Kaukolämpöputki Loviisasta Helsinkiin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä on ollut monta kertaa esillä, mutta syystä tai toisesta asia ei ole edennyt. Aiheesta on pitkä juttu Loviisan Sanomissa:

http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553

Loviisan voimalaitosten hukkalämmöllä voisi helposti lämmittää koko pääkaupunkiseudun sekä Porvoon että Loviisan. Luulisi, että alkaisi nyt olla varteenotettava vaihtoehto, kun Helsingillä on vaikeuksia saavuttaa päästötavoitteet.

Kommentit (10)

Vierailija
Boysen
Ydinjätteillä voisi lämmittää myös. Litra painaa 20kg. Mahtuu pieneen tilaan.

toi olikin tässä yhteydessä ihan hyvä havainto. Kuinka kauan ydinjätteet vaativat vesijäähdytystä? ei kai sentään muutamia kymmeniä vuosia?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
tuulie
Tämä on ollut monta kertaa esillä, mutta syystä tai toisesta asia ei ole edennyt. Aiheesta on pitkä juttu Loviisan Sanomissa:

http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553

Loviisan voimalaitosten hukkalämmöllä voisi helposti lämmittää koko pääkaupunkiseudun sekä Porvoon että Loviisan. Luulisi, että alkaisi nyt olla varteenotettava vaihtoehto, kun Helsingillä on vaikeuksia saavuttaa päästötavoitteet.

Nämä ovat tällaisia täydellisestä teknisestä osaamattomuudesta kumpuavia aivopieruja, joita jotkut kiertokoulua (tai valtiotieteellistä tiedekuntaa) käyneet poliitikot silloin tällöin möläyttävät, ja toimittajat yhtä ymmärtämättöminä lehtiinsä sitten raapustavat. Teknisesti ydinvoimalan hukkalämpöä on mahdoton hyödyntää, paitsi ehkä kalankasvatuksessa. Turbiinin kylmän pään lämpötila on noin 20 astetta, mikä on esimerkiksi kaukolämpöverkkoon aivan liian vähän. Tietysti prosessista voi teoriassa ottaa lämpöä korkeammassa lämpötilassa olevasta höyrystä, mutta silloin menetetään sähkötehoa. Taloudellisesti moinen puuhastelu on isoilla voimaloilla järjetöntä, ja vielä järjettömämmäksi menee, jos kaukolämpöä pitäisi kuljettaa 100 km:n päähän.

Järkevää olisi rakentaa Helsinkiin ydinkäyttöinen kaukolämpölaitos, ja Loviisaan sähkövoimala.

Vierailija

Putkea edullisempi ratkaisu olisi veden proomukuljetus hesan ja loviisan välillä. Ei se se tuolla lämpömäärällä pelitä sittenkään.

Jos tunneliin on hinku niin autotunneli itärajalle ja sitä voi Loviisan vesillä lämmitellä jos huvittaa.

Vierailija
Neutroni
tuulie
Tämä on ollut monta kertaa esillä, mutta syystä tai toisesta asia ei ole edennyt. Aiheesta on pitkä juttu Loviisan Sanomissa:

http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553

Loviisan voimalaitosten hukkalämmöllä voisi helposti lämmittää koko pääkaupunkiseudun sekä Porvoon että Loviisan. Luulisi, että alkaisi nyt olla varteenotettava vaihtoehto, kun Helsingillä on vaikeuksia saavuttaa päästötavoitteet.




Nämä ovat tällaisia täydellisestä teknisestä osaamattomuudesta kumpuavia aivopieruja, joita jotkut kiertokoulua (tai valtiotieteellistä tiedekuntaa) käyneet poliitikot silloin tällöin möläyttävät, ja toimittajat yhtä ymmärtämättöminä lehtiinsä sitten raapustavat. Teknisesti ydinvoimalan hukkalämpöä on mahdoton hyödyntää, paitsi ehkä kalankasvatuksessa. Turbiinin kylmän pään lämpötila on noin 20 astetta, mikä on esimerkiksi kaukolämpöverkkoon aivan liian vähän. Tietysti prosessista voi teoriassa ottaa lämpöä korkeammassa lämpötilassa olevasta höyrystä, mutta silloin menetetään sähkötehoa. Taloudellisesti moinen puuhastelu on isoilla voimaloilla järjetöntä, ja vielä järjettömämmäksi menee, jos kaukolämpöä pitäisi kuljettaa 100 km:n päähän.

Järkevää olisi rakentaa Helsinkiin ydinkäyttöinen kaukolämpölaitos, ja Loviisaan sähkövoimala.

Kaukolämpöputki 700 miljoonalla eurolla

Tavanomainen 1200 MW ydinvoimala kuluttaa polttoainetta noin 3000 MW. Kun se muutetaan kaukolämpölaitokseksi, sähköteho putoaa arvoon 1000 MW ja samalla saadaan kaukolämpöä noin 1500 MW. Jos ydinvoimala maksaa 3000 Meuroa, voidaan ajatella, että kaukolämpöinvestoinnin arvo on 200/1200 osa kustannuksista eli noin 500 Meuroa. Loppuosa eli 2500 Meur voidaan katsoa sähköntuotannon osuudeksi.
Putken kustannus Loviisasta Helsinkiin maksaa noin 10 Meur/km. Kun matka on 70 km, tulee investoinniksi 700 Meur. Näin kaukolämmön investoinniksi voidaan arvioida olevan yhteensä 1200 Meur. Tämä vastaa 25 vuoden käyttöajalla ja 5 % laskentakorolla 85 Meuron vuotuista kustannusta.
Kaukolämmön tuotannon arvoksi voidaan laskea 7500 GWh. Tällöin lämmöntuotannon pääomakustannukset ovat 85 /7,5 eli noin 12 eur/MWh. Kaukolämmön tuotannon polttoaine- ja käyttökulut ovat vastaavasti 20 % ydinvoimalan kuluista, jolloin niiden arvoksi saadaan noin 4 eur/MWh. Tällöin lämmön hinta Helsinkiin toimitettuna olisi 12 + 4 = 16 eur/MWh.
Tätä voidaan verrata vaikkapa Suomenojan suunnitteilla olevan 230 MW kaasuvoimalan tuottaman lämmön hintaan. Suomenojan hyötysuhde on korkeintaan 90 %, jolloin 20 eur/MWh kaasun hinnalla lämpö maksaa vähintään 22 eur/MWh. Lisäksi voimalan investointikustannuksista ainakin 200 eur/kW pitää laskea lämmön osalle, jolloin siitä tulee noin 4 eur/MWh. Lisäksi CO2-maksaa noin 20 eur/tonni ja sitä kuluu noin 250 g/kWh, jolloin lämmön tuottaminen maksaa 5 eur/MWh. Käyttökustannuksista tulee laskea vielä 1 eur/MWh lämmön osalle.

Ydinkaukolämpö puolet halvempaa kuin kaasulämpö

Suomenojan lämmön omakustannushinnaksi saadaan näin yhteensä 22 + 4 + 5 + 1 = 32 eur/MWh. Tätä voidaan verrata aiemmin saatuun Loviisan lämmön hintaan (16 eur/MWh) ja todeta, että Loviisan kaukolämpöä saataisiin puoleen hintaan. Pahaksi onneksi Fortum on päättänyt rakentaa 230 MW sähköä ja 200 MW lämpöä tuottavan kaasuvoimalan Suomenojalle. Sen investoinnit ovat noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustöitä ei ole vielä aloitettu, mutta sen rakentaminen heikentäisi kaukolämpöputken kannattavuutta. Ehkäpä Fortumissa kannattaisi tutkia Suomenojan voimalan tilanne uudelleen tältä pohjalta. Loviisassa tuotetun lämmön hinta voidaan laskea myös sähkön hinnan perusteella. Sähkön hinta on vuosina 2008 - 2012 noin 50 eur/MWh. Jos Loviisaan rakennettava ydinvoimala alkaa myydä lämpöä Helsingille, se menettää osan sähköntuotannostaan. Väliottolauhdeturpiinien sähkönmenetys riippuu siitä, mistä väliotosta lämpö otetaan. Näin sähkön menetys vaihtelee väillä 10 - 30 % tuotetun lämmön määrästä laskien. Jos oletetaan, että sähkönmenetys on 20 %, niin silloin lämmön hinnaksi tulee 20 % x sähkön hinta (50 eur/MWh) eli 10 eur/MWh. Loviisan ydinvoimalasta voitaisiin myydä lämpöä 10 eur/MWh hinnalla. Lisäksi pitää laskea putken investointi ja pumppauskustannukset. Oletetaan pumppauksen vaatimaksi sähköä 10 % myydystä lämmöstä. Tällöin pumppusenergian hinta on 5 eur/MWh, joten lämmön muuttuvat kulut ovat 15 eur/MWh Helsinkiin toimitettuna. Tätä voidaan verrata vaikkapa maakaasun hintaan 20 eur/MWh Helsingissä. Maakaasuvoimalan hyötysuhde on 90 %, jolloin maakaasu maksaa 22,2 eur/MWh lämmöksi muutettuna. Kaasun CO2-päästö on 220 g/kWh ja jos päästöikeus maksaa 20 eur/tonni, tulee tästä lisäksi muuttuvia kustannuksia 4,4 eur/MWh. Kaasusähkön muuttuvat kustannukset ovat näin laskettuna 22,2 + 4,4 eili 26,6 eur/MWh.

Mutta iso MUTTA on siinä, ettei herraskansa stadissa voi lämmittää kotejaan ydinlämmöllä. Toisaalta heitä ei myöskään kiinnosta se, että Pohjois-Karjalassa louhitaan uraania. Kaikkein pahinta olisi se, että kaukolämpöä "tulistettaisiin" kierron alussa ydinjätteiden hukkalämmöllä, jolloin CHP-hyötysuhde nousisi hurjaksi.
Kuten laskelmista näkyy niin sähköteho putoaa vain 200 MW, jos samalla saadaan hyötylämpöä 1500 MW. 20 asteista paluuvettä voidaan nostaa helposti, jolloin turbiinikin toimii luotettavammin koska ei tarvitse operoida saturaatioalueen sisällä (höyryssä kosteutta-->turbiinille ongelmia).

Ydinvoimalan ideaalinen hyötysuhde=1200MW/3000MW=0,4 (todellisuudessa usein 0,3) eli 30 %, mutta jos kaukolämpö hyödynnetään niin hyötysuhde on (1000MW+1500MW)/3000MW=0.83 eli 83 %.
Nyt Helsinki tuottaa sähköä ja lämpöä lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla mittavin hiilidioksidipäästöin jolloin tämän korvaaminen saataisi tuhota Helsingin Energian.

Vierailija

Miksi tunneli? Eikö vedenalainen putki ole edullisempi. Eristeet eivät ole ylittämätön ongelma.
Muutenkin yhteen tarkoitukseen tehty tunneli ei tunnu mielekkäältä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Neutroni
tuulie
Tämä on ollut monta kertaa esillä, mutta syystä tai toisesta asia ei ole edennyt. Aiheesta on pitkä juttu Loviisan Sanomissa:

http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553

Loviisan voimalaitosten hukkalämmöllä voisi helposti lämmittää koko pääkaupunkiseudun sekä Porvoon että Loviisan. Luulisi, että alkaisi nyt olla varteenotettava vaihtoehto, kun Helsingillä on vaikeuksia saavuttaa päästötavoitteet.




Nämä ovat tällaisia täydellisestä teknisestä osaamattomuudesta kumpuavia aivopieruja, joita jotkut kiertokoulua (tai valtiotieteellistä tiedekuntaa) käyneet poliitikot silloin tällöin möläyttävät, ja toimittajat yhtä ymmärtämättöminä lehtiinsä sitten raapustavat. Teknisesti ydinvoimalan hukkalämpöä on mahdoton hyödyntää, paitsi ehkä kalankasvatuksessa. Turbiinin kylmän pään lämpötila on noin 20 astetta, mikä on esimerkiksi kaukolämpöverkkoon aivan liian vähän. Tietysti prosessista voi teoriassa ottaa lämpöä korkeammassa lämpötilassa olevasta höyrystä, mutta silloin menetetään sähkötehoa. Taloudellisesti moinen puuhastelu on isoilla voimaloilla järjetöntä, ja vielä järjettömämmäksi menee, jos kaukolämpöä pitäisi kuljettaa 100 km:n päähän.

Järkevää olisi rakentaa Helsinkiin ydinkäyttöinen kaukolämpölaitos, ja Loviisaan sähkövoimala.


Joo. Näitä muutama sinne tänne:

http://www2.hs.fi/klik/arkisto/urbaanir ... ori99.html

Myös vaikka tänne Tampereelle. Mihin muuten pelkkää lämpöä tuottava ydinvoimala tarvitsee noita jäähdytystorneja ?? Eikös ne ole tarpeen vain sähköä tuottavissa ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Ertsu

Myös vaikka tänne Tampereelle. Mihin muuten pelkkää lämpöä tuottava ydinvoimala tarvitsee noita jäähdytystorneja ?? Eikös ne ole tarpeen vain sähköä tuottavissa ?

Ydinlämpövoimalalla pitää olla joku lämpökuorma, jonne tunkea lämpö lämmitysverkon vikatapauksissa. Reaktorin lämmöntuotto ei lopu yhtäkkiä, vaikka säätösauvat pudotetaan reaktoriin. Tampereella järvivesi olisi kyllä jäähdytystornia halvempi ratkaisu (ympäristöongelmista en sitten tiedä).

Uusimmat

Suosituimmat