Alkusysäys psykologian mitätöimiselle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomalaisetkin saavat joillain aloilla itselleen mainetta huippuosaajina, siitä hyvänä esimerkkinä Linnen, Saarisen ja Yli-Harjan loistokas näyttö:

http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#686

http://www.ploscompbiol.org/article/inf ... 2E3F4B1DB4

Tavoitteet ovat ainakin kunnianhimoisia ja onnistuessaan tekevät monet psykologian menetelmät tarpeettomiksi.

Sivut

Kommentit (49)

Vierailija

Ensim. linkissä mainittiin satunnaisuuden soveltamisesta hermoston laskentamalleissa. Sillähän poistaa myös löytymättä jäävät tekijät.

Toisaalta ihmisen toiminta ei ole satunnaista hermoston toiminnan tasolla. Siitä olisi liian lyhyt matka kaaokseen.

Vierailija
logo
Suomalaisetkin saavat joillain aloilla itselleen mainetta huippuosaajina, siitä hyvänä esimerkkinä Linnen, Saarisen ja Yli-Harjan loistokas näyttö:

http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#686

http://www.ploscompbiol.org/article/inf ... 2E3F4B1DB4

Tavoitteet ovat ainakin kunnianhimoisia ja onnistuessaan tekevät monet psykologian menetelmät tarpeettomiksi.

Kuten MITKÄ psykologian menetelmät?

Mitä tiedät "psykologian menetelmistä", et niin yhtikäs mitään?

Ns. neuroverkkolaskenta on muuten matematiikan menetelmä, joka perustuu sumeille logiikoille, eikä suinkaan mikään "aivojen toiminnan luonnontieteellinen malli", jollainen väärinkäsitys näyttää joillakuilla suomalaisilla "akateemikoillakin" vallitsevan...

Vierailija
RJK
logo
Suomalaisetkin saavat joillain aloilla itselleen mainetta huippuosaajina, siitä hyvänä esimerkkinä Linnen, Saarisen ja Yli-Harjan loistokas näyttö:

http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#686

http://www.ploscompbiol.org/article/inf ... 2E3F4B1DB4

Tavoitteet ovat ainakin kunnianhimoisia ja onnistuessaan tekevät monet psykologian menetelmät tarpeettomiksi.




Kuten MITKÄ psykologian menetelmät?

Mitä tiedät "psykologian menetelmistä", et niin yhtikäs mitään?

Ns. neuroverkkolaskenta on muuten matematiikan menetelmä, joka perustuu sumeille logiikoille, eikä suinkaan mikään "aivojen toiminnan luonnontieteellinen malli", jollainen väärinkäsitys näyttää joillakuilla suomalaisilla "akateemikoillakin" vallitsevan...

Ei tuossa ole mitään sumeaa logiikkaa, vaan lähinnä stokastiikkaa * ja jos luit tekstit tarkasti, niin huomaat heidän kehittäneen toistaiseksi tarkimman kuvauksen pienestä osasta aivoja eli hermosolusta, siksi puhuin alkusysäyksestä.

* http://math.tkk.fi/teaching/stokopt/

Vierailija
logo
RJK
logo
Suomalaisetkin saavat joillain aloilla itselleen mainetta huippuosaajina, siitä hyvänä esimerkkinä Linnen, Saarisen ja Yli-Harjan loistokas näyttö:

http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#686

http://www.ploscompbiol.org/article/inf ... 2E3F4B1DB4

Tavoitteet ovat ainakin kunnianhimoisia ja onnistuessaan tekevät monet psykologian menetelmät tarpeettomiksi.




Kuten MITKÄ psykologian menetelmät?

Mitä tiedät "psykologian menetelmistä", et niin yhtikäs mitään?

Ns. neuroverkkolaskenta on muuten matematiikan menetelmä, joka perustuu sumeille logiikoille, eikä suinkaan mikään "aivojen toiminnan luonnontieteellinen malli", jollainen väärinkäsitys näyttää joillakuilla suomalaisilla "akateemikoillakin" vallitsevan...





Ei tuossa ole mitään sumeaa logiikkaa, vaan lähinnä stokastiikkaa * ja jos luit tekstit tarkasti, niin huomaat heidän kehittäneen toistaiseksi tarkimman kuvauksen pienestä osasta aivoja eli hermosolusta, siksi puhuin alkusysäyksestä.

* http://math.tkk.fi/teaching/stokopt/

Millä tavalla tällainen uusi matematiikan sovellutus "uhkaa psykologiaa"?

MITÄ siitä psykologiasta, tulee, "fysiikkaako", vai "häipyykö" se vain kuvasta kuin pieru Saharaan?

Mitä erityistä sinulla on psykologiaa vastaan?

Vierailija

Ja milläköhän tavalla tieteellinen tutkimus uhkaa psykologiaa? Luulisi uuden tutkimustiedon pikemminkin täydentävän tiedettä, joka pyrkii ihmisen toiminnan selittämiseen - ihmisen toiminnalla kun on varsin monia ulottuvuuksia.

Olisikohan niin, että threadin aloittajalla on asenteita psykologiaa kohtaan .

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Psykologia on tieteenalan muutenkin yksilökeskeistä hurlumheitä ja sinällään TÄYSIN riittämätöntä valtaosaltaan ihmisen käyttäytymisen ymmärtämisen kannalta.

Biologinen reduktionismi on pikemminkin uhka psykologian selitysvoimalle, ei sen "avustaja".

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Psykologit toimivat myös terapeutteina ja muina auttajina maallikoille. Tarkoitus on yhteskuntieteessä toki tutkia samalla yhteiskunnan toimintaa, valtasuhteita, ajan ilmiöitä. Ei niitä voi tutkia pelkästään matematiikan avulla, luonnontiede ei anna mitään selityksiä tai vastauksia näissä asioissa. En minäkään tajua, miksi neurologinen biologiaan pohjautuva tutkimus ja siitä rakennetut matemaattiset mallit millään tavalla mitätöisivät psykologian. Ei riitä että pystyy selittämään matemaattisella kaavalla hermosolujen toiminnan, ilmiö pitää osata myös tulkita.

" Tämä hermosolu toimii tällä aivojesi alueella näin", voidaan sanoa, mutta miten se auttaa esimerkiksi elämänsä sisällöttömäksi kokevaa työtöntä tuntemaan itsensä onnelliseksi? Mikä lääkeaine parantaisi hänen tilanteensa, joka on yhteiskunnan todellisuutta, ei mikään hänen aivojensa välittäjäaineiden tuotos? Jos uuden tieteen avulla saadaan luotettavampia metodeja ihmisen tutkimiseen, kuin mitä psykologiassa on perinteisesti käytetty, se on oikein toivottavaa.

Vierailija

Psykologiasta sen verran, että skitsofrenia on säilynyt länsimaisissa ihmisissä samalla prosenttimäärällä siitä huolimatta, että skitsofreenikot tuottavat jälkeläisiä muuhun väestöön nähden kovin vähän.

Viisaat ovat olettaneet, että skitsojen geeneissä olisi jotakin hyvää, jonka vuoksi yhä edelleen on heitä väestössä n. prosentti.

Vierailija

Neonomide kirjoitti:

Psykologia on tieteenalan muutenkin yksilökeskeistä hurlumheitä ja sinällään TÄYSIN riittämätöntä valtaosaltaan ihmisen käyttäytymisen ymmärtämisen kannalta.

Sanoo akateemisen feminismin nimeen vannova herra herkistelijä. Psykologi (vaikkapa neuropsykologi, riippuu siitä mihin erikoistuu) on ammattinimike ja saa valmistuessaan pätevyyden harjoittaa ammattia ja tehdä merkittävää ja konkreettista työtä ihmisten auttamiseksi. Voimmeko sanoa samaa naistutkimuksen maisterista? Emme voi ja vaikka voisimmekin, niin en sitä enää myönnä, koska ehdin kirjoittaa jo näin pitkän kappaleen. Notta pidä mölyt mahassasi ja ryömi takaisin luolaasi häpeämään, ryökäle .

http://keisarinna.blogspot.com/2006/09/ ... blogi.html
(Lue myös Osmo Tammisalon aihetta käsittelevä tekele, itse tartun opukseen jahka entiset on tahkottu.)

Hehheh, ei biologiastakaan tule tarpeetonta vaikka ilmiöt ovat johdettavissa kemiasta ja kemia fysiikasta. Eri toiminnan tasot tarvitsevat, reduktionismista huolimatta, eri selitysmalleja. Ihmisen kognitiivinen kapasiteettikin sanelee omat rajoituksensa reduktionismille: voimmeko suoraan johtaa ja selittää ihmisen käyttäytymistä hiukkasmaailman tasolta? Vaikkakin ylemmät toiminnan tasot ovat alempaan nähden emergentti ilmiö, pitäisi ymmärtääkseni toiminnan johtaminen olla periaatteessa mahdollista.

Tieteenä hyvinkin hajanainen ja laaja on psykologia, evolutiivisesta psykologiasta vertailevaan psykologiaan. Ihmisen toiminnalla kun on äärimmäisen monia ulottuvuuksia. Itse suosisin enemmänkin tällaista laaja-alaista systeemistä näkemystä ihmisen toiminnan selittämisessä.

Vierailija

Yhtä sairautta nimeltä "skitsofrenia" ei tavallaan ole olemassakaan, se on aika vanhentunut termi. Psykoosin tasoisia mielen sairauksia toki on, syyt psykooseihin ovat moninaisia, vaikka heitä luokitellaan usein erilaisiksi skitsoiksi. Lievästi skitsofreenikoiksi saatetaan vielä nykyisinkin virheellisesti määritellä esim. autistisia henkilöitä. Yksi selitys sairauden säilymiselle on se , että se on enemmänkin teoreettinen käsite kuin yksi olemassaoleva sairaus.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Sakarias
Neonomide kirjoitti:
Psykologia on tieteenalan muutenkin yksilökeskeistä hurlumheitä ja sinällään TÄYSIN riittämätöntä valtaosaltaan ihmisen käyttäytymisen ymmärtämisen kannalta.

Sanoo akateemisen feminismin nimeen vannova herra herkistelijä.

Jolla on sattumoisin psykologia vähintään pitkänä sivuaineena yliopistossa.

Perustelen kyllä mielelläni mihin antipatiani psykologiaa kohtaan perustuvat. Lähinnä kyse on paradigmakritiikistä. Humanistinen psykologia täydentää ihan mukavasti psykologiaa mutta oppialana psykologiaan – yleisesti ottaen – ladataan suorastaan apokalyptisiä odotuksia. Kyse on kuitenkin perinteisesti inhimillisen toiminnan selittämisen muodosta, jossa palataan ja lähdetään yksilöstä ominaisuuksineen, vähemmän tämän yksilön relationaalisuudesta ympäristöönsä ja aktiiviseen toimijuuteen erilaisissa tilanteissa ja subjektipositioissa.

Kun tutustuu sosiaalisten kontekstien ja diskurssien tutkimukseen edes vähän laajemmin, karu todellisuus psykologian laajemmasta selitysvoimasta (tai sen puutteesta) paljastuu aika nopeasti. Psykologi on leipätyössään valitettavan usein lähinnä kliinisillä konsepteilla räpistelijä ja identiteettipoliittinen pullokärpänen.

Sakarias
Psykologi (vaikkapa neuropsykologi, riippuu siitä mihin erikoistuu) on ammattinimike ja saa valmistuessaan pätevyyden harjoittaa ammattia ja tehdä merkittävää ja konkreettista työtä ihmisten auttamiseksi.

Heillä on myös työllisyys käytännössä lähelle 100%, valtakunnallisesti. Sivuaville aloilla vaihtelee hieman.

Sakarias
Voimmeko sanoa samaa naistutkimuksen maisterista? Emme voi ja vaikka voisimmekin, niin en sitä enää myönnä, koska ehdin kirjoittaa jo näin pitkän kappaleen. Notta pidä mölyt mahassasi ja ryömi takaisin luolaasi häpeämään, ryökäle .

Naurettava trollauksesi menee ihan harakoille, kun et ilmeisestikään tiedä alkuunkaan mistä naistutkimuksessa on kyse. Eikä akateemisen alan arvoa ole mielekästä mitata vain sen suoran inhimillisen (oletetun) hyödyn kriteereillä. Lisäksi huomautan, että gender-psykologia eri haaroineen on ollut naistutkimuksen painopisteitä jo Gilliganin 80-luvun klassikosta lähtien.

Naistutkimuksen lukijoilla on muuten ihan mainio työllisyys varmaan juuri työnantajiin vaikutuksen tekevän monialaisuuden vuoksi, kuten kulttuurintutkijoilla yleensäkin. Myytti "työttömästä generalistihumanistista" kuitenkin elää ja voi hyvin, mistä makromyytistä lie käsitys peräisin.

Itse ainakin kuulen vinkumista 'substanssiaineista' aina kun joudun perustelemaan, mitä järkeä yleensäkään on tutkia tunisialaisia performanssitansseja tai furryhentai-cosplayta. Pakkomielle perinteisesti värittyneistä substanssiaineista (läketiede, lakitieteet) kuitenkin tuntuu heijastavan jotain määrittelemätöntä (ilmeisen maskuliinista) ideaalia kulttuurisesti arvostetusta tutkinnosta ja duunista.

RJK:n ilmaisua soveltaakseni, "hourulallaata toistelevat haistapaskantieteilijät" ovat tulevaisuuden aloja kautta linjan – vaikkapa globalisaation eri efektien tulkintaan lakioppi tai etenkään lääketiede eivät auta juuri lainkaan.

Sakarias
http://keisarinna.blogspot.com/2006/09/uusi-naistutkimuskriittinen-blogi...
(Lue myös Osmo Tammisalon aihetta käsittelevä tekele, itse tartun opukseen jahka entiset on tahkottu.)

Kommentoin pyynnöstä noiden poleemisten tiedeharrastelijoiden käsitesekoiluja jo muutama vikko läpyskän julkaisun jälkeen ja voin tehdä sen uudestaan ihan koska vaan. Jos hinnasta sovitaan.

Tuula Juvosen esittämä murskakritiikki Naistutkimus-lehdessä (3/2007) herrojen teesejä kohtaan hoitaa asian tosin paljon sivistyneemmin kuin itse enää millään viitsisin.

Sakarias
Hehheh, ei biologiastakaan tule tarpeetonta vaikka ilmiöt ovat johdettavissa kemiasta ja kemia fysiikasta. Eri toiminnan tasot tarvitsevat, reduktionismista huolimatta, eri selitysmalleja. Ihmisen kognitiivinen kapasiteettikin sanelee omat rajoituksensa reduktionismille: voimmeko suoraan johtaa ja selittää ihmisen käyttäytymistä hiukkasmaailman tasolta? Vaikkakin ylemmät toiminnan tasot ovat alempaan nähden emergentti ilmiö, pitäisi ymmärtääkseni toiminnan johtaminen olla periaatteessa mahdollista.

Ongelmaksi muodostuukin se, millaiselle lukijalle tuollaiset tulokset mitäkin merkitsevät. Biologinen reduktionismi toimii hyvin joissain tapauksissa, useimmissa näkökulma on huomattavan ongelmallinen. Edelleen harvat tutkijat osaavat sijoittaa biologiaa monimutkaisten käyttäytymisilmiöiden laajempaan selityskehikkoon, JA artikuloida tuloksensa muiden oppialojen auktoriteetteja tyydyttävästi.

Sakarias
Tieteenä hyvinkin hajanainen ja laaja on psykologia, evolutiivisesta psykologiasta vertailevaan psykologiaan. Ihmisen toiminnalla kun on äärimmäisen monia ulottuvuuksia. Itse suosisin enemmänkin tällaista laaja-alaista systeemistä näkemystä ihmisen toiminnan selittämisessä.

Psykologia on heterogeenisyydestään huolimatta – yleisesti ottaen – aivan riittämätön oppiala antamaan kunnollista ja dynaamista yleiskuvaa inhimillisistä käyttäytymisilmiöstä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006
väläys
Yhtä sairautta nimeltä "skitsofrenia" ei tavallaan ole olemassakaan, se on aika vanhentunut termi. Psykoosin tasoisia mielen sairauksia toki on, syyt psykooseihin ovat moninaisia, vaikka heitä luokitellaan usein erilaisiksi skitsoiksi. Lievästi skitsofreenikoiksi saatetaan vielä nykyisinkin virheellisesti määritellä esim. autistisia henkilöitä. Yksi selitys sairauden säilymiselle on se , että se on enemmänkin teoreettinen käsite kuin yksi olemassaoleva sairaus.

hajanaisuus tai "nerous" vapaa kaaos syyllistetään taudiksi, että ihminen ruodussa juoksisi. voisihan lasta opettaa ajattelemaan kummallisemminkin, mutta suoraa linjaa vaan. näin kait paremmin yhteisössä jaksamme

Hyvin polkee.

Vierailija

slam kirjoitti:

Mitätöntä paskapuhetta

Niinpä näkyy olevan . Sivistyssanojen haaskausta ja unohti sosiaalipsykologiankin (käsittääkseni myös oma tieteenalansa). Vaikkakin laaja-alainen tiede tarkastelee ihmisen toimintaa sosiaalisissa konteksteissa, kasvua ja kehitystä, hermoston toiminnan vaikutusta "näkyvään toimintaan", persoonallisuuden teorioita, erilaisia muistitoimintoja ja kliinistä psykologiaa - näistä vain muutamia mainitakseni - ei pidä selitysvoimaa uskottavana. Henkilökohtainen asenneko?! Nooh, annetaan koiran räksyttää aatteensa parissa.

hajanaisuus tai "nerous" vapaa kaaos syyllistetään taudiksi, että ihminen ruodussa juoksisi.

Oikein paha skitsofrenia foliohattuteorioineen ja sekavine ajatuksenkulkuineen kyllä vaatii jonkinasteista hoitoa (edellyttää diagnoosin) niin kanssaeläjien kuin asianomaisenkin kannalta.

http://keisarinna.blogspot.com/2006/09/ ... blogi.html <- todella hyvä, asiantuntemuksella tehty sivusto naistutkimuksen surkeasta nykytilasta. Suosittelen lämpimästi myös Tammisalon & Niemisen kirjasen lukemista (olettaen, että läpyskä käsittelee sivuston aineistoa laajemmin).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat