Epäloogiset Yhtälöt

Seuraa 
Viestejä50
Liittynyt3.3.2008

Epäloogisissa yhtälöissä on aina jokin asia joka tekee niistä kuitenkin yhtälöitä, mutta sitä ei ole määritelty. Kuten Lorenzin yhtälöissä, ja kaikissa muissakin on alkupäätelmä. Alkupäätelmä vaihtetee aina yhtälöittäin. Myös alkuarvot määrittelevät yhtälön loogisuutta. Mutta eräs asia on joka voisi muuttaa koko yhtälölain, on se että jos yhtälön kaavamainen rakenne muuttuu laskussa koko yhtälö menee uusiksi. Jos niin käy yhtälö ei ole se sama yhtälö ja vastaus saattaa olla ihan eri. Jos näin on nyt käynyt kaikki ennen lasketut yhtälöt ovat vääriä, se tarkottaisi sitä, että yhtälöt pitäisi laskea kokonaan uudestaan, se olisi katastrofi!

Erilaisuus on ominaisuus :)

Kommentit (5)

Vierailija
jemppis__
Jos näin on nyt käynyt kaikki ennen lasketut yhtälöt ovat vääriä, se tarkottaisi sitä, että yhtälöt pitäisi laskea kokonaan uudestaan, se olisi katastrofi!

Mulle on käynyt näin harva se päivä.

Se että päätellään alkuarvoista jokin yhtälö ei ole väärin. Tulos voi olla väärin. Mutta jos tulos on oikein, yhtälö on oikein.

Newtonkin teki näin. Mittasi, päätteli ja kehitti yhtälön joka kaikkien ihmetykseksi toimi.

Vierailija

en edes ymmärrä määritelmää "epälooginen yhtälö".

Epäloogista matematiikkaa kun on mahdoton luoda.

Vaikka tekisi miten vaikeaselkoisen tai monimutkaisen "satunnaiskertoimen" se ei ikinä ole teoriassa satunnainen, käytännössä saattaa ollakkin.

Ystävällisesti,
.Silkki

Vierailija
Silkki
en edes ymmärrä määritelmää "epälooginen yhtälö".

Epäloogista matematiikkaa kun on mahdoton luoda.

Vaikka tekisi miten vaikeaselkoisen tai monimutkaisen "satunnaiskertoimen" se ei ikinä ole teoriassa satunnainen, käytännössä saattaa ollakkin.

Ystävällisesti,
.Silkki


Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus matemaattisesti ilmaistuna. Epälooginen yhtälö voisi olla yhtälö, jossa ainakin toinen lausekkeista olisi matemaattisesti mahdoton tai lausekkeet ilmaisevat eri asioita. Esimerkiksi

1/(2-2) = x+5 , jossa vasemmalla puolella on jako luvulla nolla tai
tai 60 km/3 h = 20 . (oikein on = 20 km/h).

Looginen yhtälö voi olla tosi 1=1 tai epätosi 1=2.

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007
jemppis__
Epäloogisissa yhtälöissä on aina jokin asia joka tekee niistä kuitenkin yhtälöitä, mutta sitä ei ole määritelty. Kuten Lorenzin yhtälöissä, ja kaikissa muissakin on alkupäätelmä. Alkupäätelmä vaihtetee aina yhtälöittäin. Myös alkuarvot määrittelevät yhtälön loogisuutta. Mutta eräs asia on joka voisi muuttaa koko yhtälölain, on se että jos yhtälön kaavamainen rakenne muuttuu laskussa koko yhtälö menee uusiksi. Jos niin käy yhtälö ei ole se sama yhtälö ja vastaus saattaa olla ihan eri. Jos näin on nyt käynyt kaikki ennen lasketut yhtälöt ovat vääriä, se tarkottaisi sitä, että yhtälöt pitäisi laskea kokonaan uudestaan, se olisi katastrofi!

Annapa nyt muutama malliksi äläkä sotke asiaa(?) sanahelinään!

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

jemppis__
Seuraa 
Viestejä50
Liittynyt3.3.2008
Silkki
en edes ymmärrä määritelmää "epälooginen yhtälö".

Epäloogista matematiikkaa kun on mahdoton luoda.

Vaikka tekisi miten vaikeaselkoisen tai monimutkaisen "satunnaiskertoimen" se ei ikinä ole teoriassa satunnainen, käytännössä saattaa ollakkin.

Ystävällisesti,
.Silkki

sehän on tuttu asia kaikille. Oletkos lintsannut tunneilta??

Erilaisuus on ominaisuus :)

Uusimmat

Suosituimmat