Lamarcin teoria todistettu ?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedia sanoo laakamadoista:

In 1955, Thompson and James V. McConnell conditioned planarian flatworms by pairing a bright light with an electric shock. After repeating this several times they took away the electric shock, and only exposed them to the bright light. The flatworms would react to the bright light as if they had been shocked. Thompson and McConnell found that if they cut the worm in two, and allowed both worms to regenerate each half would develop the light-shock reaction. In 1962, McConnell repeated the experiment, but instead of cutting the trained flatworms in two he ground them into small pieces and fed them to other flatworms. Incredibly these flatworms learned to associate the bright light with a shock much faster than flatworms who had not been fed trained worms.

Onko tätä aihetta käsitelty täällä joskus ? Voisin tietenkin tehdä haun.

Onkohan tätä tehty kylmällä valolla ? Ettei ole kyse infrapunasta, vaan nimen omaan valosta.

Kommentit (5)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Oliko se tuo se rohvessoori joka piinas matoja sähköiskuilla ?
Ja sitte jauho ne töhnäksi , ja syötti seuraaville mavoille.
Tuloksena se että mavot opithin entisijä hopummin, yhistämhän valonvälähyksen sitä seuraavhan sähköiskhun ?
Tästäkö soli kyse hä ?

Rohvessori luennoi tästä oppilhaillens ja kysy : mitä tästä opimma ?
yks koiranleuka vastas, opimma sen että palotelkaa prohvessööri ja tehkää siittä muhennosta, opitta rohvessorin tievot puolta hopummin.

En mie ymmärtäny tuota punasta kirjotusta , mitälie retoromanijaa se
sitte olikhan.

Vierailija

Siistiä. Freudin ajatukset kulttuurievoluution kulusta Lamarckilaisittain eivät ehkä olekkaan niin tuulesta temmattua.

Tästä tulee myös mieleen elokuva ravenous(erämaa syö miestä), jossa henkilöt söivät toisia, jotta saisivat heidän voimansa. Nyt kaikki joukolla popsimaan ihmisiä, joille tuntee olevansa kateellinen jossain asiassa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ootappako Aslakki tuon kääntää suomeksi.
se mennee jotensaki näin:
Sishänmentäessä vuothen 1955 Mc Connellin Jamesi (contitionet ?)
Niin joo tietenki contitorhin, pannukakkuvormulla parit kirkahat valot sai, ja sähköiskun .Ko ( eiku joo se yritti korjata nuita vormuja jolla paistethan pannukakkuja tai sen semmosia) No tyrmässähän soli sähkötällin jälkhin
severaalin ajan, ja näki kirkhan valon. ( brikki lighin)
Joo soli se vormin pinta pinnalla välähtäny kirkas valo, Jamessi oli socre raatunu siittä,, joo.
Tompsoni ja Connelli löysit ilmijön kahthen pekhan, siis sen sähkötällin
allovet , joo alethin pohjaamhan niitä vormuja.
Regeneerate= ?? joo tietenki palkkijon mettästäjä puolesta maailmaa
"develop"= niin tietenki kilpajuoksit paikalle pikku sokissa.
1962 Conelli korjaili experttinä , sisäisiä kärkiä ja treenas plättyvormujen
kans , tehhen niistä pikku piisijä , eiku se meinaa tietenki että cutting niin keihäs joo fet rasvaan ja siittä tuli other taas uusija lättyvormuja.

Joo niin son keihäs läskiin, ja uusija tullee. Siinä koko paskan yvin.
Kannattiko tuota ny aikusille ihmisille tulla selittämhän ?

Killahan se vielä vanahallaki tuntuu ko sokilta ja sähköiskulta ko "keihästä" läskhin tukkii oman aikans.

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005

Jos kuvaus pitää paikkansa, kyseessä voisi olla ns. epigeneettinen periytyminen, jonka puitteissa jotkin hankitut ominaisuudet saattaisivat periytyä ilman geenien muutoksia seuraaville sukupolville solun säätelytekijöiden kautta. Luin jokin aika sitten jutun jostain lehdestä (saattoi olla Tiede), jossa kuvattiin, kuinka esim. vanhempien hankittu lihavuus saattoi periytyä tuleville sukupolville. Jutussa käytettiin todistuaineistona vertailuja useampien sukupolvien kesken.

En tiedä, mitkä ominaisuudet pystyisivät näin siirtymään, enkä tiedä edes, kuinka yleisesti hyväksytty tämä epigeneettinen periytymisajattelu on luonnontieteilijöiden keskuudessa. Seuraavassa linkissä kuitenkin aiheesta lyhyesti suomen kielellä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneett ... riytyminen

Uusimmat

Suosituimmat