Halusiko myös Neuvostoliitto hyökätä v. 1941?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vuonna 1997 ilmestyi V. A. Nevezhinin kirjoittama teos "Hyökkäyssodan syndrooma". Nevezhin osoittaa, että kumpikin puoli oli valmistautunut hyökkäämään siihen katsomatta, oliko toinen valmistautunut vai ei. Kummallakin puolella oli pyrkimys temmata aloite omiin käsiin. Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että (Venäjän – jp) hyökkäyksen ajankohta todennäköisesti olisi ollut heinäkuun 10. ja 15 päivien välisenä aikana.

Vuonna 1995 ilmestyi uusi painos marsalkka Georgi Zhukovin muistelmista. Viitattiinko Zhukovin sensuroimattomista muistelmista mitenkään Stalinin mahdollisiin hyökkäyssuunnitelmiin kesällä 1941. Ei viitata, mutta Zhukov antaa hyvin kaunistelemattoman kuvan siitä, miten jyrkästi Stalin kielsi kaikki puolustautumisvalmistelut.

Lainataan tähän vielä kirjaa kirjoittaessaan Suomen ulkoministeriön palveluksessa olleen valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluodon kirjoitusta:

”Mainittakoon yksityiskohtana, että neuvostotiedustelu sai korkealta suomalaistaholta tietoja Saksan tulevasta hyökkäyksestä. Nämä tiedot, kuten muutkin samansuuntaiset viestit Stalin kuitenkin sivuutti. Miksi? Yhden suositun vastauksen on kehitellyt nimimerkki Viktor Suvorov, entinen neuvostoliittolainen tiedustelumies ja historioitsija Vladimir Rezun. Stalin oli itse suunnitellut hyökkäystä Saksaan. Sen olisi pitänyt alkaa heinäkuun alkupäivinä 1941! Joka tapauksessa Saksan hyökkäys kohtasi vihollisen, joka oli itse ryhmittymässä hyökkäykseen.”

Myös sotahistoriasta tohtoriksi väitelleen Tapio Tiihosen mukaan Venäjä aikoi hyökätä länteen kesällä 1941.

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Paul Carell ihmettelee:

”Miten sitten on selitettävissä se, että 22:ntena kesäkuuta Saksan 146 hyökkäävää divisioonaa vastassa oli Neuvostoliiton rajalla 4,7 miljoonaa miestä, 139 divisioonaan ja 29 itsenäiseen prikaatiin jakautuneina. Määrä oli yhteensä 4,7 miljoonaa miestä, eli 1,7 miljoonaa enemmän kuin hyökkäysjoukoissa? Neuvostoliiton ilmavoimilla oli jo yksin Valko-Venäjällä 6 000 lentokonetta. Niistä oli tosin suurin osa vanhentunutta konetyyppiä, mutta ainakin 1 300 - 1 500 oli kaikkein uusinta mallia. Saksan ilmavoimat saattoivat asettaa toimintaan ainoastaan 1 800 konetta. Joukkojen olisi siis pitänyt olla hyvin valmistautuneina tilanteen varalta ja loistavasti sopeutuneina puolustustilanteeseen.”



Hitler:

”Itärintaman sotilaat, kesäkuun 22:sta päivästä, jolloin kutsuin teidät torjumaan isänmaatamme uhkaavan hirvittävän vaaran, olette te käyneet taistelua kaikkien aikojen valtavinta sotilasmahtia vastaan. Bolshevikkien tarkoituksena oli, kuten tänä päivänä hyvin tiedämme, hävittää ei ainoastaan Saksa, vaan koko Eurooppa. Teidän urheutenne ansiosta, toverit, olemme me vähemmässä kuin kolmessa kuukaudessa ottaneet yli 2 400 000 vankia, tuhonneet tai vallanneet yli 17 500 erimallista panssarivaunua ja yli 21 600 tykkiä. Yhteensä 14 000 lentokonetta on ammuttu alas tai tuhottu maassa.”
Vierailija
ralf64
Hitler:

”Bolshevikkien tarkoituksena oli, kuten tänä päivänä hyvin tiedämme, hävittää ei ainoastaan Saksa, vaan koko Eurooppa.”

No, ainakin tässä asiassa Aatu oli oikeassa.

Vierailija
Fëanor
ralf64
Hitler:

”Bolshevikkien tarkoituksena oli, kuten tänä päivänä hyvin tiedämme, hävittää ei ainoastaan Saksa, vaan koko Eurooppa.”

No, ainakin tässä asiassa Aatu oli oikeassa.

Tykkäämme Aatusta tai emme, hän pelasti Euroopan kokonaan bolshevisoitumiselta. Roosevelt olisi päästänyt Stalinin Ranskaan asti.

-

Vierailija

Presidentti Mauno Koivisto on seurannut laajasti venäläistä kirjallisuutta Venäjän imperialismista ja varsinkin aikomuksesta hyökätä länteen kesällä 1941. Koivisto näyttää olevan hyvin vakuuttunut Venäjän aikomuksesta hyökätä länteen – mutta tapansa mukaan ei sano sitä aivan suoraan.

Koivisto:

”Minulla on ollut tilaisuus tutustua jossain määrin tästä asiasta Saksassa käytyyn keskusteluun, mutta ennen kaikkea olen pyrkinyt huolella seuraamaan Venäjällä aiheesta käytyä keskustelua.”

”Kiistattomalta näyttää, että monesta syystä Neuvostoliitto oli kesällä 1941 varustautumaton puolustautumaan mutta oli varustautumassa hyökkäykseen. Neuvostoliitossa vallalla ollut poliittinen ajattelu oli offensiivista, hyökkäyksellistä, Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ajattelu oli hyökkäysvoittoisen taistelutavan etevämmyyttä korostava. Neuvostoliiton keväällä 1941 mobilisoimat joukot olivat asettuneet hyökkäys-, eivät puolustusasemiin. Varastojen sijoittelu oli tehty hyökkäyksellisistä lähtökohdista. Puolustuslaitteita oli pikemminkin purettu kuin rakennettu lisää.”
Vierailija

Usein kuullaan puhuttavan, että Hitlerin hyökkäys yllätti Stalinin ja että puna-armeija ei ollut valmistautunut kohtaamaan saksalaisia ainakaan vielä noin varhain kuin 1941. Mutta, mutta...

NL korkein johto (Stalin) antoi käskyt perustaa uudet divisioonat (niitä oli tiettävästi n. 60 entisten n. 250 lisäksi ENNEN SAKSAN HYÖKKÄYSTÄ.

Vähemmässä kuin kahdessa vuodessa Stalin perusti 125 uutta jalkaväkidivisioonaa, 30 uutta moottoroitua divisioonaa, 61 panssaridivisioonaa, 79 lentodivisioonaa ja sen lisäksi hän ennen Saksan hyökkäystä aloitti vähintään 60 jalkaväki-, moottoroitu jalkaväki- ja moottoroidun divisioonan perustamisen.

Sitten pieni ajatuskoe. Ajatellaanpa kerrankin, ettei seuraavat saksalaiskuvaukset olisikaan sotapropagandaa vaan että niissä on propagandan mukana myös totuuden siemen:

30.6.1941 rintamalehdestä noin viikko Saksan idänhyökkäyksen aloituksen jälkeen. Lainaukset Saksalaisen rintamalääkärin Heinrich Haapen ja Dennis Henshawn erinomaisesta kirjasta Operaatio Barbarossa.

Otsikoita: ”Voitonmarssia itärintamalla – Vastaisku viime hetkessä venäläisten hyökkäyksen keskustaan – Vahvat rajavarustukset puhkaistiin jo ensimmäisenä päivänä – Venäläiset armeijat mahtavissa saartopihdeissä – Venäläisten läpimurtoyritykset torjuttu – Yli 4100 vihollisen lentokonetta ja panssaria tuhottu – Brest-Litovskin linnoitus kukistunut – Vilna ja Kovno vallattu.”

”Kokonaisia neuvostoliittolaisia lentomuodostelmia tuhottiin maassa – niiden omilla kentillä – ennen kuin ne ehtivät nousta surmanretkilleen pommittamaan viattomia saksalaisia naisia ja lapsia. Tuhottujen tai saaliiksemme joutuneiden lentokoneiden, panssarivaunujen ja muun sotakaluston ja vankien suunnaton lukumäärä on Saksan armeijoiden esimerkillisen yhteistyön tulosta. Mutta samalla ne antavat vavahduttavan kuvan siitä kuolemanvaarasta, mikä oli hiljaisuudessa keskitetty Saksan valtakunnan itärajan taakse. On päivänselvää, että ainoastaan tämä yhdennellätoista hetkellä aloittamamme toiminta saattoi tehdä tyhjäksi venäläismongolilaisen suunnitelman tunkeutua Keski-Eurooppaan, minkä kaikkia traagisia seurauksia on mahdoton kuvitellakaan. Koko Saksan kansa tuntee syvää kiitollisuutta urhoollisia sotureitaan kohtaan.”

Niin tosiaankin. Miksi presidentti Mauno Koivistoa on viime vuosina kiinnostanut tämä mielenkiintoinen "uusi" näkemys Operaatio Barbarossasta?

Vierailija

Professori Lev Bezymenskin mukaan tuon Neuvostoliitossa 15.5.1941 päivätyn hyökkäyssuunnitelman mukaisesti ensimmäisen salamahyökkäyksen jälkeen neuvostojoukkojen oli määrä kääntyä luoteeseen ja pohjoiseen. Tavoitteena oli Saksan pohjoisen rintaman tuhoaminen, ja samalla Itä-Preussin ja koko Puolan miehittäminen. Samanaikaisesti pohjoiseen sijoitetun puna-armeijan piti miehittää Suomi. Lev Bezymenskin mukaan tämä Zhukovin selkeä hyökkäyssuunnitelma täsmennettiin Stalinin 5.5. Neuvostoliiton sotilasakatemiassa pitämän puheen jälkeen, jossa Stalin korosti suunnitelmien hyökkäyksellisyyden ensisijaisuutta puolustautumisen sijaan.

Suunnitelma esiteltiin Stalinille 15.5.1941. Ja se hyväksyttiin 15.5.1941. Mm. käskyistä löytyy lisää tietoja täältä.

Kenraalieversti J. A. Gorkov: ”Strateginen suunnitelma, jonka Yleisesikunta teki ja jonka valtion poliittinen johto hyväksyi 15.5.1941, on sotilaspiirien operatiivisten materiaalien joukossa johtavalla kohdalla.”

Sitä suunnitelmaa myös toteutettiin, joukot keskitettiin länteen sen suunnitelman mukaisesti. Keskityskuljetukset olivat tosin osittain kesken 22.6.1941 kun Saksa ennättikin ensin tehdä ennakoivan iskun itään.

Tarkkojen tietojen puuttuessa arviot miesmääristä vaihtelevat. Saksalaisia on eri lähteiden mukaan arvioitu olleen 3-3,5 miljoonaa ja venäläisiä esimerkiksi Paul Carellin antaman arvion mukaan 4,7 miljoonaa. Lisäksi palvelukseen oli Venäjällä kutsuttu jo ennen Saksan hyökkäystä yli 5 miljoonaa miestä lisää.

Suurena poikkeuksena saksalaisten joukkojen määrä-arvioon on marsalkka Zhukovin muistelmissaan esittämä selvä valhe 5,5 miljoonaa miestä.

Historioitsija Mihail Meltjuhov vahvistaa, että ensimmäinen hyökkäys, operaatio Groza eli Ukkosmyrsky, oli tarkoitus käynnistää 12.6.41, mutta Kreml muutti päivämäärän myöhemmin heinäkuun 15. päiväksi. Meltjuhovin mukaan neuvostojohto teki suunnattoman virhearvion, kun ei hyökännyt ensin.

”Vuonna 1997 ilmestyi V. A. Nevezhinin kirjoittama teos "Hyökkäyssodan syndrooma". Nevezhin osoittaa, että kumpikin puoli oli valmistautunut hyökkäämään siihen katsomatta, oliko toinen valmistautunut vai ei. Kummallakin puolella oli pyrkimys temmata aloite omiin käsiin. Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että [Venäjän ] hyökkäyksen ajankohta todennäköisesti olisi ollut heinäkuun 10. ja 15 päivien välisenä aikana.”

Vierailija

Tohtori Tapio Tiihonen:

”Kun saksalaistiedustelu totesi Neuvostoliiton puolella 164 jv.- ja ps.divisioonaa, niin todellisuudessa Neuvostoliitolla oli ensimmäisessä strategisessa portaassaan 170 divisioonaa, toisessa 51 tai 77 ja kolmannessa 60-80. Saksalaiset näkivät ensimmäisen portaan 6 000 panssarivaunua, 5 770 lentokonetta. Todellisuudessa panssarivaunuja oli 17 000 ja lentokoneita 15 000 enemmän.”
sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Hitler olisi maanosan suurimpia sankareita ilman toimeenpanemiaan juutalaisvainoja. Näinkö? Miten länsimaat olisivat reagoineet Stalinin armeijan odottamattomaan hyökkäykseen Saksaan? Olisiko silloin nähty bolsevikkivaara ja annettu tuki Saksalle Neuvostoliiton sijasta?

Neuvostoliitto olisi romahtanut yhdistyneen lännen edessä ja Suomi olisi liittynyt heti sodan jälkeen Natoon kenenkään vastaanpanematta. Kuten koivistokin tuossa toteaa epäsuorasti: suomalainen sodanjälkeinen politiikka aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti on ollut välttämätöntä valehtelua.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
kalmankenkku
Tykkäämme Aatusta tai emme, hän pelasti Euroopan kokonaan bolshevisoitumiselta. Roosevelt olisi päästänyt Stalinin Ranskaan asti.

Niin varmasti. Olisit voinut lähettää sitten hänelle kiitoskirjeen KZ -leiristä.

Vierailija

Jos olette lukeneet Timo Vihavaisen kirjan "Kansakunta rähmällään" niin siinähän on eräs mielenkiintoinen havainto poliittisesta pyhiinvaelluksesta, joka paljasti miten pahasti suomettunut brittiläinen intellektuelliluokka oli 1930-luvulla. Malcolm Muggeridge kirjoittaa suorastaan herkullisen satiirisen kuvauksen tästä länsimaisten intellektuellien sokeudesta Stalinin hirmuhallintoa kohtaan.

Voimme siis varsin uskottavasti todeta: LÄNSIMAIDEN SIVISTYNEISTÖ OLI PAHASTI SOKEA STALININ HALLINNOLLE. MIKSEI SIIS MYÖS NÄIDEN MAIDEN POLIITTINEN ELIITTI?

Rooseveltiä en ihmettele, mutta eniten minua hämmästyttää Churchillin sokeus. Ja ehkä tätä tietä avautuu näkymä siihen, miksi Trumanin oli suorastaan pakko japanilaisten kustannuksella säikäyttää perinpohjaisesti Stalinia.

George Pattonia eivät venäläiset hämänneet. Hän totesi välittömästi sodan jälkeen ja vähän ennen kuolemaansa Omar Bradleylle: "Olemme sotineet väärää vihollista vastaan."

Vierailija

Erittäin mielenkiintoinen sivusto, jossa punaisena lankana on se että Stalin halusi sotaa.

http://www.ihr.org/jhr/v18/v18n3p40_Michaels.html

pieni ote...

As von Thadden also relates, General Alfred Jodl, one of Hitler's closest military advisors, similarly testified before the Nuremberg Tribunal about Germany's "Barbarossa" attack: (note 4)

It was undeniably a purely preventive war. What we found out later on was the certainty of enormous Russian military preparations opposite our frontier. I will dispense with details, but I can only say that although we succeeded in a tactical surprise as to the day and the hour, it was no strategic surprise. Russia was fully prepared for war
.

Vierailija

Lainataan vielä eversti Erkki Nordbergia:

"Neuvostoliiton välirauhan aikaisista sotavalmisteluista voidaan ja tarvitsee tehdä vain yksi johtopäätös. Puna-armeija valmistautui hyökkäämään länteen sekä valtaa­maan sen ohella myös Suomen. Tällä kerralla se tehtäisiin heti vielä huomattavasti vahvemmin voimin kuin oli ollut tarkoitus vuonna 1939."



Lähde: Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 181

Brittiläinen sotahistorioitsija Alan Clark mainitsee ne 27 Venäjän divisioonaa Suomen rajoilla kesäkuussa 1941 Suomen sotilastiedustelun mukaan divisioonia oli 21. Samoin Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen professori Ohto Manninen on löytänyt Venäjän arkistoista tiedot yli 21 divisioonan keskityksille Suomea vastaan.

Ts. NL:lla oli suuremmat sotilaalliset voimat keskitettynä Suomea vastaan kesäkuussa 1941 kuin sillä oli marraskuussa 1939.

Vierailija

Edellä on kirjoitettu ja lainailtu pelkkiä spekulaatioita.
Tottakai aikaansa seuraavat kenraalit tekevät hyökkäyssuunnitelmia ja puolustussuunnitelmia, se nyt on aivan selvää. Varmasti nytkin venäläisillä sotilailla on hyökkäyssuunnitelmia Suomeen ja suomalaisilla puolustussuunnitelmia Venäjän hyökkäystä varten. Jos oltaisiin Natossa, olisi varmaan hyökkäyssuunnitelmiakin paperilla ja vastapuolella puolustussuunnitelmia. Ellei ole tai olisi, molempien maiden sodanjohto on kelvotonta.
Kenraalien suunnitelmista huolimatta venäläisillä ei ollut mitään mahdollisuuksia toteuttaa hyökkäystä Saksaan, varsinkin kun talvisota meni odotusten vastaisesti. Lisäksi sen todistaa saksalaisten nopea eteneminen. Vasta runsaan vuoden kuluttua venäläiset alkoivat menestyä sodassa väsynyttä Saksaa vastaan, kun saivat länsimaista tukea ja oman sotatarviketuotantonsa kuntoon.
Tosiasiat eivät yleensä lukijoita kiinnosta, siksi pitää keksiä jännittäviä spekulaatioita, joille on mukava antaa lisäväriä omilla ideologisilla tavoitteilla.

Vierailija
ralf64
Lainataan vielä eversti Erkki Nordbergia:

"Neuvostoliiton välirauhan aikaisista sotavalmisteluista voidaan ja tarvitsee tehdä vain yksi johtopäätös. Puna-armeija valmistautui hyökkäämään länteen sekä valtaa­maan sen ohella myös Suomen. Tällä kerralla se tehtäisiin heti vielä huomattavasti vahvemmin voimin kuin oli ollut tarkoitus vuonna 1939."



Lähde: Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 181

Brittiläinen sotahistorioitsija Alan Clark mainitsee ne 27 Venäjän divisioonaa Suomen rajoilla kesäkuussa 1941 Suomen sotilastiedustelun mukaan divisioonia oli 21. Samoin Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen professori Ohto Manninen on löytänyt Venäjän arkistoista tiedot yli 21 divisioonan keskityksille Suomea vastaan.

Ts. NL:lla oli suuremmat sotilaalliset voimat keskitettynä Suomea vastaan kesäkuussa 1941 kuin sillä oli marraskuussa 1939.




Professori Lev Bezymenskin mukaan tuon Neuvostoliitossa 15.5.1941 päivätyn hyökkäyssuunnitelman mukaisesti ensimmäisen salamahyökkäyksen jälkeen neuvostojoukkojen oli määrä kääntyä luoteeseen ja pohjoiseen. Tavoitteena oli Saksan pohjoisen rintaman tuhoaminen!

Saksan pohjoinen rintama kulki nimellä Suomi!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat