Prof. Gustaf Komppa biopolttoaineesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kyseinen herra (TKK, Turun Yliopisto) kehitti menetelmän nestemäisten polttoaineiden valmistamiseksi turpeesta 1920-luvulla. Lähteeni ei kerro menetelmästä tarkemmin. Löytyykö tietoa?

Kommentit (11)

Vierailija

NIIN, "kansleri Komppa" tutki turpeen termistä hydrolyysiä ja hydraamista
nestemäisiksi polttoaineiksi, taisi tapahtua rinnan saksalaisten Fischer-Tropsin -synteesin kehittäjien aikakauden. Arvi Talvitien jo klassikoksi muuttuneet "Kemian teknologia 1 ja 2" kertovat tuosta, harmittaa niin p...i, kun myin omani pilkkahintaan divariin saadakseni viinaa valmistumisriehaan .. !!!

Vierailija
ruskamies
NIIN, "kansleri Komppa" tutki turpeen termistä hydrolyysiä ja hydraamista
nestemäisiksi polttoaineiksi, taisi tapahtua rinnan saksalaisten Fischer-Tropsin -synteesin kehittäjien aikakauden. Arvi Talvitien jo klassikoksi muuttuneet "Kemian teknologia 1 ja 2" kertovat tuosta, harmittaa niin p...i, kun myin omani pilkkahintaan divariin saadakseni viinaa valmistumisriehaan .. !!!

Panttilainaamot on lyhytaikaista vippiä varten. Naisilla on laajempi keinovalikoima.

Vierailija

En ole asiantuntija. Mitä tuo niin paljon puhuttu biopolttoaine oikein tarkoittaa? Saastuttaako se muka vähemmän. Palamiseen tarvitaan happea ja palamistuloksena on mm. hiilidioksidia. Se kai tarkoittaa nopeasti uusiutuvaa luonnonvaraa, jota voidaan käyttää polttoaineena. Ruokohelpi ja paju on ainakin ollut esillä. Sen lisäksi viljeltävät öljykasvit, mutta siinä on se paha puoli, että se on ravintokasvien viljelystä poissa. Biopolttoaine tuskin saastuttaa vähemmän kuin nykyisin käytössä olevat. Sitten raaka-aineen jalostamiseksi käypään muotoon taas vaatii energiaa.

Kuinka edullista tai epäedullista olisi höyrymoottoreiden kehittäminen. Sodan aikana niitä käytettiin autoissakin ja lämmitettiin puilla. Nykytekniikalla saisi varmaan pieniä sieviä laitteita, jotka tarvitsisivat vähemmän polttoainetta. En minä tiedä, mutta kuka tietää. Ei turvekaan ole ihan hetkessä syntynyt ja mitä kaikkea pahaa soitten kuoriminen tekee luonnolle, niin kasveille kuin eläimillekin, varsinkin linnuille ja pieneliöille, jotka ovat luontaisesti eläneet soilla.

Vierailija

Niinkin voi sanoa, mutta ideana onkin polttoaineen kotimaisuus ja siten huoltovarmuus. Suomen ilmalihistoriallisen lehdessä oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli Ilmavoimien sodanaikaisista kokeiluista alkoholipolttoaineilla. Jutussa muuten mainittiiin, että Helsingin pommitusten aikana joitain bensiinin ja alkoholin kuljetukseen käytettyjä junan säiliövaunuja meni ristiin ja johonkin erään a-juomia sekoittui bensiininjäännöksiä. Yhtään pulloa ei tiettävästi palautettu makuhaittojen takia...

Vierailija

Niitä silloin autossa käytettyjä pönttöjä sanottiin häkäpöntöiksi. En ole elänyt siihen aikaan, vaan olen teeveestä nähnyt niistä kuvia. Eikö kukaan taitava insinööri osaisi kehitellä nykyaikaan sopivaa häkäpönttöä. Onko ensin tultava pakko?

Siitäkin huolimatta uskon, että ei olisi kovinkaan vaikeaa kehittää jotakin vastaavaa ja nykyaikaiset asetukset vaativaa kulkuvälinettä, joka kulkisi ainakin maitse ja vesitse.

Vierailija
liis@
Niitä silloin autossa käytettyjä pönttöjä sanottiin häkäpöntöiksi. En ole elänyt siihen aikaan, vaan olen teeveestä nähnyt niistä kuvia. Eikö kukaan taitava insinööri osaisi kehitellä nykyaikaan sopivaa häkäpönttöä. Onko ensin tultava pakko?

Siitäkin huolimatta uskon, että ei olisi kovinkaan vaikeaa kehittää jotakin vastaavaa ja nykyaikaiset asetukset vaativaa kulkuvälinettä, joka kulkisi ainakin maitse ja vesitse.

Onhan noita tehty. Se eräskin äijä valmistaa konttimallisia CHP laitoksia jotka tekevät hakkeesta sähköä ja lämpöä.

Autoihin ovat edelleen epäkäytännöllisiä, koska polttoaine vie niin paljon tilaa ja hyötysuhde siinä käytössä on huono. Ensin pitää polttaa puolet puusta että saadaan kaasua, ja sitten siitä jäljelle jäävästä kaasusta neljäsosa tulee varsinaisesti hyötykäyttöön ja loput lämmöksi.

Laitteessa syötetään 40% palamisen tarvitsemasta hapesta hakkeen sekaan, jolloin karkeasti ottaen 60% polttoaineen energiasta päätyy moottorille asti. Moottori polttaa prosessikaasua 25% hyötysuhteella, joten puun energiasta käytännössä 85% katoaa savuna taivaalle. Sen takia häkäpönttöä ei kannata käyttää, ellei syntyvälle hukkalämmölle ole tarvetta.

Paikallaan pysyvässä moottorissa hyötysuhde hieman nousee, kun konetta voidaan ajaa tasakierroksilla.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
ruskamies
NIIN, "kansleri Komppa" tutki turpeen termistä hydrolyysiä ja hydraamista
nestemäisiksi polttoaineiksi, taisi tapahtua rinnan saksalaisten Fischer-Tropsin -synteesin kehittäjien aikakauden. Arvi Talvitien jo klassikoksi muuttuneet "Kemian teknologia 1 ja 2" kertovat tuosta, harmittaa niin p...i, kun myin omani pilkkahintaan divariin saadakseni viinaa valmistumisriehaan .. !!!

No eipä tuo vieläkään mikään harvinaisuuskirja ole,tilasin juuri antikasta 15 euron hintaan... Ja nimi oli siis "Kemiallinen teknologia 1-2" 580sivua+646sivua

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Uusimmat

Suosituimmat