Pesupähkinät?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pesupähkinät ovat suuri hittituote ekokaupoissa ympäri maan, ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Myyntivalttina on ennenkaikkea ympäristöystävällisyys, niin valmistusprosessin kuin luontoon hajoamisen osalta. Pesupähkinöistä liukenee ainakin saponiinia, joka puhdistaa vaatteet. Pesupähkinöitä suositellaan normaalille pyykille, tiukimmat tahrat kannattaa ensin käsitellä jollain tahranpoistoaineella. Yhdestä pakkauksesta riittää n. 80:een koneelliseen.

Kysymys kuuluu, onko pesupähkinät ympäristöystävällisempiä kuin CityMarketista ostetut normaalit pesuaineet?

http://www.ekolo.fi/show.php?page=pesupahkina

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pesup%C3%A4hkin%C3%A4

Kommentit (14)

Vierailija

Kyllä jaksaisi, mutta ei ole tietoa. Satoja kilometrejä jollain rekkaa vastaavalla, tuhansia kilometrejä laivassa, satoja kilometrejä taas rekkarahtausta. Suomessa varastojen ja kauppojen lämmitykset.. Olisi kätevä löytää laskuri, jolla voisi laskea, miten paljon tuollainen rahtaus kuluttaa luontoa.

"Pähkinöiden kerääminen ei vahingoita herkkää ekosysteemiä millään tavoin." Pitää paikkaansa, jos noita kasvaisi omassa pihassa. Itse pähkinät ovat tilavuuteensa nähden kevyitä, joten kuljetus ei ole edes tehokasta.

Mikäli pyykätessä haluaa ajatella luontoa, kannattaa mieluummin käyttää alhaisia lämpötiloja, vähän vettä, pestä harvemmin yms. Itse pesuprosessi on mielestäni paljon enemmän ympäristä tuhoavaa kuin pesuaine.

Vierailija

Ton pohjalta sais jo suuntaa-antavan arvion. Kiinnostaisi tietää minkälaisia ja tasoisia haittoja ympäristölle koituu kun erilaisia pesuaineita pääsee vesistöihin ja maaperään, joku varmaan jaksaa ohjata hyvään linkkiin? Ja onko pesupähkinöiden saponiini erityisen ympäristöystävällinen? Samoin kiinnostaisi tietää missä haittasuhteessa nämä päästöt on valmistusprosessin, rahtauksen ja muiden haittojen kanssa.

Vierailija

Olli V, apu on lähellä!

http://tuukkasimonen.blogspot.com/2008/ ... ukset.html

Uusimmassa Tiede-lehdessä annettiin lukuina hiilidioksidimäärä, joka kuluu 1 tonnin kuljettamiseen kilometrin matkan eri kulkuneuvoilla.

Rekka: 50g
Rahtialus, kantavuus 2000-8000 tonnia: 21g
Rahtialus, kantavuus yli 8000 tonnia: 15g
Lentorahti, 1200km lento: 540g

Eli 10 000 km kuljettaminen aiheuttaa 150g/kilo päästöjä laivalla. Ei siis käytännössä yhtään verrattuna vaikkapa naudanlihan 36 000g/kilo hiilidioksidiekvivalenttipäästöille.

Meillä pesupähkinät on toiminu tosi hyvin, ei mitään pahaa sanottavaa!

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Selitäpä Simonen, miten ne naudanlihakilon päästöt muodostuvat.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
kairamo
Selitäpä Simonen, miten ne naudanlihakilon päästöt muodostuvat.

Ainakin naudat hengittäessään muodostavat hiilidioksidia, kuten ihmisetkin. Lisäksi niiden on laskettu tuottavan ulostaessaan ja piereskellessään huomattavia määriä metaania, joka sekin on kasvihuonekaasu.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Moses Leone
kairamo
Selitäpä Simonen, miten ne naudanlihakilon päästöt muodostuvat.

Ainakin naudat hengittäessään muodostavat hiilidioksidia, kuten ihmisetkin. Lisäksi niiden on laskettu tuottavan ulostaessaan ja piereskellessään huomattavia määriä metaania, joka sekin on kasvihuonekaasu.



Siat tulee tappaa, koska ne syövät ihmisten rehut. Samoin tulee tappaa naudat koska ne hengittävät ja piereskelevät. Ilmastonmuutoksen nimissä näiden elikoiden ei tule sallia elää.

Vierailija
Moses Leone
kairamo
Selitäpä Simonen, miten ne naudanlihakilon päästöt muodostuvat.

Ainakin naudat hengittäessään muodostavat hiilidioksidia, kuten ihmisetkin. Lisäksi niiden on laskettu tuottavan ulostaessaan ja piereskellessään huomattavia määriä metaania, joka sekin on kasvihuonekaasu.

Plus tietysti nautojen navettatilojen lämmityskulut, niiden rehun kasvatus (rehun vaatiman viljelymaan metsäpeitteen poisto), käsittely ja rahtaus (ei sitä teollista kotieläinrehuakaan naapurissa tehdä), itse nautojen kuljetukset teurastamolle, lihanjalostuksen päästöt, tuotteiden kuljetus kauppoihin (taas satoja rekkakilometrejä)...

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
isäntä
Eikö voitais käyttää pesukäpyjä niitä löytyy varmasti jokaisen suomalaisen lähimaastosta.



Hevoskastanjassa on myös saponiinia kuten monissa muissakin kasveissa. Sota-aikana Suomen kansanhuoltoministeriö kehotti ihmisiä käyttämään kuivattuja ja jauhettuja hevoskastanjan siemeniä saippuan korvikkeena.

Ruotsissa ja Tanskassa hevoskastanjaa on hyödynnetty teollisestikin. Yksi käyttötarkoitus oli vaahtosammuttimien vaahdon raaka-aineena.

Saponiinipitoisuuksia:

Rohtosuopayrtti ja kivikkosuopayrtti 20%
Pesupähkinä 15%
Kevätesikko juuri 5-10%
Senega juuri 8-10%
Muratti lehdet 5%
Hevoskastanja siemen 3-6%
Quillaja saponaria kuori 10%
Rautamyrtti 6% kuivapainosta
Tyräruoho maanpääliset osat 3-9%
Kultapiisku 2,4%

Kuvan rohtosuopayrtti elää villinäkin puutarhoissa. Eikun keräämään jos pesupähkinöiden kuljetus Suomeen on ongelma.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Uusimmat

Suosituimmat