Ääniaaltojen symmetria = musiikki?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä mietin kaverin kanssa, että mistä johtuu joidenkin nuottien sointuminen keskenään, kun taas toiset aiheuttavat vain riitasointuja. Äläpäs sitten käsitä väärin sillä EN puhu nyt siitä, mikä on musiikkia(sen jätän muusikoille) vaan siitä, että mikä saa jonkun esim. soinnun kuulostamaan... no sointuvalta, johtuuko (kuten kaveri ehdotti), että ääniaallot rakentuvat symmetrisesti taajuuksille soinnun tapauksessa.

Sivut

Kommentit (50)

Xopo
Seuraa 
Viestejä72
Liittynyt24.6.2007

No jos nyt lähdetään siitä, että puhut nuoteista, eli 12:sta suhteellisesti tietyn välimatkan päässä toisistaan olevista äänistä.

Kahden nuotin väliä kutsutaan intervalleiksi ja ne jaotellaan kansankielellä sanotusti "riitaisiin ja tasaisiin". Nyt ei siis oikeastaan puhuta vielä soinnuista, vaan vain intervalleista.
Syy siihen miksi osa intervalleista kuulostaa riitaisilta ja osa paremmin juttuun tulevilta on ihan puhtaasti matemaattinen, eli äänien taajuudet herzeinä ja niiden suhde toisiinsa.

Viitaten kuitenkin otsikkoosi, niin musiikin määritteleminen on tietysti jotain aivan muuta puuhaa.

Vierailija

Sointujen "harmonia" on kulttuurisidonnainen. Jos haluaa tutustua asiaan paremmin, kannattaa kuunnella esim. Siperian shamaanien laulua, kiinalaista kansanmusiikkia tai islamilaista kansanmusiikkia. Länsimainen musiikki perustuu Kreikkalaisten filosofien numerologiaan ja sen tarkoituksena oli selittää maailmankaikkeus numeroiden avulla. Saman voi tehdä käyttämällä Fibonachin lukuja tai piin likiarvoja.

Korva ja musiikki ovat kulttuurin tuotetta ^^

Vierailija

Kokeilkaa joskus musiikkia Mandelbrot tyyliin eli millä tahansa imaginäärisekvensserillä. Antaa uusia näkökulmia numeroiden ja musiikin suhteesta.

(Varmaan jotkut ovatkin hommaa kokeilleet ?)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
Ulabanderos
Tässä mietin kaverin kanssa, että mistä johtuu joidenkin nuottien sointuminen keskenään, kun taas toiset aiheuttavat vain riitasointuja.

Käytännön soittimilla tuotetuissa nuoteissa on perustajuuden lisäksi niin sanottuja korkeampia harmonisia, jotka ovat perustaajuuden moninkertoja. Ne ovat keskeinen syy siihen, miksi tietty nuotti ylipäätään kuulostaa erilaiselta eri soittimilla soitettuna (joskin noiden lisäksi monilla soittimilla on myös muita värähtelymoodeja, jotka tuottavat kokonaan eri taajuuskomponentteja). En nyt tarkkaan muista sitä mekanismia, mikä saa nuotit kuulostamaan "hyvältä", olisiko ollut niin että sellaisilla riittävän monet korkeammat harmoniset ovat riittävän lähellä toisiaan. Noihin harmonisiin yliaaltoihin se kuitenkin liittyi.

Miten muuten on, onko tuollaista riitasointuilmiötä puhtailla siniaalloilla, joilta harmoniset puuttuvat kokonaan? Itse en voi testata, kun en saa millään aistinvaraista kokemusta hyvästä tai riitaisesta soinnusta, vaika yhdistelen mitä tahansa taajuuksia.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
Neutroni

Miten muuten on, onko tuollaista riitasointuilmiötä puhtailla siniaalloilla, joilta harmoniset puuttuvat kokonaan? Itse en voi testata, kun en saa millään aistinvaraista kokemusta hyvästä tai riitaisesta soinnusta, vaika yhdistelen mitä tahansa taajuuksia.

Mittasin joskus harjoitustyönä eri soitinten spektrejä.

Hyvä esimerkki soittimesta, jonka äänessä on vähän kerrannaisia, on nokkahuilu.

Saksofoni tuottaa laajan kirjon kerrannaisia.

Tuosta värähtelymoodijutusta, näppäiltävillä kielisoittimilla (kitara) on helppo tuottaa eri moodeja. On perusrämpäytys, sitten näppäilykättä (yleensä oikea) siirtämällä ylemmäs tai alemmas voidaan vaikuttaa kerrainnaiskoostumukseen.
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin. Pitkittäisaaltojen lisäksi tässä syntyy myös poikittaisia korkeamman asteen moodeja.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Neutroni
Miten muuten on, onko tuollaista riitasointuilmiötä puhtailla siniaalloilla, joilta harmoniset puuttuvat kokonaan? Itse en voi testata, kun en saa millään aistinvaraista kokemusta hyvästä tai riitaisesta soinnusta, vaika yhdistelen mitä tahansa taajuuksia.

Vähän sama juttu kuin minulla värien kanssa. Erotan kyllä värit eli en ole värisokea, mutta jos minulta kysytään, mikä väri sopii minkäkin kanssa, niin ei harmainta aavistustakaan.

Tytär soittelee joskus kosketinsoittimella helpohkoja lauluja yhden sormen melodialla ja kolmen sormen soinnuilla höystettynä. Kuulen heti, kun tulee väärä-, tai riitasointu ja tytär huomaa sen itsekin heti.

Tiedä sitten, mihin tuokin perustuu.

Vierailija
Ulabanderos
Tässä mietin kaverin kanssa, että mistä johtuu joidenkin nuottien sointuminen keskenään, kun taas toiset aiheuttavat vain riitasointuja. Äläpäs sitten käsitä väärin sillä EN puhu nyt siitä, mikä on musiikkia(sen jätän muusikoille) vaan siitä, että mikä saa jonkun esim. soinnun kuulostamaan... no sointuvalta, johtuuko (kuten kaveri ehdotti), että ääniaallot rakentuvat symmetrisesti taajuuksille soinnun tapauksessa.

Väitetään myös että kuulemme ne harmonisina koska olemme oppineet kuulemaan ne niin.

Pitäisi testata siten että olisi ihmisiä jotka vauvasta asti kuulisivat toisenlaiseen nuottiasteikkoon perustuvaa musiikkia.

Ja ei se tee musiikista hyvää, vaikka olisi kuinka aallot synkassa.

Ja puhut kuitenkin siitä mistä muusikotkin, alemmalla tasolla vaan, halusit tai et. Subjektiivisuus on aina subjektiivisuutta.

Kuurot kuuntelevat musiikkia vaikkapa pitelemällä ilmapalloa käsissään. Se värähtelee sitten ilman paineenvaihtelun tahdissa, jonka kuulevat kokevat äänenä. Eli kuurot voivat tällä tavalla tuntea rytmin.

Jos miettii kahta eri taajuutta, niin ei se pallon värinä sinänsä "soinnu" taajudesta riippuen.

Ääni on ilman paineenvaihtelua, jonka korvamme vahvistaa ja muuttaa hermostollisiksi signaaleiksi, jonka sitten aivomme tulkitsevat kuuloaistimuksena.

Vierailija
kuningas
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin.

= Huiluääni

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007
Puolihullu
kuningas
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin.

= Huiluääni

Eikö huiluääni paremminkin kitaralla muodosteta hipaisemalla esim. 1/2, 1/3 kohdasta kieltä näppäilyn yhteydessä? -> viritys.

Tarkoitin eri asiaa

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Vierailija
Puolihullu
kuningas
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin.



= Huiluääni

Tabbingia tuossa mun mielestä tarkoitetaan. Huiluääni lähtee mielestäni siten, että iskee plektralla kieltä, jonka jälkeen kielen on osuttava samantien sormenpäihin, jolloin nuotti jotenkin hajoaa ja ilmoille jää vain ulina. Huomattavaa tietysti on, että tuo huiluääni ei toimi kunnolla kuin tietyissä nuoteissa.

http://www.youtube.com/watch?v=pjHPNPcgn64

Hyvänä esimerkki huiluäänestä on tuo panteran cemetery gatesin pääriffi.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Armitage
Kuurot kuuntelevat musiikkia vaikkapa pitelemällä ilmapalloa käsissään. Se värähtelee sitten ilman paineenvaihtelun tahdissa, jonka kuulevat kokevat äänenä. Eli kuurot voivat tällä tavalla tuntea rytmin.

Minkä ihmeen "rytmin" ?? Sointu, melodia ja rytmi ovat eri komponentteja, joista musiikki koostuu.
Ulabanderos

Äläpäs sitten käsitä väärin sillä EN puhu nyt siitä, mikä on musiikkia(sen jätän muusikoille) vaan siitä, että mikä saa jonkun esim. soinnun kuulostamaan... no sointuvalta, johtuuko (kuten kaveri ehdotti), että ääniaallot rakentuvat symmetrisesti taajuuksille soinnun tapauksessa.

Ja heti käsitit väärin ! Ulabanderos ei puhunut rytmistä eikä
musiikista, vaan kahden tai useamman äänen soinnista tai riitasoinnista, joka ei ole kulttuurisidonnaista, vaan selkeää fysiikkaa.

Jos miettii kahta eri taajuutta, niin ei se pallon värinä sinänsä "soinnu" taajudesta riippuen.

Eli onkos pallolla joku resonanssitaajuus, jonka kuurot aistivat ?? Miksi kaiutin sitten pystyy tuottamaan yhdellä kalvolla ties kuinka monta ääntä yhtäaikaa ??

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Puolihullu
kuningas
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin.

= Huiluääni

Eiköhän sähkökitaran vinkuva ääni tehdä vahvistimella ? Akustista kitaraa ei saa tuolla tavalla "vinkumaan", vaikka miten näppäilisi.

Vierailija

Menee kyllä jo ohi alkuperäisen aiheen, mutta kuningas vaikuttaisi olevan oikeassa noiden huiluäänten suhteen. Eli kitaralla huiluääni saadaan aikaan hipaisemalla kieltä esim. puolesta välistä (onnistuu muualtakin), jolloin tuloksena on jokseenkin puhdas siniaalto, kuten siis esim. nokkaHUILUssa.

Shriekin mainitsemalla tavalla aikaansaatava "huiluääni" taas tietääkseni on englanninkieliseltä termiltään "artificial harmonic", elikkä semmosta vinkunaa... joka onnistuu kyllä akustisella kitarallakin. Tapping ja äänen kierrättäminen vahvistimen ja kaiuttimen kautta ovat taas sitten ihan eri asioita.

Vierailija
Ertsu
Puolihullu
kuningas
Kahden sormen näppäily, jossa toisella sormella samaa kieltä nostetaan ylös ja toisella alas, tuottaa pitkittäisaaltoja kieleen ja vinhan esim. sähkökitarassa 'vinkuvan' soundin.

= Huiluääni

Eiköhän sähkökitaran vinkuva ääni tehdä vahvistimella ? Akustista kitaraa ei saa tuolla tavalla "vinkumaan", vaikka miten näppäilisi.



Ohi aiheen: Kyllä se akustinenkin vinkuu ja vonkuu, mutta vahvistettuna sen vinkumisen kuulee paremmin.

Ja sitten vielä: Sointuhan määritellään niin, että siinä on kaksi tai useampi nuotti. Kunnon soinnussa on niitä ylä- ja alasäveliä ja ties mitä monikertaa aivan tolkuttoman paljon, kaikki tietyssä suhteessa toisiinsa. Voisihan sen olettaa niin, että sointu on kahden eri taajuisen sinifunktion summa... Tosin mistään soittimesta ei taida saada niin 'puhdasta' ääntä irti.

Tuollahan se jo sanottiin, yhdyn tähän:

Xopo
Syy siihen miksi osa intervalleista kuulostaa riitaisilta ja osa paremmin juttuun tulevilta on ihan puhtaasti matemaattinen, eli äänien taajuudet herzeinä ja niiden suhde toisiinsa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat