Seuraa 
Viestejä13176

Paljon saa sairaspäivärahaa kelasta, vaikuttaako tulot vai onko ennalta määrätty.

Kommentit (17)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Ei sieltä mitään saa. Keräävät vain rahoja ja pyörittelevät papereita, jotta saavat palkkansa. Jotain veronpalautuksia kyllä maksavat, mitä nyt sattuu yli jäämään - pihtaavat niitäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toope
Seuraa 
Viestejä27088
TERÄS NALLEPUH
tiäremiäs
5 päivä lähtien rupeen samaan sairaspäivärahaa.



Paljonko?

Sairaspäiväraha lasketaan aiempien tulojen perusteella. Joten jos on ollut työttömänä peruspäivärahalla, sairaspäivaraha on suurinpiirtein samaa tasoa (palkkatuloissa on tietysti katto). Se toki pitää erikseen hakea. Tämä on näitä suomalaisen järjestelmän hienouksia.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää, pommi-iskut ja jengit ovat sitä monikulttuurista Ruotsia, se on kehitystä." Liian monien mielestä"!"
http://tinyurl.com/jbs6kqp

Toope
Sairaspäiväraha lasketaan aiempien tulojen perusteella. Joten jos on ollut työttömänä peruspäivärahalla, sairaspäivaraha on suurinpiirtein samaa tasoa (palkkatuloissa on tietysti katto). Se toki pitää erikseen hakea. Tämä on näitä suomalaisen järjestelmän hienouksia.

On se yhtä p-kelettä, että pitää erikseen hakea! Kyykytystä!

tiäremiäs
Ei se paljon ole, varmaan vähemmän kuin saisin työkkärikorvauksia.

Tulipa tästä mieleeni, että mikään ei vituta niin kuin ihmiset, jotka eivät edes yritä tehdä tilanteelleen mitään. Ymmärrän mielenvikaiset - koska itsekin olen sellaiseksi diagnosoitu - mutta laiskuutta en ymmärrä.

Joskus -90 luvulla viihdyin kapakoissa ja kaljaa kitaten kotona. Koko ajan yhteiskunnan rahoilla eläen ja tilanteeni tyhjyyden tiedostaen. Töihin olisin mennyt, mutta kukapa palkkaisi vuosia työttömänä olleen merkonomin.

Tiesin, mitä halusin tehdä työkseni, mutta minulla ei ollut alalle pätevyyttä. Otin ns. lusikan kauniiseen käteen ja menin iltalukioon. Suoritin lukion oppimäärän kahdessa vuodessa (ei ollut muutakaan tekemistä ja pidän lukemisesta) ja pyrin yliopistoon. Pääsin sisään 35-vuotiaana. Viiden vuoden opiskelun jälkeen tein työkseni sitä, mitä halusinkin tehdä. (Puoli vuotta sen jälkeen valmistuin ja sain palkankorotuksen.)

Jos jotain haluaa tehdä, niin sitten siihen pyrkii. Jos ei halua tehdä mitään, niin suosittelen köyden jatkoksi menoa. Kaikille löytyy paikka yhteiskunnasta: pienviljelijöistä on pulaa, rakennusmiehet ja metallialan osaajat palkataan heti (ja varmasti paremmalla palkalla kuin minä).

En halua saarnata tai yrittää olla parempi kuin muut: halusin vain kertoa, että unelmat voivat toteutua, jos siihen pyrkii. On helppo jäädä odottelemaan ja unelmoimaan, mutta ei se unelmien toteuttaminen niin vaikeaa ole. Pitää vain nousta perseeltään ja lähteä tavoittelemaan haluamaansa.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Banquo
tiäremiäs
Ei se paljon ole, varmaan vähemmän kuin saisin työkkärikorvauksia.



Tulipa tästä mieleeni, että mikään ei vituta niin kuin ihmiset, jotka eivät edes yritä tehdä tilanteelleen mitään. Ymmärrän mielenvikaiset - koska itsekin olen sellaiseksi diagnosoitu - mutta laiskuutta en ymmärrä.

Joskus -90 luvulla viihdyin kapakoissa ja kaljaa kitaten kotona. Koko ajan yhteiskunnan rahoilla eläen ja tilanteeni tyhjyyden tiedostaen. Töihin olisin mennyt, mutta kukapa palkkaisi vuosia työttömänä olleen merkonomin.

Tiesin, mitä halusin tehdä työkseni, mutta minulla ei ollut alalle pätevyyttä. Otin ns. lusikan kauniiseen käteen ja menin iltalukioon. Suoritin lukion oppimäärän kahdessa vuodessa (ei ollut muutakaan tekemistä ja pidän lukemisesta) ja pyrin yliopistoon. Pääsin sisään 35-vuotiaana. Viiden vuoden opiskelun jälkeen tein työkseni sitä, mitä halusinkin tehdä. (Puoli vuotta sen jälkeen valmistuin ja sain palkankorotuksen.)

Jos jotain haluaa tehdä, niin sitten siihen pyrkii. Jos ei halua tehdä mitään, niin suosittelen köyden jatkoksi menoa. Kaikille löytyy paikka yhteiskunnasta: pienviljelijöistä on pulaa, rakennusmiehet ja metallialan osaajat palkataan heti (ja varmasti paremmalla palkalla kuin minä).

En halua saarnata tai yrittää olla parempi kuin muut: halusin vain kertoa, että unelmat voivat toteutua, jos siihen pyrkii. On helppo jäädä odottelemaan ja unelmoimaan, mutta ei se unelmien toteuttaminen niin vaikeaa ole. Pitää vain nousta perseeltään ja lähteä tavoittelemaan haluamaansa.

Ihan B-lausunnon pohjalta kirjoittelen, ei kannata arvostella jos ei tiedä taustoja. Toki kaikki teenkin mitkä on mahdollista. EI se tarkoita jos kirjottaa foorumille ja kysyy niin ei tee mitään.

Ilmeisesti olet joku trolli, mikä kuvittelee että haukkumalla muita asiat paranee.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Ihan B-lausunnon pohjalta kirjoittelen, ei kannata arvostella jos ei tiedä taustoja. Toki kaikki teenkin mitkä on mahdollista. EI se tarkoita jos kirjottaa foorumille ja kysyy niin ei tee mitään.

Ilmeisesti olet joku trolli, mikä kuvittelee että haukkumalla muita asiat paranee.

Tämän taki ei kannata kysyäkään mitään asioihin liittyviä, koska aina näitä "fiksuja" riittää mitkä arvostelevat vaikka eivät tiedä asiasta juurikaan.

Banquo
tiäremiäs
Ei se paljon ole, varmaan vähemmän kuin saisin työkkärikorvauksia.



Tulipa tästä mieleeni, että mikään ei vituta niin kuin ihmiset, jotka eivät edes yritä tehdä tilanteelleen mitään. Ymmärrän mielenvikaiset - koska itsekin olen sellaiseksi diagnosoitu - mutta laiskuutta en ymmärrä.

Joskus -90 luvulla viihdyin kapakoissa ja kaljaa kitaten kotona. Koko ajan yhteiskunnan rahoilla eläen ja tilanteeni tyhjyyden tiedostaen. Töihin olisin mennyt, mutta kukapa palkkaisi vuosia työttömänä olleen merkonomin.

Tiesin, mitä halusin tehdä työkseni, mutta minulla ei ollut alalle pätevyyttä. Otin ns. lusikan kauniiseen käteen ja menin iltalukioon. Suoritin lukion oppimäärän kahdessa vuodessa (ei ollut muutakaan tekemistä ja pidän lukemisesta) ja pyrin yliopistoon. Pääsin sisään 35-vuotiaana. Viiden vuoden opiskelun jälkeen tein työkseni sitä, mitä halusinkin tehdä. (Puoli vuotta sen jälkeen valmistuin ja sain palkankorotuksen.)

Jos jotain haluaa tehdä, niin sitten siihen pyrkii. Jos ei halua tehdä mitään, niin suosittelen köyden jatkoksi menoa. Kaikille löytyy paikka yhteiskunnasta: pienviljelijöistä on pulaa, rakennusmiehet ja metallialan osaajat palkataan heti (ja varmasti paremmalla palkalla kuin minä).

En halua saarnata tai yrittää olla parempi kuin muut: halusin vain kertoa, että unelmat voivat toteutua, jos siihen pyrkii. On helppo jäädä odottelemaan ja unelmoimaan, mutta ei se unelmien toteuttaminen niin vaikeaa ole. Pitää vain nousta perseeltään ja lähteä tavoittelemaan haluamaansa.

Saitko siis työttömänä ollessa opiskella iltalukiota ilman että päivärahat meni? Vai etkö kertonut työkkäriin opiskeluistasi ja opiskelit laittomasti?

Banquo
tiäremiäs
Ei se paljon ole, varmaan vähemmän kuin saisin työkkärikorvauksia.



Tulipa tästä mieleeni, että mikään ei vituta niin kuin ihmiset, jotka eivät edes yritä tehdä tilanteelleen mitään. Ymmärrän mielenvikaiset - koska itsekin olen sellaiseksi diagnosoitu - mutta laiskuutta en ymmärrä.

Joskus -90 luvulla viihdyin kapakoissa ja kaljaa kitaten kotona. Koko ajan yhteiskunnan rahoilla eläen ja tilanteeni tyhjyyden tiedostaen. Töihin olisin mennyt, mutta kukapa palkkaisi vuosia työttömänä olleen merkonomin.

Tiesin, mitä halusin tehdä työkseni, mutta minulla ei ollut alalle pätevyyttä. Otin ns. lusikan kauniiseen käteen ja menin iltalukioon. Suoritin lukion oppimäärän kahdessa vuodessa (ei ollut muutakaan tekemistä ja pidän lukemisesta) ja pyrin yliopistoon. Pääsin sisään 35-vuotiaana. Viiden vuoden opiskelun jälkeen tein työkseni sitä, mitä halusinkin tehdä. (Puoli vuotta sen jälkeen valmistuin ja sain palkankorotuksen.)

Jos jotain haluaa tehdä, niin sitten siihen pyrkii. Jos ei halua tehdä mitään, niin suosittelen köyden jatkoksi menoa. Kaikille löytyy paikka yhteiskunnasta: pienviljelijöistä on pulaa, rakennusmiehet ja metallialan osaajat palkataan heti (ja varmasti paremmalla palkalla kuin minä).

En halua saarnata tai yrittää olla parempi kuin muut: halusin vain kertoa, että unelmat voivat toteutua, jos siihen pyrkii. On helppo jäädä odottelemaan ja unelmoimaan, mutta ei se unelmien toteuttaminen niin vaikeaa ole. Pitää vain nousta perseeltään ja lähteä tavoittelemaan haluamaansa.

Onnea onnistumiselle! Kaikilla ei vaan ole samoja resursseja ja mahdollisuuksia. Varmaan kaikki jonnekin halutessaan työllistyvät, työttömät merkonomitkin, jos vaan työ kelpaa. Ei siinä välttämättä valkolakkeja tarvita. Tyhmää alkaa paasaamaan Tiäremiähelle, koska et häntä edes tunne.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.ns ... 01151250EH

Päivärahaa maksetaan 16-67-vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Tämä koskee hakijaa, joka on ollut

* ansiotyössä
* yrittäjänä
* hoitamassa omaa talouttaan
* opiskelemassa päätoimisesti
* työttömänä työnhakijana
* sapattivapaalla tai
* vuorotteluvapaalla.

Jos hakija ei ole ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaa, päivärahaoikeus alkaa sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti 55 päivää. Päivärahan määrä on tällöin aina 15,20 euroa arkipäivältä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat