Paalujen junttaus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihan niin kuin mielenkiinnosta kysyisin sellaista asiaa, että asun peruskallion päälle rakennetussa huushollissa, ja tuossa noin sadan askeleen päässä juntataan tolppia maahan, ja välissä räjäytetään. Räjäytetäänkö peruskallioon jonkinlainen alkureikä, joihin noita paaluja sitten juntataan?

Voiko peruskallioon ylipäätään juntata yhtään mitään? Vain onko heillä käytössään korkeamman teknologian laitteita, jotka kertovat, mihin paaluja voi juntata, ja mihin ei? Näemmä suunnilleen 50 paalua (peruskallioon) on jo juntattu. Voisiko joku maanrakennuksesta enemmän tietävä vähän avartaa, koska paaluja juntataan, ja koska ei.

Kommentit (11)

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

En tosin ole minkäänlainen pohjanrakennusalan ammattilainen, mutta tuntumani on, että silloin kun kohde voidaan rakentaa suoraan kohtalaisen ehjän peruskallion päälle, ei ole mitään tarvetta paalujen käyttöön. Korkeintaan kalliota voidaan tasoittaa louhimalla.

Jos taas tilanne on niin hankala, että osa rakenteesta on suoraan peruskalliolla ja osassa on peruskallion päällä paksultikin huonosti kantavia maalajeja, silloin huonosti kantava osuus paalutetaan peruskallion pintaan, jotta rakenteen perustalle saadaan kauttaaltaan tasainen kantavuus.

Minun ymmärtääkseni suomalainen peruskallio on niin kovaa, ettei siihen juntata yhtään mitään ja poraaminenkin on tuskan takana. Siksi tunnelin teko Suomessa on äärimmäisen kallista puuhaa.

Vanha jäärä

Vierailija

Tämä (nykyään lähes suomen kärkipäätä edustava Hervanta) on lähes kokonaan vakaan peruskallion päällä. Duokin rakennettiin ilman paalutusta, ja nyt tasan 30 metriä Duosta paalutetaan hiki hatussa.

Voiko peruskallio olla siis näin ailahtelevaa, että esim. 100 metrin säteellä sen kantavuus muuttuisi noin ratkaisevasti. Silloin Hervannan voisi käsittää olevan geologisesti merkittävän peruskalliomuodostelaman päällä?

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005
_jone_
...
Voiko peruskallioon ylipäätään juntata yhtään mitään? Vain onko heillä käytössään korkeamman teknologian laitteita, jotka kertovat, mihin paaluja voi juntata, ja mihin ei? Näemmä suunnilleen 50 paalua (peruskallioon) on jo juntattu. Voisiko joku maanrakennuksesta enemmän tietävä vähän avartaa, koska paaluja juntataan, ja koska ei.
Ennen paalutusta rakennuksen pohja kartoitetaan. Eli tilataan ammattimies (ennen geodeetti, onko vieläkin en ole sata varma) vehkeineen paikalle tekemään ns. geologinen pohjatutkimus, josta käy ilmi kallion/moreenin syvyys rakennuksen pohjaan nähden.

Tuon tutkimuksen perusteella sitten tilataan oikean mittaiset paalut paikalle.

Muistaakseni, jos rakennus joudutaan paaluttamaan ja jossain kohti on kallio lähempänä kuin 1-2 m, niin silloin tuosta kohdasta joudutaan räjäyttämään. Liian lyhyt paalu kun ei kanna ja ilman paalua tuo kohta jäisi "tyhjän" päälle ja voisi jossain vaiheessa murtua.

Eli ei niitä kallioon juntata vaan hiekkaan/saveen niin syvälle, kunnes tulee kantava maa-aines tai kallio vastaan.

Meillä aivan tavallisen omakotilalon paalut vaihteli välillä 4,5m - 12 m, vaikka peruskallio oli naapuritontilla 0,5 metrissä.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Kuten Moroz jo hyvin kertoi on perustus täysin maalajeista ja kallion profiilista kiinni. Osin kalliolla ja mahdollisesti kerroksisen maalajin päällä oleva talo vaatii erityistä tarkkuutta ettei se maan liikkeistä katkea.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
_jone_
Tämä (nykyään lähes suomen kärkipäätä edustava Hervanta) on lähes kokonaan vakaan peruskallion päällä. Duokin rakennettiin ilman paalutusta, ja nyt tasan 30 metriä Duosta paalutetaan hiki hatussa.

Voiko peruskallio olla siis näin ailahtelevaa, että esim. 100 metrin säteellä sen kantavuus muuttuisi noin ratkaisevasti. Silloin Hervannan voisi käsittää olevan geologisesti merkittävän peruskalliomuodostelaman päällä?


Jos en ihan väärin muista, niin kyllä Duonkin montussa paalutuskone oli.
Paaluja tarvitaan yleensä vain kerrostalon alla. Omakotitalo on sen verran kevyt, ettei tarvitse paaluja välttämättä.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Muutama vuosi sitten mittaushommissa ollessa käytiin merkitsemässä paalujen paikat omakotitalon perustukseen.

Mielenkiintoinen tontti, kun talon toiselta kulmalta oli louhittu kalliota pois parin metrin syvyydeltä ja toiselle reunalle juntattiin parikymmentä kuusimetristä paalua.

Saahan jokainen tietysti tehdä liioilla rahoillaan mitä haluaa.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
_jone_
Tämä (nykyään lähes suomen kärkipäätä edustava Hervanta) on lähes kokonaan vakaan peruskallion päällä.

Vaan olenpahan törmännyt Hervannassakin kerrostaloon, jossa kellarikerroksen lattia elää eli betoni lainehtii. Jonkun suopahasen päälle se on kuulemma perustettu.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
_jone_
Ihan niin kuin mielenkiinnosta kysyisin sellaista asiaa, että asun peruskallion päälle rakennetussa huushollissa, ja tuossa noin sadan askeleen päässä juntataan tolppia maahan, ja välissä räjäytetään. Räjäytetäänkö peruskallioon jonkinlainen alkureikä, joihin noita paaluja sitten juntataan?

Voiko peruskallioon ylipäätään juntata yhtään mitään? Vain onko heillä käytössään korkeamman teknologian laitteita, jotka kertovat, mihin paaluja voi juntata, ja mihin ei? Näemmä suunnilleen 50 paalua (peruskallioon) on jo juntattu. Voisiko joku maanrakennuksesta enemmän tietävä vähän avartaa, koska paaluja juntataan, ja koska ei.

Tuskinpa vaan räjäytellään mitään alkureikiä.
Todennäköisesti on kyseessä epätasainen kallion pinta, johon toisaalla paalutetaan paaluja ja toisaalla tasoitetaan kalliota anturaperustusta varten.

Perustustapalausuntoa varten tontille tehdään pohjatutkimus kairaamalla, jonka perusteella valitaan perustustapa.

Paalutuksen kohdalla alle 3 m:n paaluja ei lasketa paaluiksi, koska niiltä puuttuu laskennallinen sivuttaistuki. 3 m:n paaluista siirryttäessä pidempiin paaluihin 6 m:n paalut voidaan mitoittaa täysin paaluiksi.

Paalutettaesssa sivukaltevaan kallioon betonipaaluihin asennetaan metalliset kalliokärjet, jotka estävät paalun luisten sivusuunnassa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Eikö paalu murene ennenkuin mikään metallikärki uppoaa merkittävästi kallioon?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Voisko olla niin että räjäyttävät tynnyrin kokoiset kivet pois edestä, ja jatkavat paalutusta.

Ennen paalun laittoa pitäisi siis vaan porata. En tiedä tekevätkö näin. Mutta onhan noloa vetää paalu pois, jos eteen tulee iso kivi.

Uusimmat

Suosituimmat