taloudelliseen katastrofiin Kuopion yliopistossa tahi epämääräiseen ternimaitotutkimukseén, jonka tulokset olivat nollatasoa tai vaikka Kuopion Yliopiston surullisen kuuluisaan tyrnimarja-tutkimukseen, jossa laihoin tuloksin yritettiin todistaa tyrnimarjan flunssaa ehkäisevää vaikutusta laajalla otannalla. Tätä maakuntayliopistojen nollatutkimuslistaa voisi jatkaa aivan loputtomiin.

Nämä maaseutu-yliopistojen tutkimushankkeet ovat kaikki olleet aikamoista verorahojen tuhlausta vailla mitään tieteellistä arvoa. Se on ollut pelkkää Suomalaista aluepolitiikkaa.

Vierailija

On ihan totta, ettei maakunnat mitään tiedettä kykene tekemään, eikä taida yrittääkään.

Miksi sitä pitäisi tehdä ylipäätään edes Suomessa, joka on maakunnan kokoinen paikka ?

Mikä on Luxemburgin tai Monacon asema tiedeyhteisössä ? Kovasti on korkea elintaso silti.

Miksi emme käskisi tutkijoiden lukea julkaisuja, sen sijaan että kirjoittavat niitä ?

Vierailija
skrahilpari
Suoraan sanoen täyttä potaskaa. Maakuntien yliopistoilla ei ole ollut juuri mitään annettavaa tosiasiasielle tieteelliselle tutkimukselle viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

Miten päädyit pitämään tieteellisen tutkimuksen tasoa mittarina - jopa ainoana mittarina - maakuntien yliopistojen hyödyllisyydestä seudulleen?

Penään maakuntien taloutta piristäviä toimia, enkä mitään maailmanluokan tutkimusyksiköitä. Mitä hyötyä kenellekään on kunnista jotka uivat veloissaan jo korkeasuhdanteen aikana, eli nyt? Korkeakoulutus tuo osaamista ja nuoria ihmisiä näille alueille ja se taas antaa firmoille mahdollisuuden menestyä ja se parantaa kuntien taloutta -> parantaa kansantaloutta. Suomi on kuitenkin yksi iso firma joka ei saa tehdä tappiota sen enempää kuin oikeat firmatkaan.

Toki jos halutaan, että muu Suomi elätetään muutaman veturikaupungin siivellä loisina, niin mikäs siinä. Tehkööt oululaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset töitä, me muut nostetaan sitten työkkärikorvauksia.

Välttämättä joka niemeen ja notkoon ei tarvitse perustaa omaa opinahjoa, riittää että on kattavasti sivutoimipisteitä alueiden tarpeet huomioiden ja maailman parhaat etäopiskelumahdollisuudet. Jälkimmäisten järjestäminen ei edes olisi mikään massiivinen investointi ja olisi varmasti tuottava sijoitus.

Vierailija

Kappas, jotakuta muutakin kiiinnosti:
"Korhosen mielestä [...] Sarkomaa [on] unohtanut aluepolitiikan korkeakoulujen rakenneuudituksessa."
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83104.html

Tulipa mieleen, että yleensä tavoitellessa kaikkein parasta, nousee kustannukset eksponentiaalisesti. Vastaavasti, jos sama rahamäärä jaettaisi tasaisemmin, saataisi enemmän aikaan laajemmalla alueella.

Homma toimii tietysti toisinkin päin, eli ottamalla vähän sieltä sun täältä, saadaan jonnekin keskitettyä voimia.

Eli ei ehkä suoraan kannata tuomita uutta ehdotusta tai kamalasti luukuttaa sen puolesta, ennen kuin asiasta tehdyt tutkimukset pamahtaa jostain yleiseen jakeluun arvioitavaksi.

Onhan tästä tehty tutkimus kuitenkin, onhan? Vai tuliko jollekin vain sellainen fiilis, että nyt pitää lakkauttaa parit korkeakoulut?

Uusimmat

Suosituimmat