Tuuligeneraattori omakotitaloon

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuulen teho
P = 0,65*A*v^3 ,
jossa 0,65 on ilman tiheys/2 kg/m3, A neliömetriä ja v tuulen nopeus m/s.
P:n yksikkö on watti. Maksimissaan tehosta voi saada 59% käyttöön, käytännössä kai 1/3 osan. Tässä teoriasta tarkemmin
http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power ... bine_power .

Energia kannattaa ottaa mieluummin lämpönä kuin sähkönä. Tuuli vain sekoittamaan vettä lämpöeristetyssä säiliössä. Silloin myöskin kovat tuulet eivät polta generaattoria. Ongelma syntyy, jos sekoitin alkaa kavitoida kierrosten kasvaessa, jolloin vastus häviää kokonaan, kierrokset kasvavat rajatta ja roottorin siipi löytyy naapurin olohuoneesta.

Sopivaa roottorin kokoa on vaikea arvioida. Jos tuulen nopeudeksi otetaan 7 m/s ja roottorin halkaisijaksi 6 m, niin saaduksi tehoksi tulee noin 5,8 kW ja se tuottaa tunnissa 5,8 kWh. Omakotitalon lämmitys vaatii 10000 kWh, joten myllyn pitäisi pyöriä runsas 1700 tuntia. Vuodessa on 8760 tuntia. Lisäksi tarvitaan tietenkin iso lämmönvaraaja. Energian hintojen kivutessa ylös voi olla kannattava investointi.

Tarkempia laskuja varten täytyy löytää paikkakuntakohtaiset tuulen nopeudet ja ajat, jolloin roottorin koon voi laskea. Hyvällä paikalla 4 metrin roottori voi riittää. Savoniuksen tynnyrin puolikkaista ei tehoja löydy ja myrsky hajottaa sen.

Kommentit (9)

Vierailija

On hyvä, että tehdään pöydällä erilaisia laskelmia energian tuottamisessa. Usein vain teoria ja käytäntö eivät kohtaa.
Esim. tuulitornien rakentamisessa on erittäin suuria ongelmia. Tarkoitan tässä lähinnä kuntien rakennusmääräyksiä niistä. Ei joka pihalle tuulitornia saakkaan rakentaa, vaikka halua olisi.

Kuten mainitsit noista paikkakuntakohtaisista tuulimittauksista, niin on hyväksytävä se tosiasia, että sisämaahan ei ole mitään mieltä alkaa edes suunnittelemaan tuulitorneja. Mielestäni ainoa järkevä tapa on rakentaa tornit rannikolle. Lapin tuntureita en haluaisi nähdä raiskattavan.

Tuulienergia on niin marginaalista kokonaisuudessa, että hyväksytään se vain pienenä lisänä omatarvekuluttajille. Enemmän siitä taitaa olla harmia, kuin hyötyä Suomessa.

Ollaan vaan "Pelle Pelottomia" kaikilla on kuitenkin vaikutusta kaikkeen. Tuuli ei ole mikään ratkaisu oikeastaan mihinkään. Etsitään lisää....

hyrrä
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt25.3.2007

Lähes asiantuntemattomana kysyn seuraavaa:

Eikö olisi kuitenkin yksinkertaisempaa ja toimintavarmempaa tehdä tavallinen pieni tuulimylly. mutta laittaa sieltä tuleva vähäinen ja vaihteleva sähkö lämpövastuksen kautta suoraan lämminvesivaraajaan? Varaajahan pystyy ottamaan vastaan tuulisähkön vaihtelevan tuoton ikäänkuin automaattisesti.

Varaajaa lämmitetään jollain systeemillä, olipa se sitten ostosähkö, öljy, pelletti tai puu. Saatava tuulisähkö vain vähentäisi tätä perusjärjestelmän kulutusta.

Käyttö- ja asumismukavuus säilyisivät riippumatta tuulesta, mutta kustannukset ostoenergiasta pienenisivät. (Siis tietenkin sillä oletuksella että tuulimyllyn rakentaisi itse, tai että sen investointikustannus olisi järjellinen, jota se ei ole tällähetkellä.)

Niin, ja tietenkin sitten pitäisi tuullakin.

Vierailija

Tuon tuuligeneraattorin paikalle miettisin ennemmin koko katon kokoista aurinkopaneelia. Huomattavasti parempi hyötysuhde läpi vuoden.

Vierailija
KBolt
Tuon tuuligeneraattorin paikalle miettisin ennemmin koko katon kokoista aurinkopaneelia. Huomattavasti parempi hyötysuhde läpi vuoden.
Samoin. Jotkut kuvittelevat, että auringon pitäisi paistaa pilvettömätä taivaalta, että edes toimisi. Ei se tietenkään niin ole. Säteilylämpö tulee kyllä pilvienkin läpi.

Turkasen kalliita on noi aurinkolämpöpaneelit. Kaipa se on sellaista hypetystä vain. Rahat taskuun ja karkuun. Ite niitä ei kannata alkaa puuhastelemaan.

Tiedän muutaman rivitalon, jossa oltiin 80-luvulla innostuttuneita asiasta. Maalasivat lämpöpatterreita mustaksi ja sitten katolle. No purkivat pikkaisen häpeissään koko höskän muutaman vuoden kuluttua. Järjestelmä jäätyi pakkaskautena.

Vierailija

Jep. Kalliita ovat kyllä. Tosin jos haaveilee tuuligeneraattorista niin kait sitä rahaa on riittävästi

"Tiedän muutaman rivitalon, jossa oltiin 80-luvulla innostuttuneita asiasta. Maalasivat lämpöpatterreita mustaksi ja sitten katolle. No purkivat pikkaisen häpeissään koko höskän muutaman vuoden kuluttua. Järjestelmä jäätyi pakkaskautena."

Tämä verme oikeasti toimii ! Kannattaa tosin tehdä ensin yhden patterin kokeiluyksikkö esim. kesämökille. Totta on että laite jäätyy todella kovilla pakkasilla mutta kyllä se -20 asteessa vielä toimii moitteettaa.
Laite ei tosiaan sovellu primäärilähteeksi mutta hauska lelu se on.

Vierailija

Tuulivoiman suhteen olisi viisainta luokittaa kaikki alueet tuulisuuden ja maisemallisten yms seikkojen suhteen ja määrätä niihin selvät säännöt, mitä mihinkin saa rakentaa. Vaikka sitä ei täysin kiellettäisi, maksaisi epäedullisempaan paikkaan rakennettuna suurempaa lupamaksua. Näillä maksuilla järjestettäisiin valvontaa, tutkimusta ja neuvontaa. Jokaisen myllyn käyttäjän pitäisi pitää kirjaa myllyn toiminnoista. Etuna olisi kehitystyötä tukeva tiedonsaanti ja huonojen ratkaisujen karsiutuminen pois. Hyödyistäkin oltaisiin realistisella tietopohjalla.

Useimmat varmasti alkavat jo ymmärtää ettei siitä ole verkkosähkön korvaajaksi, joten lämmöntuotto on se realistisin hanke.

Vertailun vuoksi aggregaatteja saa 700 ekee 4 kW tupaöljyllä toimivana ja lämmön talteenotolla se ei ole huono ratkaisu taloudellisestikkaan.

Vierailija
KBolt
"Tiedän muutaman rivitalon, jossa oltiin 80-luvulla innostuttuneita asiasta. Maalasivat lämpöpatterreita mustaksi ja sitten katolle. No purkivat pikkaisen häpeissään koko höskän muutaman vuoden kuluttua. Järjestelmä jäätyi pakkaskautena."

Tämä verme oikeasti toimii ! Kannattaa tosin tehdä ensin yhden patterin kokeiluyksikkö esim. kesämökille. Totta on että laite jäätyy todella kovilla pakkasilla mutta kyllä se -20 asteessa vielä toimii moitteettaa.
Laite ei tosiaan sovellu primäärilähteeksi mutta hauska lelu se on.

Olen myös nähnyt vastaavan toiminnassa. Järjestelmässä oli pumppu, joka kierrätti glykolia silloin, kun aurinko paistoi suoraan elementtiin. Lämpö siirrettiin sitten autotallin laattaan. Hyvin toimi ja lämpö pysyi plussan puolella kirkkailla ilmoilla. Tosin ei kovilla pakkasilla.

Vierailija
hyrrä
Lähes asiantuntemattomana kysyn seuraavaa:

Eikö olisi kuitenkin yksinkertaisempaa ja toimintavarmempaa tehdä tavallinen pieni tuulimylly. mutta laittaa sieltä tuleva vähäinen ja vaihteleva sähkö lämpövastuksen kautta suoraan lämminvesivaraajaan? Varaajahan pystyy ottamaan vastaan tuulisähkön vaihtelevan tuoton ikäänkuin automaattisesti.

Varaajaa lämmitetään jollain systeemillä, olipa se sitten ostosähkö, öljy, pelletti tai puu. Saatava tuulisähkö vain vähentäisi tätä perusjärjestelmän kulutusta.

Käyttö- ja asumismukavuus säilyisivät riippumatta tuulesta, mutta kustannukset ostoenergiasta pienenisivät. (Siis tietenkin sillä oletuksella että tuulimyllyn rakentaisi itse, tai että sen investointikustannus olisi järjellinen, jota se ei ole tällähetkellä.)

Niin, ja tietenkin sitten pitäisi tuullakin.


Pieni mylly on koriste. Saatu energia on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin ja roottorin säteen neliöön. Neljä metriä halkaisijaltaan alkaa olla minimimittainen rannikonkin läheisyydessä.

Ei kannata laittaa kallista generaattoria, joka myös vaatii suojausta kovia tuulia varten, muuten se palaa. Pelkkä sekoitin riittää. Nesteen kitka aiheuttaa sen lämpenemisen. Hyötysuhdekin on hyvä ja nestejarru on hyvä, se toimii kaikilla nopeuksilla, kun kavitointi on eliminoitu.

Jos rakennan lämpötuulivoimalan, en ota yhteyttä kuntaan. Neljän metrin hyrrä katolla ei haittaa ketään, jos se ei hajoa ja lennä naapuriin.

Aikoja sitten laskin aurinkolämmittimen edullisuuden. Säteilystä on saatavana hyvät tiedot, joten laskut ovat aika luotettavia. Vaikka laitteiston tekisi romuista, siitä ei koskaan saa rahojaan takaisin. Pienellä yksiköllä lämpöä tulee vain kesäisin, kun sitä ei tarvitse. Mökille sellainen kannattaa tehdä kuumaa pesuvettä varten.

Uusimmat

Suosituimmat