Pakollinen isyystesti
Pakollinen isyystesti
"Tennesseen osavaltion parlamentaarikko G. A. Hardway on menettänyt luottamuksensa kauniimpaan sukupuolen. Miekkonen nimittäin ajaa lakia, joka pakottaisi, että kaikille syntyneille lapsille tehtäisiin isyyskoe ennen syntymätodistuksen myöntämistä. Tennesseen naiset ovat raivostuneet, ken tietää miksi, Hardwayn ehdotuksesta, jota pitävät törkeänä yksityiselämän loukkaamisena. "Jos jotkut aikuiset haluavat valehdella toisilleen, ei lasten pitäisi joutua kärsimään", Hardway vastasi neitojen kritiikkiin."
http://www.iltalehti.fi/hullumaailma/ 11.3.2008
Minusta tuossa ei ole mitään ihmisoikeuksien tai yksityisyyden loukkaamista. Suuri kysymys on, kuka tuon maksaa. Verikoe on käsittääksen halvempi, mutta ei niin tarkka ja se tuottaa enemmän kipua. DNA testi maksanee enemmän, mutta sen saisi tehtyä limakalvoilta otetusta näytteestä.
Miten pakollinen isyystesti soveltuisi Suomen oloihin? Itse voisin kannattaa sitä, koska se antaisi turvaa lapselle ja isälle. Nythän avioliiton sisällä syntynyt lapsi kuuluu automaattisesti aviomiehelle, eikä mahdollisella rakastajalla ole mitään oikeuksia. Lisäksi useat aviomiehet eivät uskalla kyseenalaistaa isyyttään peläten vaimonsa reaktiota. Yleensä naiset ottavat tuon luottamuksen puutteena ja tuossa herkistyneessä tilanteessa saattaa ero olla lähellä, jos isyystestiä vaatii.
Mitä mieltä palstan muu väki on asiasta? Laitoin myös äänestyksen asiasta.
Sivut
Kannatetaan. Olisi kyllä isän ja lapsen kannalta parempi tietää kuka oikea isä on. Itse kyllä ainakin haluaisin tietää asian heti lapsen syntymän yhteydessä, eikä vaikka 15 vuotta myöhemmin.
Ajatteleppa. Sitähän saattaa lapsi mennä muuten aikuisena sisar-/velipuolensa kanssa naimisiin ja synnyttää mutantteja, niinkuin tiäremiäskin meitä valisti.
Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...
Mitähän tuolla sitten oikeastaan voitettaisiin.
Millään testillä ei saada selville kuka isä on, saadaan selville ainoastaan kuka isä ei ole. Kaikkien DNA:ta kun ei ole missään tietokannassa.
Testi voisi saada aikaan paljon enemmän onnettomuuksia ja onnettomia kohtaloita kuin nykyinen käytäntö, joka perustuu luottamukselle.
Eihän tämä nykysysteemikään täydellinen ole, mutta onko sellaista?
Tuo kuka isä ei ole, on tärkeää joillekin. Tosin itse kannattaisin valtakunnallista DNA-rekisteriä kaikista Suomen kansalaisista ja ehkäpä jopa matkailijoista. Vastaavia arkaluonteisia tietoja on terveydenhuollossa jo nykyäänkin, joten yksityisyys on huono peruste vastustamiseen. Poliislilla pitäisi olla oikeus hakea dna-rekisteristä tietoja silloin, kun rikos olisi vakava. Näin raiskaukset olisivat nopeammin selvitettävissä, kuten myös vakavammat rikokset.
Kyllä äiti pian kertoo kuka se isä on, kun selviää että varakas aviomies ei se isä olekaan. Paitsi jos äiti haluaa yksin elättää lapsensa.
Vaikka yleensä haluan tietää lähes kaiken mahdollisen, tuskankin uhalla, en sentään kannata tuollaista. Useimmin on varmasti kaikille osapuolille edullisempaa elää loppuelämä tietämättä asian todellista laitaa. Jokainen voi itse miettiä, että haluaisiko todella tietää asian omalta kohdaltaan.
Mitenköhän on, monikohan prosentti rakastajista jotka epähuomiossa kiksauttavat naimisissa olevan naisen paksuksi, tosissaan haluaisi huudella oikeuksiensa perään. Veikkaan että promilleista puhutaan. Ei tuollainen pakottaminen ole tuollaisenkaan marginaaliporukan etujen nimissä mielekästä.
Testiin kuitenkin tarvittaisiin vain niiden miesten dna, jotka ovat harrastaneet seksiä naisen kanssa sopivalla aikavälillä. Jos siis haluttaisiin tietää, kuka isä on. Eikös dna-testi kerro sen?
Sinällään en kannata tuota. Jos mies ei luota naiseen, tai ei kestä sitä, että lapsi ei olisikaan biologisesti hänen (vaikka sosiaalisesti tietenkin olisi), niin kannattaa miettiä miksi alkaa lapsentekoon. Eli kannattaa ajatella jo valmiiksi, että 10 % todennäköisyydellä lapsi ei ole biologisesti oma, niin se ei sitten olisikaan maailman suurin järkytys, jos niin vaikka sattuisi käymäänkin.
Kyllä haluaisin tietää. Elämä voisi olla tietämättömänä mukavampaa, mutta se perustuisi valheelle. Enkä muutenkaan voisi ikinä kieltäytyä totuudesta tai tiedosta. Tähän asiaan sopisi paremmin kysymys: "Haluaisitko tietää, että vaimosi on pettänyt sinua menneisyydessä? Vaikka se olisi ollut hetken hairahdus eikä se tulisi ilmi muuten ikinä."
Marginaaliporukoihin viitaten minulla ei ole tietoa joukon suuruudesta. Luulisin kuitenkin isänvaiston olevan testin puolella. Käsittääkseni naimisissa olevista suurin osa haluaisi tietää, jos he eivät olisi lastensa biologisia isiä. Ainakin on parempi tietää lapsen syntymän hetkellä kuin myöhemmin.
Mielestäni lapsen oikeus biologisen isän tietämiseen on tässä suurin asia. Jos tätä ei voida toteuttaa, niin sitten lapsen tulisi ainakin tietää jos kasvatti-isä ei ole biologinen.
Kuulostaa kauniilta ja rohkeilta! "LOL elän valheessa LOL"
Lapset ja vaimot on eri asioita.
En ainakaan syntymän hetkellä, myöhemmin ehkä kun tiedolla ei enää ole juurikaan merkitystä.
Mitä hyödyttää tieto siitä ettei kasvatti-isä ole biologinen isä?
Asian laita voi olla niin ettei kukaan tiedä isää, tai kaikki tietävät. Se miksi järjestely sopii kaikille tai ei sovi, on monesta kiinni. Se voi olla paras järjestely. Saahan feikki-isä elää isyyttä, jota siittäjä ei saa. Siittäjällä voi olla papua määrätä järjestely haluamakseen. e ei feikiltä vie oman tekemistä, jos kunto kestää.
Kyllä nykymaailmassa siittäjä on kaikkein huonoimmassa asemassa, ainakin sikäli, että hän on täysin muiden päätösten armoilla. Nainen tietysti tietää totuuden (yleensä, harva sitä umpituntemattomien kanssa sellaisia puuhaa, josta raskaaksi tulee) ja päättää mitä kenellekin kertoo. Aviomieskin voi käsittääkseni vaatia testaamista, joskin yleensä maksaa totuudesta suhteen päättymisellä testituloksesta riippumatta ja elatusvelvollisuudella, jos hän on isä. Siittäjä ei pysty vaatimaan mitään, mutta maksaa, jos nainen maksua vaatii. Siinäkin tapauksessa hänen oikeudet lapseen ovat olemattomat.
Kyse on siitä arvostaako totuutta itsessään vai ei.
Laajensin asian yleisemmäksi ja muodostin siitä filosofisen kysymyksen. Kuinka tärkeää tieto sinusta on?
En usko että kuulut tässä asiassa enemmistöön. Varmaksi en kuitenkaan osaa sanoa ilman tutkimuksia.
Se antaa tiedon, että isältä ei peri mahdollisia sairauksia. Kuten myös sen, että tuntemattomalta isältä voi tulla perinnöllisiä sairauksia. Jos biologinen isä sekä kasvatti-isä ovat laheistä sukua toisilleen, niin tämä argumentti on tehoton.
OK. Oletko niin kova totuuden ystävä, että haluaisit tietää, jos sinulla tai lähiomaisellasi on aivoverisuonivika, joka tappaa 50 %:n todennäköisyydellä ennen kuin täytät 50, ja jolle ei pystytä tekemään lääketieteen keinoin mitään? Tuollaisia kuulemma on, ainakin niistä varoitettiin joskus kun haettiin vapaaehtoisia pään tarkkaan magneettikuvaukseen.
Pettäminen on pikkujuttu lapsen tekoon verrattuna.
Varmasti monet petetyt aviomiehet haluavat tietää, (joskaan eivät kaikki, koska totuus pilaa myös oman elämän). Kyllä pettäminen, varsinkin niin tökeröllä tavalla, että johtaa raskauteen, yleensä on suhteen perustuksia vavisuttava asia.
Mutta siittäjän osa on yhteiskunnassamme aika ankea. Hän saa tavata lastaan hetken joskus ja jouluna, mikä ei riitä minkäänlaisen vanhemmuussuhteen luomiseen. Se ainoastaan rikkoo lapsen kehitykselle tärkeitä suhteita äitiin ja sosiaaliseen isään. Kaiken lisäksi siittäjä maksaa siitä riemusta sievoisen osan tuloistaan lapsen äidille. Paskempaa kauppaa on vaikea kuvitella.
No yksi tapaus on suvussa. Siinä oli kyse rehellisestä adoptiosta, eli valehtelun ja pettämisen kaunat puuttuvat, mutta olen täysin vakuuttunut, että lapsille olisi ollut paljon parempi, etteivät he olisi koskaan saaneet tietää. Ei totuus ole sen tuskan arvoista.
Voisi tulla tarpeettomia abortteja, jos äidillä on ollut edes epäilys, että isä voi olla joku muu.
Tämähän ei edellytä edes seksiä, vaan riski on jo siinä, että on sammunut kerran kyproslaisen hotellin vessaan.
Tiedot biologisen isän mahdollisista perinnöllisistä sairauksista on myös enimmäkseen turhia koska yleensä näillä tiedoilla ei mitään tee. Varsinkaan kun tulevaisuudessa voidaan sairauskartoituksia tehdä kohteen geenejä kartoittamalla muutenkin.
Yleisesti ottaen on parempi että kasvatti-isä luulee olevansa oikea isä vaikka tämä ei tiedon paljastumisen jälkeen tilanteeseen mitenkään vaikuttaisikkaan. Ei ole taloudellista kaivaa totuus väkisin esiin.
Ehkäpä ei olisikaan pakollinen isyystesti hyvä, vaan vapaaehtoinen mutta silti ilmainen [verorahoilla maksettu]. Jos vaikka kaikilta lapsilta otettaisiin veritesti syntymän jälkeen, ja mies saisi halutessaan teettää sen testin vaimon tietämättä, ettei tule mitään kohua siitä jos olikin oma lapsi kyseessä. Saisi meinaan vaimo siittä sellaisen aseen tulevissa riidoissa...
Kumpi on lapselle tärkeämpi:
Biologinen isä vaiko sosiaalinen isä l. miehen mallina toimiva isä?
Kyllä. Tosin tuo tilanne ei juurikaan vaikuttaisi käyttäytymiseeni. Kuoleman todennäköisyyden täytyisi olla suurempi, jotta sillä olisi vaikutusta suunnitelmiini.
Kyllä mutta tuossa kysymyksessä sivullinen on eliminoitu pois.
Käsittääkseni joka toinen viikonloppu on yleinen. Rikkooko etäisä lapsen suhteita äitiin ja isäpuoleen? Siittäjälle kyseessä on paska kauppa, mutta tunteet ovat irrationaalisia. Voisi melkein sanoa, että tunteet ovat geenien tapa ohjata oliota.
En ymmärrä miten pelkkä tieto biologisesta isästä voi tuottaa tuskaa. Kenties lapsi on kokenut olevansa eriarvoisessa asemassa biologisiin lapsiin nähden. Tai todennäköisemmin lapsi on kokenut biologisen isänsä hylänneen tämän. Perinnöllisten sairauksien takia olisi suotavaa, että biologinen isä olisi tiedossa.
Montako kertaa olet tämän kokenut?
Sosiaalinen isä, niin hyvässä kuin pahassa. En usko että tästä on kenellekään epäselvyyttä.
Sivut