Metsälaki ja täsmäsuojelu eivät turvaa lajeja

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Metsäkeskusteluissamme vannoitettu väittelykumppanini Kosh on sinnikkäästi väittänyt, että Suomen luonnon lajien uhanalaistuminen johtuu etupäässä 50 vuotta sitten tehdyistä virheistä, jotka nyttemmin on metsäteollisuuden parantunein menetelmin korjattu. Hänen väitteidensä mukaan luonto nyttemmin, pikkuhiljaa, näiden korjausten ansiosta toipuu ja lajien uhanalaistuminen loppuu. Luonto voi siis tämän käsityksen mukaan paremmin kuin muutamaa kymmentä vuotta aiemmin.

Pääasiassa tämä menetelmien korjaantuminen on ollut ns. täsmäsuojelua, jossa talousmetsästä suojellaan luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet. Tällaisia kohteita ovat arvokas puro, lehto, korpi tai jyrkänteet, jotka pitää hakkuissa käsitellä niin, että niiden ominaispiirteet säilyvät. Metsälain tarkoitus on turvata lajien rikkaus myös suojelualueiden ulkopuolella.

Tämä teksti on osittaista referaattia tämän päiväisen HS:n tiedesivuilla julkaistusta artikkelista. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Juha Pykälä nimittäin on ottanut selvää, miten tämä laki toteutuu käytännössä Lohjan kaupungin alueella. Kurkistus normaalisti salassa pidettävään aineistoon tuotti yllättäviä tuloksia. Noh, yllättäviä ja yllättäviä, riippuu varmaankin siitä, kenen vinkkelistä tuota katsoo. Kosh varmaankin on yllättynyt...

Pykälä löysi Lohjan alueelta 582 hehtaaria alueita, jotka pitäisi lain mukaan säästää. Todellisuudessa kohteita on rajattu hakkuiden ulkopuolelle 22 hehtaaria.

Vain yksi prosentti alueen uhanalaisten lajien esiintymistä osui metsälain mukaan rajatuille laikuille.

Rajatuista alueista puolet on pienempiä kuin laki määrää.

Metsäkeskusten hakkuiden ulkopuolelle rajatut laikut ovat yleensä keskimäärin hehtaarin kokoisia. Pykälän mukaan riittävä koko voisi todellisuudessa olla 2-5 hehtaaria. Tämä siksi, koska kun alueen ympäröivä metsä hakataan, sen ns. reunavaikutukset yltävät kymmeniä metrejä alueen sisään (reuna-alueet ovat kuivempia, lämpimämpiä ja tuulisempia kuin sisäalueet). Suomen tunnetuimman metsäekologin, Ilkka Hanskin mukaan riittävä suojeluala voisi olla 10 hehtaaria. Lohjan tapauksessa laikut olivat keskimäärin 0,38 hehtaaria.

Ilkka Hanski Pykälän tutkimuksesta: "Ensimmäistä kertaa on tutkittu näin tarkasti, miten metsälain soveltaminen onnistuu käytännössä – näköjään uskomattoman heikosti." Hanskin mukaan "täsmäsuojelun" perusidea on, että uhanalaiset esiintymät saadaan säästettyä. Nyt todetaan, että yksi prosentti niistä on saatu mukaan, hän jatkaa.

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen metsänparannuspäällikkö Mikko Ylisen mukaan "ohjeita on noudatettu ja kohteet rajattu oikein." Ylinen kyseenalaistaa Pykälän tutkimuksen tulokset: "Jonkun kolmannen osapuolen pitäisi tarkistaa Pykälän kohteet, että onko hän osannut tehdä rajauksia oikein."

Entä onko Ylisen porukka osannut tehdä ne oikein? Ylinen myöntää, että kartoituksen (22 hehtaaria) tehnyt metsäsuunnittelija "ei ollut alan ekspertti lajituntemuksessa." Pykälä toteaa, ettei "puutarhanäpertelyyn ole mahdollisuutta metsäoloissa."

Kartoitukset siis "on tehty oikein" siitä huolimatta, ettei niiden tekijä tunne lajeja, eikä kykene "puutarhanäpertelyyn" metsäoloissa?!!

Kolme neljästä suomalaisesta uskoo metsäteollisuuden viralliseen totuuteen - siihen samaan, mihin ystävämme Koshkin - eli että metsänhoito on mennyt luonnon kannalta parempaan suuntaan kymmenen viime vuoden aikana. HS kirjoittaa: "Tutkija Juha Pykälä sai yllättäviä tuloksia, kun hän tutki metsälain toteutumista Lohjan lajirikkaissa metsissä. Toisin kuin on luultu, laki ei käytännössä turvaa erityisen tärkeitä elinympäristöjä talousmetsissä." "Koko maan kattanut kartoitus maksoi 15 miljoonaa euroa ja se maksettiin verorahoilla. Nyt kysymys kuuluu, onko homma hoidettu muualla yhtä surkeasti kuin Lohjalla. Onko meitä vedetty höplästä?"

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (54)

Vierailija

Lejeja syntyy ja lajeja kuolee. Niin on ollut aina ja niin tulee olemaan kunnes loppu poksahtaa. Itujen syönti ja hihhulointi ei luonnon kiertoa muuta.

Vierailija
Virus
Lejeja syntyy ja lajeja kuolee. Niin on ollut aina ja niin tulee olemaan kunnes loppu poksahtaa. Itujen syönti ja hihhulointi ei luonnon kiertoa muuta.

Humen giljotiini

Tuo ei tarkoita, etteikö jotain voisi tehdä.

Vierailija

Ihan mielenkiintoinen artikkeli. Kuten HS:n uutisointiin vuoden takaisessa metsänuudistamiskäräjöinnissä, totean nytkin, ettei lehtiartikkelin perusteella juuri mitään voi sanoa. Toimittajalta olisin toivonut enemmän taustojen kertomista jutussa, ainakin minulle jäi epäselväksi, eikö hän tunne metsä- ja luonnonsuojelulakia edes pintapuolisesti, onko artikkeli kirjoitettu huolimattomasti vai onko tällä tutkijallakaan laki selkeästi hallussa.

Ensinnäkin todettakoon, että Lohjan seutu on maamme tärkeimpiä lehtoalueita, joten ei ole yllättävää, että sieltä lehtoja runsain määrin löytyy, kuten kirjoituksessa mainitaankin. Lehdot eivät automaattisesti ole lain mukaan suojeltavia luontokohteita, varsinkaan siellä, missä niitä paljon on.

Alueellinen ympäsitökeskus määrittelee luonnonsuojelulain mainitsemat suojeltuun luontotyyppiin kuuluvat kohteet. Puhuttaessa Lohjan alueen lehdoista näitä lienevät jalopuumetsiköt ja pähkinäpensaslehdot. Nämä kohteet esiintyvät yleensä pienialaisina ja harvalukuisina, luonnontilaisina tai sen kaltaisina, eikä niitä saa muuttaa siten, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kohteet rajataan yhdessä paikallisen metsäkeskuksen kanssa. Alueellisen ympäristökeskuksen luvalla näitä kohteita voidaan käsitellä ominaispiirteiden säilyttämiseksi tai korostamiseksi, esimerkiksi kuusten kaataminen pähkinäpensaslehdoista.

Määrällisesti enemmän esiintyy metsälain määrittelemiä erityisen tärkeitä elinympäristöjä, tässä tapauksessa "rehevät lehtolaikut", joissa ekologinen monimuotoisuus on monin verroin ympäröiviä karumpia alueita runsaampaa. Nämä kohteet ovat myös pienialaisia, ja monimuotoisuuden säilyttämistä ajatellen tärkeimpiä Etelä-Suomen tammivyöhykkeen pohjoipuolella, jossa niitä harvalukuisina esiintyy. Tällöinkin on laissa maininta luonnontilaisuudesta; kohde ei automaattisesti ole hakkuiden ulkopuollelle rajattava.

Lehtiartikkelista ei harmiksemme käy ilmi, onko tutkija löytänyt Lohjan seudulta liki 600 hehtaaria luonnontilaisia, tai sen kaltaisia lehtokohteita, jotka siis luonnonsuojelu- ja metsälain mukaan suojeltavia. Jos näin on, sehän olisi sangen merkittävää monessakin mielessä, mielestäni ennen kaikkea luonnonsuojelubiologisesti.

Kun jutun luin ensimmäistä kertaa aamutuimaan kahvia juodessa, sain lukemani perusteella käsityksen, että toimittajan tai tutkijan mielessä kaikki lehdot ovat suojelukohteita niissä tehdyistä toimenpiteistä ja sijainnista riippumatta. Tämä on toivon mukaan omaa tai toimittajan ymmärtämättömyyttä, sillä jos näin olisi, lukeutuisi suuri osa ennen kaikkea Etelä- ja Länsi-Suomen pelloista suojelukohteiksi

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Zarq
Ihan mielenkiintoinen artikkeli. Kuten HS:n uutisointiin vuoden takaisessa metsänuudistamiskäräjöinnissä, totean nytkin, ettei lehtiartikkelin perusteella juuri mitään voi sanoa. Toimittajalta olisin toivonut enemmän taustojen kertomista jutussa, ainakin minulle jäi epäselväksi, eikö hän tunne metsä- ja luonnonsuojelulakia edes pintapuolisesti, onko artikkeli kirjoitettu huolimattomasti vai onko tällä tutkijallakaan laki selkeästi hallussa.

Ensinnäkin todettakoon, että Lohjan seutu on maamme tärkeimpiä lehtoalueita, joten ei ole yllättävää, että sieltä lehtoja runsain määrin löytyy, kuten kirjoituksessa mainitaankin. Lehdot eivät automaattisesti ole lain mukaan suojeltavia luontokohteita, varsinkaan siellä, missä niitä paljon on.

Alueellinen ympäsitökeskus määrittelee luonnonsuojelulain mainitsemat suojeltuun luontotyyppiin kuuluvat kohteet. Puhuttaessa Lohjan alueen lehdoista näitä lienevät jalopuumetsiköt ja pähkinäpensaslehdot. Nämä kohteet esiintyvät yleensä pienialaisina ja harvalukuisina, luonnontilaisina tai sen kaltaisina, eikä niitä saa muuttaa siten, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kohteet rajataan yhdessä paikallisen metsäkeskuksen kanssa. Alueellisen ympäristökeskuksen luvalla näitä kohteita voidaan käsitellä ominaispiirteiden säilyttämiseksi tai korostamiseksi, esimerkiksi kuusten kaataminen pähkinäpensaslehdoista.

Määrällisesti enemmän esiintyy metsälain määrittelemiä erityisen tärkeitä elinympäristöjä, tässä tapauksessa "rehevät lehtolaikut", joissa ekologinen monimuotoisuus on monin verroin ympäröiviä karumpia alueita runsaampaa. Nämä kohteet ovat myös pienialaisia, ja monimuotoisuuden säilyttämistä ajatellen tärkeimpiä Etelä-Suomen tammivyöhykkeen pohjoipuolella, jossa niitä harvalukuisina esiintyy. Tällöinkin on laissa maininta luonnontilaisuudesta; kohde ei automaattisesti ole hakkuiden ulkopuollelle rajattava.

Lehtiartikkelista ei harmiksemme käy ilmi, onko tutkija löytänyt Lohjan seudulta liki 600 hehtaaria luonnontilaisia, tai sen kaltaisia lehtokohteita, jotka siis luonnonsuojelu- ja metsälain mukaan suojeltavia. Jos näin on, sehän olisi sangen merkittävää monessakin mielessä, mielestäni ennen kaikkea luonnonsuojelubiologisesti.

Kun jutun luin ensimmäistä kertaa aamutuimaan kahvia juodessa, sain lukemani perusteella käsityksen, että toimittajan tai tutkijan mielessä kaikki lehdot ovat suojelukohteita niissä tehdyistä toimenpiteistä ja sijainnista riippumatta. Tämä on toivon mukaan omaa tai toimittajan ymmärtämättömyyttä, sillä jos näin olisi, lukeutuisi suuri osa ennen kaikkea Etelä- ja Länsi-Suomen pelloista suojelukohteiksi

Niinpä, lehtiartikkeli on pelkkä lehtiartikkeli.

Sivuutat kuitenkin kaikkein oleellisimman kokonaan:

"Hanskin mukaan "täsmäsuojelun" perusidea on, että uhanalaiset esiintymät saadaan säästettyä. Nyt todetaan, että yksi prosentti niistä on saatu mukaan, hän jatkaa."

Jos vain yksi prosentti alueen uhanalaisista lajeista on saatu 'suojeltua', hakkuiden ulkopuolelle rajattavien luontokohteiden määrittäminen ja rauhaan jättäminen ei liene onnistunut kovinkaan hyvin. Vai mitä?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Virus
Lejeja syntyy ja lajeja kuolee. Niin on ollut aina ja niin tulee olemaan kunnes loppu poksahtaa. Itujen syönti ja hihhulointi ei luonnon kiertoa muuta.

Tässä keskustelussa ei ole lainkaan kyse tuosta. Kyse on siitä toimiiko metsälaki siinä merkityksessä, mihin se laadittiin, ja valuivatko lain toteuttamisen vuoksi tehtyyn kartoitukseen käytetyt miljoonat eurot hukkaan.

Eli oliko kyse pelkästä metsäteollisuuden kasvojenpesusta, jolla suomalaiset huijattiin uskomaan metsäluonnon parantuneeseen kohteluun.

Ja vahvasti näyttäisi, että näin tapahtui.

Jos jo ensimmäinen pistokoe aiheesta antaa noin vakuuttavat tulokset (hakkuiden ulkopuolelle jätetyt kohteet suojaavat Lohjan alueen uhanalaisista lajeista vain yhden prosentin), laki ja/tai sen käytäntöönpano ovat epäonnistuneet surkeasti, vaikka muualla lakia sovellettaisiin moninkertaisesti paremmin.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

HS:ssä oli pari päivää sitten vastine em. tutkimukseen.

Siinä todettiin, että tutkimus on virheellinen, koska täsmäsuojelua ei valvota kartoituksin, vaan se toteutetaan hakkuiden yhteydessä.

Hrm. Pari huomiota tähän.

1) Mihin siis menivät ne 15 miljoonaa euroa veron maksajien rahoja, jotka valtakunnallisiin kartoituksiin käytettiin? Miksi ne tehtiin, jos niillä ei ole virkaa, vaan todellinen täsmäsuojelu tapahtuu moton hytistä?

2) Miksi palkattiin lajeja tuntematon henkilö tekemään kartoituksia Lohjan metsiin? Miksi tämä henkilö päätyi ehdottamaan 22 hehtaarin suojelua, jos koko homman ei ollut alun alkaenkaan tarkoitus päätyä tuloksiin?

3) Miksi metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen ei tiennyt, ettei kartoituksilla ole virkaa, vaan että lopullisen suojelupäätöksen tekee motokuski? Miksi hän ei maininnut tätä nerokasta selitystä, kun asiaa häneltä kysyttiin?

4) Onko se motokuski parempi lajistollinen asiantuntija kuin ko. hommaan varta vasten palkattu henkilö, joka siis myöskään ei tiennyt aiheesta mitään (toivottavasti!!)? Miten se motokuski erottaa sieltä korkealta hytistään suojeltavat sammalet ja sienet, hyönteiset ja kasvit? Onko sillä moton hallintalaitekoulutuksen lisäksi myös kattava biologinkoulutus?

5) HS:n julkaisemassa vastineessa kerrotaan, että täsmäsuojeltavien alueiden on tarkoitus olla hyvin pieniä. Lähinnä purojen reunuspuista ja pienistä lehtolaikuista on kyse. Miten tämä selittää tai puolustelee sitä tutkimuksessa esille tuotua seikkaa, että täsmäsuojeltavien alueiden pitäisi olla kooltaan vähintään muutamia hehtaareita, että niistä olisi hyötyä lajien säilymiselle?

5) Kirjoituksessa mainitaan, että Lohja on poikkeuksellinen alue maassamme, koska siellä kalkkipitoisesta maasta johtuen on hyvin paljon runsaskasvuista lehtoa. Tästä syystä Lohjaa ei voi verrata muun maan tilanteeseen. Niinku mitä? Lajistoa tuntematon kartoittaja on lähinnä ilmeisesti hakuammuntana päätynyt ehdottamaan 22 hehtaarin suojelukohteita alueella, jossa suojeltavien alueiden määrä on poikkeuksellisen runsas. Miten siis sellaisissa tilanteissa, joissa suojeltavia alueita on huomattavasti vähemmän? Eikö moisella taidolla tehty työ tuota silloin vielä huonomman tuloksen?

Jokin tässä nyt mättää ja pahasti. Metsäteollisuus kuluttaa 15 miljoonaa rahojamme joihinkin olemattomiin kartoituksiin, joita ei voi soveltaa mihinkään, ja sitten sillä on vielä otsaa kertoa tämä julkisesti selityksenä sille, mitä tutkimuksessa on ilmennyt; eli että monimuotoisuutta ei kyetä turvaamaan kartoituksessa ehdotettujen suojelualueiden avulla laisinkaan. "No ei pystykään, kun ei ole tarkoituskaan."

Miksi nämä kartoitukset kuitenkin tehtiin?

Silmänlumeeksi?

Käsienpesuksi?

Kusetukseksi?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Tuon tutkimuksen tulos ei yllätä ollenkaan. Metsien suojelu on maassamme täysin riittämätöntä. Suojeltavia kohteita ei edes haluta löytää. Niin pitkään kun vanha sukupolvi suunnittelee hakkuut ja metsänhoidon, ei mikään tule muuttumaan.

Itselläni on kokemusta pohjois-Suomesta, missä eräällä paikkakunnalla metsätalousinsinööri suorastaan pelotteli vanhempia ihmisiä suojelulla. Siellä meni lähtee ja jyrkänteet ja insinööri tunsi vain ja ainoastaan sen yhden ja oikean metsänkäsittelytavan - avohakkuun!

Suomen metsäliuonto on surkeassa tilassa. Puuta on ehkä paljon, mutta metsää ei enää juurikaan. Tilanne senkun huononee koko ajan. Metsähallitus huijaa kansaa ja ryöstöhakkaa metsiänsä. Kaikenmaailman selvityksiä kyllä tehdään ja keksitään valheellisia lauseita kestävästä käytöstä yms. Todellisuus on aivan toinen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Peksu

Itselläni on kokemusta pohjois-Suomesta, missä eräällä paikkakunnalla metsätalousinsinööri suorastaan pelotteli vanhempia ihmisiä suojelulla. Siellä meni lähtee ja jyrkänteet ja insinööri tunsi vain ja ainoastaan sen yhden ja oikean metsänkäsittelytavan - avohakkuun!

Luulekko että nuo aljut, tuntevan yhthän muuta menetelmää, yksikhän ?
Mitä mie olen mettäinsinöörejä nähny, non aina sanonhet: tuosta puut nurin
ja aurataan. Tiijjä sitte kannattisko tuommosista käyttää nimitystä insinööri ?

Mieki pystysin ihan samhan enkä ole ees mettäkoulua nähny.

Niin että: tuosta sileäksi ja aurataan !

Kattokaa !!! PPirkkeele miehän osasin, olen mettäinsinööri.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Aslak

Kattokaa !!! PPirkkeele miehän osasin, olen mettäinsinööri.

Onneksi olkoon! Pidätkö valmistujaisjuhlat?

Tuosta ei ole enää metlan professuuriin pitkä matka!

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Räntää sattaa ja lynxi on menny rikki, jalatkki kastuko kahlo
mettästä kotia ,upottavvaa kelkanjälkejä. Lunta on metri , elikkä meikäläistä yli vyötärön. Kylymäki se vähä pisti, niin että viimenkö pääsin kotia
soli yhtä juhlaa. Kuumhan saunhan ja ponua kurkhun , jopa ukko sulas
eikä tuosta ole vieläkhän selevinny .
Niin että on juhlittu, niin ja joskus etukäthenki.

Vierailija

Mitä se täsmäsuojelu on ?
Sitäkö että Eero Erikoinen sitoo itsensä karjalan mäntyyn kiinni ketjulla ja huutaa hävyttömiä polliisille ?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
KBolt
Mitä se täsmäsuojelu on ?
Sitäkö että Eero Erikoinen sitoo itsensä karjalan mäntyyn kiinni ketjulla ja huutaa hävyttömiä polliisille ?



Aloituksesta:

täsmäsuojelua, jossa talousmetsästä suojellaan luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet. Tällaisia kohteita ovat arvokas puro, lehto, korpi tai jyrkänteet, jotka pitää hakkuissa käsitellä niin, että niiden ominaispiirteet säilyvät.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
KBolt
Mitä se täsmäsuojelu on ?
Sitäkö että Eero Erikoinen sitoo itsensä karjalan mäntyyn kiinni ketjulla ja huutaa hävyttömiä polliisille ?

Täsmäsuojelu on sitä, että suojellaan talousmetsissä olevia avainbiotooppeja. Tämä tarkoittaa sitä, että hakkuiden ulkopuolelle tai hakkuilla ei muuteta esim. lähteiden ympärystöt, puron ranta ja jyrkänteet. Täsmäsuojelun pitäisi suojata luontoarvot talousmetsissä, jolloin "tiukasti" suojeltavat alueet saisivat tukea talousmetsistä.

Joidenkin mielestä tämä tuntuu tosin tarkoittavan sitä, että tiukasti suojeltuja kohteita ei tarvita enää ollenkaan (pari nimeltä mainitsematonta idioottipoliitikkoa). Käytännössä täsmäsuojelu ei toimi ja luontoarvoja hävitetään tahallisesti. Jätettävät kohteet ovat liian pieniä ja tunnistettu väärin. Virheistä täsmäsuojelussa ei käytännössä joudu mihinkään vastuuseen, ikinä. Tästäsyystä kohteita ei edes pyritä oikein tunnistamaan ja ohjelmalle syydetyt veromiljoonat ovat omituisesti hävinneet jonnekin 'h*oran perseeseen'.

Vierailija

Jos AWEBIA kerran noin jumalattomasti nuo paskametätä huolestuttaa, niin ostahan vähän sitä ittelles ja paa suojeluun... Until then Kenenkään on turha tulla kitajamaan kuinka mä mun mettiäni kaadan... Ne on omistajan maita!

Ethän säkään mee autoliikkeestä jälkeenpäin kyselee lupaa saakko ajaa ostamallas autolla?

Greenpiissiin foorumit on tuolla muualla...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat