Seuraa 
Viestejä45973

”Kiertää päivän, kiertää kuun, vaan ei kierrä juminkekoa”... Mikä se on? Ja mikä on juminkeko?

Pohdiskeltuani asiaa hiukkasen, rohkenisin esittää yhden hypoteesin tässä suomalaisen kansanperinteen arvoituksessa mainitun juminkeon perimmäisestä luonteesta.

Juminkeko on siis sellainen keko, kasa, jota ei voi kiertää. Ilmeisen iso siis. Koska termi esiintyy pohjoisessa suomalais-ugrilaisten tuhansia vuosia asuttamilla alueilla, voisi myös ajatella sen olevan jotakin pohjoiseen pallonpuoliskoon liittyvää. Voisi ajatella myös sanan ”jumi” liittyvän siihen: jotakin, joka pysäyttää ja pakottaa olemaan paikallaan, jumissa. Olisiko tämä jokin myös ollut niin iso ja vahva, että siitä olisi jopa termi ”jumala” saanut alkunsa? Jumin ala, jumala...Onhan olemassa myös Manan ala, maan ala, manala... Jopa ukkosta on pidetty niin vahvana luonnonilmiönä, että sille on täytynyt omat jumalansa pyhittää liki jokaisessa muinaisessa kulttuurissa.

On esitetty, että Pohjolan asuttaminen olisi alkanut siten, että väestö olisi pikkuhiljaa siirtynyt riistan perässä jääkaudenaikaisista pakopaikoista, refugeista, pohjoisemmas. Auringon ja kuun näennäinen liike taivaan halki on saattanut luoda hiljalleen siirtyvälle väestölle mielikuvan siitä, että voisi jopa päivän ja kuunkin kiertää. Mutta mitä ei? Viimeistään siirtymisen olisi pysäyttänyt mannerjäätikön reuna. Vuosituhansien saatossa jäänreunaa olisi ehditty joltisenkin seuraamaan ja ehkäpä olisi saanut aikaan kollektiivisen tunteen jääkasan kiertämisen mahdottomuudesta: tätäpä ei voikaan...Siinä sitä oltiin, suuren pari kilometriä korkean valkoisen jääkasan juurella - juminkeon...

Jos tällaisen hypoteesin hyväksyisi, tiettyjen suomenkielessä nykyisin käytössä olevien termien (”jumi”, ”juminkeko”, ehkä ”jumala”) ensimmäinen käyttökerta tulisi siis ajoittaa jääkaudenaikaiseksi. Tämähän ei tietenkään monille sovi alkuunkaan (vai mitä, Mooses?), mutta on aina niin hauskaa herättää pahennusta...

Sivut

Kommentit (65)

tuisku

Jos tällaisen hypoteesin hyväksyisi, tiettyjen suomenkielessä nykyisin käytössä olevien termien (”jumi”, ”juminkeko”, ehkä ”jumala”) ensimmäinen käyttökerta tulisi siis ajoittaa jääkaudenaikaiseksi. Tämähän ei tietenkään monille sovi alkuunkaan (vai mitä, Mooses?), mutta on aina niin hauskaa herättää pahennusta...

Herätellään sitten pahennusta. Jumihan on ilmiselvästi sama kuin skandinaavinen "pakkasjättiläinen" Ymir:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ymir

In Norse mythology, Ymir, also named Aurgelmir (Old Norse gravel-yeller) among the giants themselves, was the founder of the race of frost giants and an important figure in Norse cosmology.

Voisihan tuo "pakkasjättiläinenkin" sopia jättimäiseen jäätikköön.

Ymir on ehkä lausuttu samankuuloisesti kuin Jumir, ja joku ärrävikainen on kadottanut sen loppuärrän

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
tuisku

Jos tällaisen hypoteesin hyväksyisi, tiettyjen suomenkielessä nykyisin käytössä olevien termien (”jumi”, ”juminkeko”, ehkä ”jumala”) ensimmäinen käyttökerta tulisi siis ajoittaa jääkaudenaikaiseksi. Tämähän ei tietenkään monille sovi alkuunkaan (vai mitä, Mooses?), mutta on aina niin hauskaa herättää pahennusta...

Herätellään sitten pahennusta. Jumihan on ilmiselvästi sama kuin skandinaavinen "pakkasjättiläinen" Ymir:

Miten on ilmiselvää?

Sanat ovat erilaisia ja merkitsevät eri asioita.

.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pagus
Seuraa 
Viestejä358

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumis

Auttaisikohan latvialainen kansanperinne ratkaisemaan juminkeon mysteeriä?

Latviešu mitoloģijā Jumis (Jumeits, Jumiķis, Jumaleņis, Jumīts, Jumuļeņš, Juimis u. c.) ir druvu dievība, auglības veicinātājs. Pirmajos aprakstos par jumi saukti dubultaugi, t. i., kopā saaugušas vārpas, rieksti u. tml......

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
pagus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumis

Auttaisikohan latvialainen kansanperinne ratkaisemaan juminkeon mysteeriä?

Latviešu mitoloģijā Jumis (Jumeits, Jumiķis, Jumaleņis, Jumīts, Jumuļeņš, Juimis u. c.) ir druvu dievība, auglības veicinātājs. Pirmajos aprakstos par jumi saukti dubultaugi, t. i., kopā saaugušas vārpas, rieksti u. tml......

Kyllä jumi viittaa latviaan. Mitähän tuossa sanotaan?

.

Jotuni
pagus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumis

Auttaisikohan latvialainen kansanperinne ratkaisemaan juminkeon mysteeriä?

Latviešu mitoloģijā Jumis (Jumeits, Jumiķis, Jumaleņis, Jumīts, Jumuļeņš, Juimis u. c.) ir druvu dievība, auglības veicinātājs. Pirmajos aprakstos par jumi saukti dubultaugi, t. i., kopā saaugušas vārpas, rieksti u. tml......




Kyllä jumi viittaa latviaan. Mitähän tuossa sanotaan?

.


Jotain siinä selvästi kopasta ja varpaista pakistaan. Pakistaan on muuten selvästi Pakistanista peräisin oleva sana.

sigfrid
Olisiko merkitys sama kuin nykyisellä sanonnalla jummijammi. Eli germaaninen laina jom-jam eli jomalan jämähdys.

Ettäkö jumala jämähti jumiin?

Koetin huvikseni vääntää http://www.ilmainensanakirja.fi/trans?Q ... %ABba&P=65
tällä.

SUURINPIIRTEIN jumi sekä muut muodot tässä yhteydessä olisi hedelmällisyyteen viittaava jumaluus.

http://www.ilmainensanakirja.fi/trans?Q ... %ABba&P=65
Tuossa on taivasta tarkoittava sana dievs, kuin meidän taivaamme.

"Meripoikki meit varjelkkon daevas"

Sekä yhteydet Dieus sanaan tai Dieuhun.

Mutta meidän Jumalamme, kun kerran on oikeaoppisesti (svekoillen ) eliminoitu sanskriitin(?) dyuman-jumala yhteys, voidaan leikitellä 1800-lukulaisesti Ymirillä.

h3pe
Koetin huvikseni vääntää http://www.ilmainensanakirja.fi/trans?Q ... %ABba&P=65
tällä.

SUURINPIIRTEIN jumi sekä muut muodot tässä yhteydessä olisi hedelmällisyyteen viittaava jumaluus.

http://www.ilmainensanakirja.fi/trans?Q ... %ABba&P=65
Tuossa on taivasta tarkoittava sana dievs, kuin meidän taivaamme.

"Meripoikki meit varjelkkon daevas"

Sekä yhteydet Dieus sanaan tai Dieuhun.

Mutta meidän Jumalamme, kun kerran on oikeaoppisesti (svekoillen ) eliminoitu sanskriitin(?) dyuman-jumala yhteys, voidaan leikitellä 1800-lukulaisesti Ymirillä.


Venäjän duuma tulee selvästi tuosta dyumasta. Duumasta doimeen, jaardista valtionvirkaan.

Mahdoi olla duha sillä joka väänsi taivaasta dievaan. Yksinkertaisempaa olisi olettaa, että taivas tuli Suomeen germaanisesta sanasta teiwaz, jonka etymologia on samaa perua kuin liettuan dievasilla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Teiwaz

The name Tyr meant "god" (cf. Hangatyr, the "god of the hanged" as one of Odin's names); probably inherited from Tyr in his role as judge and goes back to a Proto-Germanic Tîwaz, earlier Teiwaz, continuing Proto-Indo-European *deywos "god" (whence Latin: deus, Sanskrit: deva and Lithuanian: dievas).

Jumalaa merkinneestä Tyristä lienevät peräisin Suomen Tyr-alkuiset paikannimet kuten Tyrvää, Tyrväntö ja Tyrisevä. Vanhemmasta Teiwaz-muodosta lienevät peräisin paikannimet kuten Teivo ja Teivaala.

pagus
Alkaa vaikuttaa siltä että Moses Leone on "gööttiläisen" eli "götisistisen" historiankirjoituksen suuri kannattaja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Goottilain ... nkirjoitus

Pysyttäisiin nyt siinä Juminkeossa.


Gööttiläinen historiankirjoitus epäilemättä ampui monin paikoin pahasti yli, mutta niin on tehnyt mielestäni Porthanista alkanut uskonpuhdistuskin, joka ärsyyntyneisyydessään on halunnut kieltää kaiken goottilaisen tai germaanisen vaikutuksen Suomen esi-historiassa. Jonkinlainen kultainen keskitie ehkä olisi näissäkin asioissa hyväksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Goottilain ... nkirjoitus


Henrik Gabriel Porthan oli Suomessa ensimmäisiä kriittisen historiankirjoituksen edustajia 1700-luvun jälkipuoliskolla. Hän piti tavoitteenaan goottilaisperinnön irtijuurimista Suomen historian lähteistä. Hän oli ärsyyntynyt goottihistorioitsijoiden olemattomasta lähdekritiikistä ja suomi edeltäjiään kovasanaisesti. Eräänkin edeltäjänsä tekeleen hän sanoi olevan ”siinä määrin typerä, mätä, ja vailla kaikkea luotettavuutta, ettei sitä pitäisi historiankirjoissa edes mainita”. Porthanin mielestä historian tehtävänä oli olla elämän opettaja, joka ohjaa uusiin ratkaisuihin. Goottilaisedeltäjät taas käyttivät historiaa oikeuttamaan nykyisyyttä ja lähimenneisyydessä tehtyjä valintoja.
Jotuni
pagus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumis

Auttaisikohan latvialainen kansanperinne ratkaisemaan juminkeon mysteeriä?

Latviešu mitoloģijā Jumis (Jumeits, Jumiķis, Jumaleņis, Jumīts, Jumuļeņš, Juimis u. c.) ir druvu dievība, auglības veicinātājs. Pirmajos aprakstos par jumi saukti dubultaugi, t. i., kopā saaugušas vārpas, rieksti u. tml......




Kyllä jumi viittaa latviaan. Mitähän tuossa sanotaan?
.

Sanakirjalla ja liettuan perusteella arvaamalla seuraavaa:

"Latvialaisten mytologian Jumis (diminutiiveja ja rinnakkaismuotoja) on
viljapeltojen jumala (naisjumala tai jumaluus, miesjumala on dievis), kasvillisuuden edistäjä. Ensimmäisissä kuvauksissa Jumisilla tarkoitetaan "dubultaugia", ts. yhteen kasattuja tähkiä, pähkinöitä jne. "

"Dubult-augi" eli "tuplakasvu" tarkoittanee "satoa", joskin sille on toinen sana, slaavilaisperäinen "razha".

(Saattoi mennä väärin, valittettavasti ei ole vaimo paikalla, joka osaa latviaa. Tarkitetaan myöhemmin. Toivottavasti tuo kieli ei ole mitään "uusvanhalatviaa", josta slaavilaiset sanat on poistettu...)

Kyllä "juminkeko" näyttäisi tarkoittavan aivan yksinkertaisesti "satokasaa".

Jumi on Tupajumi (Anobium punctatum) eli vanhankansan "hirsikYtry"on noin suht yli tai/ sentin-alle vievä kuoriainen joka tekee seinähirsiin näkyviä reikiä. Nykyään harmiton.
Tupajäärä on se vaarallisempi, googlatkaa siitä. levit... nähty jopa Hesan keskustassa.

Ja jos on, minen ole sotkeutunut siihen.

Moses Leone
Jotuni
pagus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumis

Auttaisikohan latvialainen kansanperinne ratkaisemaan juminkeon mysteeriä?

Latviešu mitoloģijā Jumis (Jumeits, Jumiķis, Jumaleņis, Jumīts, Jumuļeņš, Juimis u. c.) ir druvu dievība, auglības veicinātājs. Pirmajos aprakstos par jumi saukti dubultaugi, t. i., kopā saaugušas vārpas, rieksti u. tml......




Kyllä jumi viittaa latviaan. Mitähän tuossa sanotaan?

.


Jotain siinä selvästi kopasta ja varpaista pakistaan. Pakistaan on muuten selvästi Pakistanista peräisin oleva sana.

"VARPAISTA" (liett. varpa) kaannattaa balttien kohdalla muistaa, että näitä "varpoja" heillä on ruumiissaan vain yksi, ja kaikilla ei ole sitäkään. (Kummallista kyllä, sana on suvultaan feminiini.)

Tämä "varpas" pitkällä a:lla on "tähkät", monikon akkusatiivi tai nominatiivi. "Dubult" on "tuplaa" ja "augi" olisi kasvaa.

"Kopa" on "yhdessä", slaavilainen sana, mutta samaa lähtöä kuin ruotsin kauttatullut "koplata" (ven. kopljenie, liitos). (Kansaedustaja Juhantalo tietää.)

Jotuni
Moses Leone
Pakistaan on muuten selvästi Pakistanista peräisin oleva sana.



Siis indo-eurooppalainen sana.

Missään tapauksessa Jumis ei ole ainakaan balttilainen, eikä muutenkaan idoeurooppalainen sana.

Liettuassa ei ole jum- eikä jom-alkuisia substantiiveja, eikä taida olla IE-kantakielessäkään.

Tämä olisi mahdotonta, koska nuo sanat sekaantuisivat keskeisintä ja vanhinta sanastoa olevan monikon II persoonapronominin jus (Jus, Te) taivutusmuotoihin. "Jumis" olisi instrumentaali, "Teidän toimestanne": Jumis rashytas straipsnys = Teidän kirjoittamanne artikkeli. Datiivi on Jums ja genetiivi Jusu. Lokatiivi taitaa olla Jumuose, Teissä, fyysisesti. ja akkusatiivi on Jus, eri painolla kuin nominatiivi.

Sana "Jumis" on SU-alkuperää, ja liittyy sanaan "jumala" siten että sadon katsotaan olevan pakanallisen Äiti-Maa-jumalan antia.

RJK
Jotuni
Moses Leone
Pakistaan on muuten selvästi Pakistanista peräisin oleva sana.



Siis indo-eurooppalainen sana.



Missään tapauksessa Jumis ei ole ainakaan balttilainen, eikä muutenkaan idoeurooppalainen sana.

Liettuassa ei ole jum- eikä jom-alkuisia substantiiveja, eikä taida olla IE-kantakielessäkään.

Tämä olisi mahdotonta, koska nuo sanat sekaantuisivat keskeisintä ja vanhinta sanastoa olevan monikon II persoonapronominin jus (Jus, Te) taivutusmuotoihin. "Jumis" olisi instrumentaali, "Teidän toimestanne": Jumis rashytas straipsnys = Teidän kirjoittamanne artikkeli. Datiivi on Jums ja genetiivi Jusu. Lokatiivi taitaa olla Jumuose, Teissä, fyysisesti. ja akkusatiivi on Jus, eri painolla kuin nominatiivi.

Sana "Jumis" on SU-alkuperää, ja liittyy sanaan "jumala" siten että sadon katsotaan olevan pakanallisen Äiti-Maa-jumalan antia.

Kiitoksia kaikille pohdinnoista.

Kun mannerjää alkoi sulaa, paljastui alta kosteata ja sen takia hedelmällistä maata. Yhdistettynä jään sulamisen aiheuttaneeseen lämpimään ajanjaksoon tämän voisi ajatella tukeneen Jumi, Jumis sanueen merkityksen vakiintumista tarkoittamaan Äitimaa-jumalaa. Nyt en löydä tähän viitettä, mutta olen jostakin lukenut, että nimenomaan jäätikön reunat ovat olleet suotuisia asuinpaikkoja.

On myös hyvin ymmärrettävää, että sanaa käytetään sekä SU-kielissä ja latviassa, koska geneettisesti samaa kansaahan tässä pohjimmiltaan lie ollaan.

Laajemminkin päätteestä -ala, -la... Onko logiikka sellainen, että pääte tarkoittaa jonkin hallitsemaa aluetta? Manan ala = manala, Jumin ala = jumala, Laitin ala = Laitila (Laiti on muuten saamelainen sukunimi...) , heitetään nyt vielä Untamon ala = Untamala. Jos näin on, Juminkeon eli mannerjään sulettua paljastuu Jumin ala eli Jumala = Äitimaa...

Mosekselle: miten Ymir lausutaan? Germaanithan lisäilevät sanoihin kummallisuuksia, joita eivät itsekään osaa lopulta kirjoittaa oikein ... Ääntämys paljastaa sanojen yhteyksiä paremmin... Jos Jumilla/Ymirillä joissakin Pohjolan kulttuureissa on tarkoitettu pakkasjättiläistä ja ne olisivat yhteydessä mannerjäähän/jäätiköihin, voisi ajatella, että Jotunheimenin Jostedalsbreenin jäätikkö olisi herättänyt samoja ajatuskulkuja: jättiläisten koti? Niin, ja ei sen mannerjään viimeiset rippeet kovin kaukana nykyisestä Kainuustakaan olleet...

Tuo jyväkasa juminkekona kuulostaa jotenkin miniatyyrimäiseltä... Ja miksi sitä ei kierretä ? Mutta toisaalta, voisihan se myös merkitä sitäkin: se on Äitimaa -jumalan eli Jumalan/Jumin antamaa satoa... Mutta kyllähän sen keon kiertää...

Moses Leone
Mahdoi olla duha sillä joka väänsi taivaasta dievaan. Yksinkertaisempaa olisi olettaa, että taivas tuli Suomeen germaanisesta sanasta teiwaz, jonka etymologia on samaa perua kuin liettuan dievasilla:

The name Tyr meant "god" (cf. Hangatyr, the "god of the hanged" as one of Odin's names); probably inherited from Tyr in his role as judge and goes back to a Proto-Germanic Tîwaz, earlier Teiwaz, continuing Proto-Indo-European *deywos "god" (whence Latin: deus, Sanskrit: deva and Lithuanian: dievas).



Jumalaa merkinneestä Tyristä lienevät peräisin Suomen Tyr-alkuiset paikannimet kuten Tyrvää, Tyrväntö ja Tyrisevä. Vanhemmasta Teiwaz-muodosta lienevät peräisin paikannimet kuten Teivo ja Teivaala.

Teiwaz on ihan selvästi samaa juurta kuin tievaska, joka taas tarkoittaa likaista. Tämä teoria siis "aukottamasti" todistaa mitä mieltä suomalaiset olivat Mooseksen goottijumalista.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat