Seuraa 
Viestejä45973

Minulla on melkoinen aukko kulttuurintuntemuksessakin. En nimittäin heti osaa nimetä yhtään ranskalaista taiteilijaa tyyliin Dali, Gogh, Mozart, Beethoven, da Vinci, Shakespeare... Milloin oli ranskan "kulta-aika", mitä silloin tehtiin ja kuka teki? Jotain Napoleoneja, Jean D'Arceja ja Aurinkokuninkaita vaan muistuu mieleen.

Sivut

Kommentit (26)

Näin äkkiä tulee mieleen Victor Hugo, Gustave Flaubert, Moliere, Voltaire, Guy de Maupassant ja Marcel Proust. Ja Rabelais. Rousseau ja Sartre ovat yhtä lailla filosofeja kuin kirjailijoita.
Luetelkaa te maalaustaiteen ja musiikin tuntijat alan nimiä. Eikös Saint-Saens ollut fransmanni, en ole varma.
Elokuvasta - Jean-Luc Godard. Ja Truffaut (tai jotain sinnepäin). Jatkakaa viisaammat.

Loistavaa! Olihan tuossa jo useampikin ai_niin_no_niin_tietysti -tyylinen tuttu nimi. Ehkä niitä ei sen takia muista, ettei ranskaa ole koskaan tullut opeteltua tai kuunneltua.

Muistuuko muilta muuta mieleen? Esim teoksia, töitä, suuria ajatuksia...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kytoann
Seuraa 
Viestejä1969

Renoir, Manet, Monet, Matisse, Gauguin, Degas. Delacroix(tai miten se kirjoitetaan)
Olikohan kaikki ranskalaisia?

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Hahaa, täältähän löytyikin juuri sopiva aihe tähän aikaan lauantai-yöstä. Tällaisia on mukava miettiä tässä musiikkia kuunnellessa ja olutta siemaillessa.

Kysymyshän on ihan hauska, sillä melkein minkään (tietyn) maalaisia kuuluisuuksia voi olla kysyttäessä vaikea kovin montaa sillä sekunnilla hatustaan kaivaa. (Saati sitten ranskalaisia - kaikki kunnia toki heille;-) Pienellä miettimisellä niitä sitten putkahtelee mieleen yllättävänkin runsaasti. Täällä on tullutkin esille jo vaikka kuinka monta, mutta vielä löytyy listaan täydennystä:

Ensinnäkin noita säveltäjiä, joita tuossa aiemmin tulikin jo esille jokunen kappale, löytyy vielä useita (ovat sitten aivan satunnaisessa järjestyksessä): Ravel, Berlioz, Boulez, Satie, Fauré, Poulenc, Debussy, Bizet, Gounod, Offenbach ja taisipa vielä César Franck'kin olla fransmanni?

Kirjailijoita tuli, ja muutama filosofi, mutta niitä on melko helppo keksiä lisää: Balzac, France, Camus, Simenon, Genet, Cocteau, Foucault, Breton, Rimbaud, Diderot, Stendhal, Racine, Perrault, Mauriac, Maurois, Daudet, Sand, Beauvoir, Montaigne ja markiisi de Sade. Filosofian puolelle mennevät sitten Montesquieu, Descartes ja Pascal.

Kuvataiteilijoita täällä tuli jo runsaastikin, mutta niitäkin riittää vielä: Braque, Picasso (syntyi Espanjassa, mutta eleli Ranskassa), Toulouse-Lautrec, Cézanne (saatettiin kyllä jossain sanoakin jo?), Pissarro, Fragonard, Corot, Bonnard, Moreau... ja arkkitehtuurin puolelta Le Corbusier.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Enpä ole minäkään mikään ranskalaisen kulttuurin erikoisasiantuntija. Lisäksi jos tarkastellaan kulttuuria kokonaisuutena, niin se on aika hemmetin laaja alue. Varsinkin jonkin kulta-ajan sijoittaminen joihinkin vuosiin on jokseenkin mahdotonta, koska kirjallisuuden, runouden, kuvataiteen, musiikin, elokuvan yms. kulta-ajat tuskin osuvat samoihin aikoihin.

En myöskään usko, että ranskalaisen kulttuurin kulta-aika olisi koskenut yksin Ranskaa; eivätköhän naapurimaiden kulta-ajat olleet samassa myllerryksessä. Järkevämpää tässä suhteessa on puhua koko Keski-Euroopan kulttuureista.

Ei myöskään ole mahdollista asettaa (ainakaan minun tiedoillani) jonkin aikakauden kulttuurimyllerrystä toisen edelle. Jokainen vuosisata on nähnyt omat isminsä ja niiden luojat, ja kaikki he ovat pohjustaneet tietä seuraavalle suuntaukselle, joka aina siinä hetkessä eläville on ollut merkittävämpi kuin sitä edeltäneet. Ehkä tänä päivänä voidaan puhua jonkinlaisesta kulttuurin rapistumisesta, kun suhde siihen on muuttunut ja kulttuuri on saanut kaupallistumisen myötä entistä kertakäyttöisempiä arvoja. Tämähän näkyy yleismaailmallisena ilmiönä; ihmisiä ei kiinnosta enää kirjallisuus, runous, filosofia... samalla tavalla kuin joskus 50 - 100 vuotta sitten, jolloin ihmisten suhtautuminen näihin nykyään korkeakulttuureiksi koetuiksi alueiksi oli populaari. Esim. vielä 60-luvulla runoilijoilla oli vastaavanlainen status kuin poptähdillä tänään, ennen televisiota kirjailijat saivat osakseen Salattujen elämien suosion. Voidaan siis jossain suhteessa puhua sivistyksen kuolemasta. Sivistys ei enää ole muodissa.

Eurooppalaisessa kulttuurissa Ranska on tietenkin aina ollut eturintamassa. Vaikka jotkut van gochit eivät ranskalaisia olleetkaan, he kuitenkin suuntasivat Pariisiin opiskellakseen taiteilijoiksi ja loivat siellä merkittävän osan tuotannostaan.

Ei liene kauhean kiinnostavaa liittää tähän mitään puolitekoista luetteloa ranskalaisista taiteilijoista tai ajattelijoista. Riittää kun ajattelee melkein ketä tahansa Eurooppalaista kulttuurintekijää viimeisten tuhannen vuoden ajalta, niin kyllä sieltä Ranska ainakin jonkinlaisena alaviitteenä löytyy.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
...Ehkä tänä päivänä voidaan puhua jonkinlaisesta kulttuurin rapistumisesta, kun suhde siihen on muuttunut ja kulttuuri on saanut kaupallistumisen myötä entistä kertakäyttöisempiä arvoja. Tämähän näkyy yleismaailmallisena ilmiönä; ihmisiä ei kiinnosta enää kirjallisuus, runous, filosofia... samalla tavalla kuin joskus 50 - 100 vuotta sitten, jolloin ihmisten suhtautuminen näihin nykyään korkeakulttuureiksi koetuiksi alueiksi oli populaari. Esim. vielä 60-luvulla runoilijoilla oli vastaavanlainen status kuin poptähdillä tänään, ennen televisiota kirjailijat saivat osakseen Salattujen elämien suosion. Voidaan siis jossain suhteessa puhua sivistyksen kuolemasta. Sivistys ei enää ole muodissa.

Aweb tarttuu mielenkiintoisen asiaan. Kautta aikojenhan on tietenkin ollut suuri joukko ihmisiä, joita ei kiinnosta mikään (ainakaan korkea-)kulttuuriksi määriteltävä, mutta kieltämättä joskus tuntuu, kuin tuo joukko olisi kasvamaan päin. Onkohan tutkittu, että onko moinen muutos todellinen ja mikä osuus tässä aistittavassa muutoksessa voisi olla nykyisellä massaviihteen hyökyaallolla? Ihan ympäristöään havainnoimallahan on nähtävissä, että tv, radio, tietokone (erityisesti netti), tietokonepelit ym. jakavat ihmisten vapaa-ajankäyttöä aivan eri tavalla, kuin vaikkapa vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin tv:sta näkyi pari kanavaa, ja tietokoneesta ei osattu vielä haaveillakaan. Mutta luettiinko ennenvanhaan esim. enemmän kirjoja kuin nykyään, vai tuntuuko vain siltä? Entä elokuvat; tietääkseni vielä 1950-luvulla (ennen tv:ta) ihmiset kävivät Suomessakin sankoin joukoin elokuvissa, sittemmin kävijämäärät laskivat, mitä ilmeisimmin ensin television, sittemmin videoiden yleistymisen myötä. Laskiko kuitenkaan katsottavien elokuvien määrä; ihmisethän saivat leffoja mielin määrin kaupoista ja videovuokraamoista, nykyään netistäkin? Ja katsottiinko ennen keskimäärin sen laadukkaampia leffoja kuin nykyäänkään, entä luettu kirjallisuus? Kaiken maailman Kalle-Kustaa Korkkejahan on aikanaan selailtu mitä suurimmalla kiinnostuksella siinä missä tämän päivän viihdekirjallisuudellekin tuntuu löytyvän kosolti lukijoita. Ja ns. korkeakulttuuri lienee ollut kaikkina aikoina "rahvaan" epäsuosiossa. Se, mikä minäkin aikana koetaan korkeakulttuuriksi tai massaviihteeksi taitaa sekin vaihdella aikojen myötä. Olihan oopperakin käsittääkseni aikoinaan hyvinkin koko kansan viihdettä, ja sai nykyisenlaisen korkeakulttuurin leimansa vasta paljon myöhemmin. No, kunhan tässä ihan mutu-tuntumalta pohdiskelin, vailla kummempaa pointtia. Mutta luusisi, että tällaisia asioita on oikeasti tutkittukin; sosiologit, kulttuurihistorioitsijat jne - hoi?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

ChG

Joo, aihe on surullinen ja mielenkiintoinen.

Maailma on muuttunut monella tavalla hyvin lyhyessä ajassa, ja yksi suurista muutoksista, johon hyvin vähän kiinnitetään huomiota, on älyn karsiutuminen pois ihmisen tavoittelemien ja kunnioittamien asioiden joukosta.

Ainoa looginen selityshän ihmisen kulttuurille on seksi. Ihminen luo kulttuuria, koska tekee kaikkensa erottuakseen porukasta, päteäkseen, osoittaakseen kyvykkyyttään, hyviä geenejään, riikinkukon pyrstösulkiaan, ja kulttuuri on seurausta tästä, osin alitajuista, osin tietoista.

Nyt kun maailma on täynnä extremeä ja pop-kulttuuria, äly on säänyt väistyä ja pyrstösulat ovat entistä näkyvämmässä asemassa. Huomiota haetaan näyttävin syöksyin lumilautamäessä yms. Pop-kulttuurin helppoutta on se, ettei oikeasti tarvitse osata mitään, koska ärsyttävä käyttäytyminen ja omituinen pukeutuminen ajaa saman asian kuin todelliset taidot.

Yksi syy tähän voi olla sekin, että ihmisiä on niin älyttömän paljon, ja todella lahjakkaita ihmisiä kuitenkin aika vähän. Ja niiden lahjattomampienkin pitää pystyä levittämään geenejään maailmassa, jossa kaikki kanavat on valjastettu tyhjäpäitten esiintuomiseen, eikä todellista arvostusta enää kerää oikein kukaan sellainen, joka ei käytä niitä hyväkseen.

Jokainen ei voi kirjoittaa suurta romaania, jokainen ei voi säveltää sinfoniaa; aika monen täytyy vain seistä päällään ja mölistä.

Joten paskat taiteesta, paskat Ranskasta, antakaa mulle lumilauta ja menox!

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb - sinulla on tuossa pointtia, josta en voi olla olematta ainakin päällisin puolin pitkälti samaa mieltä. Tarkentaisin kuitenkin, että nämä "riikinkukot" ja "tyhjäpäät" eivät liene mitenkään oman aikamme keksintö - mutta meidän aikanamme heidän on niin tavattoman helppoa päästä suuressa mitassa esiin (televisio, netti, globaali tiedonvälitys yleensä). Ajan henki, jossa massaviihteen koneisto ruokkii itse itseään loppumattomana prosessina?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

ChG

Jep. Ja nyt kun tosi-TV:n myötä on päästy lopulliseen keksintöön, eli että tehdään show jossa 'tavalliset ihmiset puuhaavat jotain tavallista', ei paljon muuta voi sanoa kuin että Andy Warholin ennustamat 15 minuuttia ovat täyttyneet!

Maltan tuskin odottaa digi-TV:n absolutisoitumista (mikä sana!!). Sen jälkeen 15 minuuttia lienee 15 tuntia, kun ohjelmapaikat on pakko saada täyteen, ja voi sitä turhuuden ja tylsyyden riemukulkua!

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Huomiota haetaan näyttävin syöksyin lumilautamäessä yms.

Tähän pitää vähän kommentoida. Luulisin, että näyttävän näköiset temput tuovat kiksiä ihan itsessään, niiden taustalle ei välttämättä tarvita enää vastakkaista sukupuolta vaikuttimineen. Joskus junnarina tuli itsekin jotain saksia ja twistereitä pompittua suksilla, mutta enää ei uskalla. Ihan tarpeeks jänskää on jo pelkkä mäenlasku.

No, oli se perimmäinen syy mikä tahansa, niin pointti siinä, että fiilis mikä minulle tulee mäessä, on määrältään aivan eri tasolla kuin keskinkertaisen runon minulle suoma autuus tai ahdistus. Laadultaanhan ne tietenkin ovat myös erilaisia elämyksiä ja niiden vertailu on taas asia erikseen.

Ovatko ihmiset siis takautuneet, kun hakevat jännitystä mutkamäestä, vai olisiko käynyt niin, että perinteiseksi laskettava korkeakulttuuri olisi jäänyt ihmisen kehityksen jalkoihin vailla annettavaa nykyihmisille, kun on kehittynyt tehokkaampia ilmaisumuotoja?

"Puolihullu kirjoitti:
...vai olisiko käynyt niin, että perinteiseksi laskettava korkeakulttuuri olisi jäänyt ihmisen kehityksen jalkoihin vailla annettavaa nykyihmisille, kun on kehittynyt tehokkaampia ilmaisumuotoja?

En usko, että ns. korkeakulttuurin tarve sinänsä olisi mihinkään kadonnut. Ihmisillä vain on nykyään niin valtavasti vaihtoehtoja ajankäytölleen - ja nimenomaan niitä helposti ja nopeasti tyydytyksen tuovia vaihtoehtoja, että harvempi edes kiinnittää enää huomiota vaikkapa nyt sitten runokirjoihin, kun on ronskimpaakin tavaraa käden ulottuvilla?

Toisaalta jonkin mäenlaskun ja vaikkapa kirjallisuuden harrastamisen suora vertaaminen ei muutenkaan liene aivan paikallaan, vaikka ajankäyttöä toki molemmat ovatkin. Eiköhän suurin osa ihmisistä osaa vielä harrastaa asioita monipuolisesti, toisiaan (ainakaan kokonaan) pois sulkematta? Toivon ainakin.

ChG
Puolihullu
...vai olisiko käynyt niin, että perinteiseksi laskettava korkeakulttuuri olisi jäänyt ihmisen kehityksen jalkoihin vailla annettavaa nykyihmisille, kun on kehittynyt tehokkaampia ilmaisumuotoja?



En usko, että ns. korkeakulttuurin tarve sinänsä olisi mihinkään kadonnut. Ihmisillä vain on nykyään niin valtavasti vaihtoehtoja ajankäytölleen - ja nimenomaan niitä helposti ja nopeasti tyydytyksen tuovia vaihtoehtoja, että harvempi edes kiinnittää enää huomiota vaikkapa nyt sitten runokirjoihin, kun on ronskimpaakin tavaraa käden ulottuvilla?

Juurikin tuota ajoin takaa, siis sitä, että on olemassa tehokkaampia ilmaisukeinoja kuin perinteinen korkeakulttuuri. Tehokkuudella siis tarkoitin sitä, että ihmiset saavat siitä enemmän irti ja mieluummin vieläpä nopeammin kuin myöhemmin/hitaammin. Kärjistettynä siis leffa netistä eikä oopperaan ensi kesänä. Jääkö ihmisiltä jokin tarve tyydyttämättä jos vieraantuu korkeakulttuurista?

ChG

Toisaalta jonkin mäenlaskun ja vaikkapa kirjallisuuden harrastamisen suora vertaaminen ei muutenkaan liene aivan paikallaan, vaikka ajankäyttöä toki molemmat ovatkin. Eiköhän suurin osa ihmisistä osaa vielä harrastaa asioita monipuolisesti, toisiaan (ainakaan kokonaan) pois sulkematta? Toivon ainakin.

Totta toinen puoli, ei niitä voi toisiinsa verrata, mutta niiden aiheuttamia reaktioita taasen mielestäni voi helpostikin. Runot eivät minua juurikaan hetkauta, mutta mäenlaskusta saan mukavan olon. Jos en olisi koskaan mäkeä laskenut, voisivat myös runot tuntua hivenen mielenkiintoisemmilta. Runot siis jäävät "kehityksen" jalkoihin tässä tapauksessa.

Puolihullu
[/quote]
Juurikin tuota ajoin takaa, siis sitä, että on olemassa tehokkaampia ilmaisukeinoja kuin perinteinen korkeakulttuuri. Tehokkuudella siis tarkoitin sitä, että ihmiset saavat siitä enemmän irti ja mieluummin vieläpä nopeammin kuin myöhemmin/hitaammin. Kärjistettynä siis leffa netistä eikä oopperaan ensi kesänä. Jääkö ihmisiltä jokin tarve tyydyttämättä jos vieraantuu korkeakulttuurista?[/quote:1c875oh4]

No tässä on kai kyse asioiden arvotuksesta. Yhtä hyvin voisi mielestäni kysyä, että jääkö ihminen jostain paitsi, jos syö elämänsä pelkkää pikaruokaa? Kyllä kai hampurilaisillakin hengissä pysyy? Nämä "hetimullekaikkitänne"-nautinnot eivät välttämättä ole aivan suoraan verrannollisia omiakin (vaikkapa älyllisiä) ponnisteluja vaativan kulttuurituotteen nauttimiseen. Luulen, että ymmärrät kyllä tämän, ja kyselet vain keskustelun vuoksi.


color]

Runot eivät itseänikään erityisemmin kiinnosta, käytin niitä esimerkkinä, koska itse otit ne esiin. (Ymmärrän kyllä, mikä runoissa niiden harrastajia kiehtoo, olenhan itsekin sentään jotain lukenut). Jos nyt ottaisin mäenlaskusi vastapainoksi vaikkapa kirjallisuuden, niin voisin kääntää sanomasi päin vastoin; eli "Mäenlasku ei minua juurikaan hetkauta, mutta kirjoja lukemalla saan mukavan olon. Jos en olisi koskaan lukenut kirjoja, voisi myös mäenlasku tuntua hivenen mielenkiintoisemmalta. Mäenlasku jää siis "kehityksen" jalkoihin tässä tapauksessa". Tämä sinänsä turha lainaukseni vain havainnollistaakseni, että mielestäni mäenlasku vastaan korkeakulttuuri-argumenttisi ei todellakaan toimi sellaisenaan. Millä perusteella esim. mäenlasku olisi jotenkin kehittyneempää kuin kulttuuriharrastus? Sitäpaitsi itse harrastan kirjallisuuden lisäksi myös musiikkia, urheilua ja lukemattomia muitakin asioita - ei niiden todellakaan tarvitse - eikä mielestäni pidäkään sulkea toisiaan pois.

ChG
Puolihullu

Juurikin tuota ajoin takaa, siis sitä, että on olemassa tehokkaampia ilmaisukeinoja kuin perinteinen korkeakulttuuri. Tehokkuudella siis tarkoitin sitä, että ihmiset saavat siitä enemmän irti ja mieluummin vieläpä nopeammin kuin myöhemmin/hitaammin. Kärjistettynä siis leffa netistä eikä oopperaan ensi kesänä. Jääkö ihmisiltä jokin tarve tyydyttämättä jos vieraantuu korkeakulttuurista?



No tässä on kai kyse asioiden arvotuksesta. Yhtä hyvin voisi mielestäni kysyä, että jääkö ihminen jostain paitsi, jos syö elämänsä pelkkää pikaruokaa? Kyllä kai hampurilaisillakin hengissä pysyy? Nämä "hetimullekaikkitänne"-nautinnot eivät välttämättä ole aivan suoraan verrannollisia omiakin (vaikkapa älyllisiä) ponnisteluja vaativan kulttuurituotteen nauttimiseen. Luulen, että ymmärrät kyllä tämän, ja kyselet vain keskustelun vuoksi.

No on tässä asiantynkääkin olevinaan: Mitä jos ihminen ei todellakaan kaipaa elämäänsä perinteistä kulttuuria? Mitä pahaa siinä on, miksi se tekee ihmisestä "pinnallisemman"? Onko kaikilla ihmisillä jokin sisäsyntyinen tarve nauttia korkeakulttuurista? Eihän ennenkään kaikki ole olleet kiinnostuneita kulttuurista, miksi heitä nykyisin sanotaan herkästi pinnallisiksi sen takia, että tyydyttävät erilaisia tarpeita kuin korkeakulttuurista kiksinsä saavat?

ChG
Puolihullu

Totta toinen puoli, ei niitä voi toisiinsa verrata, mutta niiden aiheuttamia reaktioita taasen mielestäni voi helpostikin. Runot eivät minua juurikaan hetkauta, mutta mäenlaskusta saan mukavan olon. Jos en olisi koskaan mäkeä laskenut, voisivat myös runot tuntua hivenen mielenkiintoisemmilta. Runot siis jäävät "kehityksen" jalkoihin tässä tapauksessa.

Millä perusteella esim. mäenlasku olisi jotenkin kehittyneempää kuin kulttuuriharrastus? Sitäpaitsi itse harrastan kirjallisuuden lisäksi myös musiikkia, urheilua ja lukemattomia muitakin asioita - ei niiden todellakaan tarvitse - eikä mielestäni pidäkään sulkea toisiaan pois.

Kehittyneempää siinä mielessä, että vastaa tehokkaammin yksilön tarpeisiin. Ei siis toisiinsa nähden mitenkään eriarvoisia tai eri tasolla, vaan sitä kautta, että vaikutus yksilöön on toisella tehokkaampi. Tietenkin toinen henkilö voi saada enemmän kiksejä juuri siitä toisesta asiasta mistä joku muu. Joskus barokkiaikaan oli cembalot uutta ja ihmeellistä, nykyisin syntetisaattorin äänimaailmaa ei juurikaan enää jakseta ihmetellä. Ovatko ihmiset kollektiivisesti jo tottuneet vanhoihin asioihin niin paljon, ettei niistä osata nauttia niin kuin ennen? Siksi ehkä haetaan jotain uutta, tehokkaampaa tapaa tyydyttää omat tarpeet, aivan kuten ennenkin vaihdettiin renessanssista barokkiin?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat