Seuraa 
Viestejä45973

Uskonnon opetus sitä kaipaaville aikuisille ja lapsille kouluissa filosofiaa.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (25)

Reiska
Seuraa 
Viestejä6227

Uskonnon opetus pitäisi olla verrattavissa historian opettamiseen. Eri uskontojen esittelyä kriittisesti mitään syrjimättä.

Per se

Vastasin ei, sillä oletan sinun tarkoittavan sellaista filosofiaa, mitä lukiossa opetettiin. Ei mitään Nietzschejä tai muitakaan tämmöisiä opetuksia (okei Nietzsche on vähän ylimenevä esimerkki) voi sen ikäinen tajuta. Filosofian opetus oli muutenkin melko turhaa. Sen sijaan niitä filosofian tärkeimpiä käsitteitä (etiikka, moraali ym.) voisi opettaa (ja opetetaankin) elämänkatsomustiedossa. Sitä minä kaipaisin kouluihin turhan satuilun tilalle. Siellä voitaisiin ihan kaikille lapsille opettaa tasapuolisesti maailman uskonnoista ja suvaitsevaisuudesta.

Mitä muuten tämä keskustelu tekee "evoluutio ja fossiilit" -osastolla? Eikö yhteiskunta olisi ollut parempi kategoria?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin ja juuri etiikkaa ja moraalia ja semmoistahan filosofiaa minä tarkoitin, ei kaikki filosofia ole välttämättä rakentavaa...

Kyllä me nyt ollaan ainakin yhtä mieltä siitä, että uskontoasioita pitäisi opettaa jonkun toisen oppiaineen alla neutraalisti ja puolueettomasti. Tietysti opettaja voi kertoa omia mielipiteitään uskonnosta, eikä sitä oikein voi estääkään.

Minun mielstäni elämänkatsomustieto olisi hyvä täksi oppiaineeksi ja siihen tulisi sisällyttää erityisesti toisten kulttuurien tuntemusta ja ymmärtämistä, filosofisia käsitteitä (ei nyt mitään ideamaailma-ajatuksia kun muuten se menee vähän ohi aiheen) ja suvaitsevaisuutta. Siinä voisi samalla opettaa muidenkin vähemmistöjen arvostamista (esim. homoseksuaalit) ja myös opettaa vähän kriittistä arviointia, ettei lapsi parka joudu jonkun epämääräisen kultin uhriksi (esim. skientologia).

Aika hyvä pointti tuo "uskonnolliset fossiilit". Sen avulla voidaan kätevästi myös perustella kreationismi- ja ID-keskustelut. ;P

Minua on aina ihmetyttänyt se, että uskonto aloitetaan jo heti koulutaipaleen alussa, mutta historian opiskeluun lasten katsotaan olevan päteviä vasta viidennellä luokalla.

Uskontojen opiskelu sinänsä on tärkeää, mutta kaikki tunnustuksellisuus on karsittava opiskelusta pois. Näinhän onkin jo näennäisesti tehtykin, mutta käytännössä tunnustuksellisuuden määrä on varsin paljon kiinni opettajasta.

Kyllä ehdottomasti saisi filosofian ottaa lapsille kouluaineeksi. Paljon mieluummin kuin uskonnollisen aivopesun.

Eikä opetuksen tietenkään tarvitsisi olla raskassoutuista Nietzschen tai kumppaneiden oppien analysointia, vaan se voisi olla kevyttä filosofista keskustelua tyyliin: "Mitäpä tuumitte lapsoset, jos askarreltaisiin-paskarreltaisiin tänään sielu?"

HenriViljanen
Niin ja juuri etiikkaa ja moraalia ja semmoistahan filosofiaa minä tarkoitin, ei kaikki filosofia ole välttämättä rakentavaa...

Ilman muuta etiikan ja siihen liittyvien probleemien opettaminen ja pohdinta on sekä tärkeää, että välttämätöntä arkielämässäkin. Ja olisi hyvä saada vihdoin ja viimein rikottua uskontojen ottama monopoliasema etiikan ja moraalin suhteen. Toisaalta etiikka on kuitenkin vain yksi filosofian osa-alue ja filosofiasta löytyy paljon muutakin hyödyllistä.

Mielestäni esimerkiksi logiikan ja itsenäisen ajattelun opettaminen olisi paljon tärkeämpää kuin vaikkapa uskonnon. Lapsilla on luontainen taipumus tehdä syvällisiä ontologiaan ja metafysiikkaan liittyviä kysymyksiä: "miksi minä olen juuri minä?" tai "mitä oli ennen minua?" jne. Niinpä olisi hyödyllistä opettaa ajattelemista, antaa työkaluja näiden asioiden pohdintaan valmiiden vastausten ja uskontojen tarjoamien "totuuksien" sijaan.

Riskinä tällaisessa opettamisessa on kuitenkin se, että ihmiset todella alkaisivat ajattelemaan.

Taas edelliseen yhtyen juuri se että oppisimme ajattelemaan jo lapsena, ehkä kyseenalaistamman tovereiden ajatuksia, keskustelemaan tunteista ja ilmaisemaan niitä paremmin, pohtimaan elämän tarkoitusta, omaa osaa maailmassa, ihmisyyttä ja ihmisen suhdetta luontoon.

HenriViljanen
Taas edelliseen yhtyen juuri se että oppisimme ajattelemaan jo lapsena, ehkä kyseenalaistamman tovereiden ajatuksia, keskustelemaan tunteista ja ilmaisemaan niitä paremmin, pohtimaan elämän tarkoitusta, omaa osaa maailmassa, ihmisyyttä ja ihmisen suhdetta luontoon.

Juuri.
Ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojen opettaminen koulussa olisi erittäin hyödyllinen asia paitsi yksilön myös yhteiskunnankin kannalta. Vaikkapa seksuaaliopetuksen painopisteen siirtäminen karvojen kasvupaikoista ihmissuhdetaitoihin ja vastakkaisen sukupuolten kunnioittamiseen voisi auttaa luomaan ja ylläpitämään kestäviä ihmissuhteita - ja ehkä pitkällä aikavälillä osaltaan vähentämään avioeroja.

Sillä voisi olla myös oma vaikutuksensa perhe- ja muuhunkin väkivaltaan.

Filosofian opetuksesta lapsille ilmestyi vast'ikään väitöskirjakin... Tekijänä oululainen opettaja Hannu Juuso.

"Kasvatuksessa on siten tärkeää luoda olosuhteet, jotka stimuloivat lapsen uteliaisuutta käynnistäen tutkimuksen prosessin, joka edelleen mahdollistaa reflektiivisten tapojen muodostumisen kautta demokraattisen yhteisön kehittymisen. Tutkimuksen prosessissa tapahtuvan pedagogisen interaktion tarkoituksena on tuottaa lapselle kasvattavia kokemuksia häivyttäen samalla pedagogista suhdetta. Ajatuksena on, että pedagogisessa toiminnassa lapsen subjektiviteetti, hänen halunsa ja impulssinsa sovittuvat traditioon generoiden samalla kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuvaa, reflektiivistä tapaa vapauttaen näin kasvatettavan ajattelemaan älykkäästi itse."

-Ote väitöskirjan Child, Philosophy and Education-tiivistelmästä

Itse olen sitä mieltä, että filosofia tai jonkinlainen ET-opetus ylläolevan kaltaisilla tavoitteilla olisi loistava vaihtoehto korvaamaan tunnustuksellinen uskonnonopetus, joka ei kyllä ole ihan tätä päivää.

Jos filosofiaa lähdettäisiin opettamaan, pitäisi toki tehdä tarkka opetussuunnitelma ja tuoda filosofia ns. lapsen tasolle. Varmaan ihan jostain simppelin etiikan opetuksesta kannattaisi lähteä liikkeelle.

spin0
HenriViljanen
Niin ja juuri etiikkaa ja moraalia ja semmoistahan filosofiaa minä tarkoitin, ei kaikki filosofia ole välttämättä rakentavaa...

Ilman muuta etiikan ja siihen liittyvien probleemien opettaminen ja pohdinta on sekä tärkeää, että välttämätöntä arkielämässäkin. Ja olisi hyvä saada vihdoin ja viimein rikottua uskontojen ottama monopoliasema etiikan ja moraalin suhteen. Toisaalta etiikka on kuitenkin vain yksi filosofian osa-alue ja filosofiasta löytyy paljon muutakin hyödyllistä.

Mielestäni esimerkiksi logiikan ja itsenäisen ajattelun opettaminen olisi paljon tärkeämpää kuin vaikkapa uskonnon. Lapsilla on luontainen taipumus tehdä syvällisiä ontologiaan ja metafysiikkaan liittyviä kysymyksiä: "miksi minä olen juuri minä?" tai "mitä oli ennen minua?" jne. Niinpä olisi hyödyllistä opettaa ajattelemista, antaa työkaluja näiden asioiden pohdintaan valmiiden vastausten ja uskontojen tarjoamien "totuuksien" sijaan.

Riskinä tällaisessa opettamisessa on kuitenkin se, että ihmiset todella alkaisivat ajattelemaan.


Täysin yhtä mieltä joka kohdassa. Tuo riski tosin lienee valtiolle liian suuri otettavaksi.

Lisätäânpä vielä, että filosofisen logiikan opettaminen olisi hiton hyödyllistä (samoin kuin matematiikanopetuksessa pitäisi pyrkiä sen tekniikoiden ymmärtämiseen eikä laskutoimitusten ulkoaopiskeluun). Ylipäänsä filosofiaa voitaisiin opettaa tarkoituksella saada muksut ymmärtämään itse lukemaansa, eli kun sitten tutustuisivat uskonnollisiin teksteihin, ymmärtäisivät mitä ne ovat.

Uskontoa ei tosiaankaan pitäisi opettaa erikseen, sen voisi laittaa sinne historiaan muiden ideologioiden joukkoon. Ei meillä ole erikseen mitään fasismin oppituntejakaan ja on todella kohtuutonta että epäloogiselle ja epäluonnolliselle, despoottiselle järjestelmälle on varattu selvä ensisija moraalisissa asioissa : ts. sitâ voidaan opettaa vastauksena eettisiin kysymyksiin ilman perusteita, kun mut pitää esittää lähinnä relativistisina.


että uskonto aloitetaan jo heti koulutaipaleen alussa, mutta historian opiskeluun lasten katsotaan olevan päteviä vasta viidennellä luokalla.

Minua tämä ei ihmetytä lainkaan. Ei uskonnon oppiminen vaadi kehittynyttä ajattelua. Se on paljon helpompi istuttaa niihin pieniin herkkiin lapsenmieliin, kun ne eivät ole vielä paljoa muta oppineet.

HenriViljanen
Niin ja juuri etiikkaa ja moraalia ja semmoistahan filosofiaa minä tarkoitin,

Tätä varten on lapsille olemassa satukirjat...

Fëanor
HenriViljanen
Niin ja juuri etiikkaa ja moraalia ja semmoistahan filosofiaa minä tarkoitin,

Tätä varten on lapsille olemassa satukirjat...

Totta, mutta olisi hyvä, että vaihdettaisiin satujen varsin jäykästä konservativistisesta moralismista eettisten asioiden käytânnölliseen ja älylliseen pohtimiseen.

Ei mikään huono ajatus, ehkä jollain muulla nimellä kuin filosofia kuitenkin, ettei oppiala saa mainetta pahviplatonien askastelukerhona.

Minäkin koen ala-asteen uskonnonopetuksen aikansa elämeenä (toisaalta taidan olla vähemmistössä jos mietitään Suomalaisten vanhempien ja kansanedustajien mielipiteitä tästä, luulisin). Ruotsissa homma hoidetaan siten, että oppilaille opetetaan objektiivista uskontotietoa (ainakin yläasteella ja lukiossa, ala-asteen tilannetta en muista), ja toisin kuin meillä, oppilaita ei jaeta uskontokuntien/niihin kuulumattomuuden mukaan eri ryhmiin - mikä on hyvä juttu.

Mitä miltä olette muuten tästä, usein ko. keskustelussa esitetystä argumentista:

p1. Ihmisen on tärkeä ymmärtää uskontoja
p2. Ala-astelainen ei osaa ajatella abstraktisti
----
Ala-astelaiselle kannattaa opettaa yhtä uskontoa naiviisti, olkoon nyt vaikka se valtionuskonto sitten.

Elämänkatsomustiedon tulisi olla pakollinen ekalta luokalta, ja uskonnon/uskontojen opetus vapaaehtoista niille ketä välttämättä haluaa

Elämänkatsomuksen opetus on muuten hieman rappiolla. Turhan usein (ei aina, mutta usein), sen hoitaa se opettaja joka kerkiää tai ei saa muuten tuntimäärää täyteen. Ja sitten ET:n tunnilla pelataan lentopalloa tjms.
Ei ole myöskään ainutlaatuista, jos opetushenkilökounta järjestää ET:n tunnit kello kolmen jälkeen tai muuhun vittumaiseen ajankohtaan, jottei ryhmään tulisi kukaan. Ainakin osaksi tätä sekaannusta avittaa se, ettei ET ole mihinkään akateemiseen oppialaan suoraan pohjautuva aine (samassa mielessä kuin vaikka maantiede:maantieto), vaan koulutuspoliittisesti määrittynyt.

SAMAEL
Lapsia pitäisi rohkaista ajattelemaan, ei opettaa toistamaan.

nyt veti samael sanat näpeistäni...

filosofia on aika tyhjänpäiväistä käsitteistöä..
termistöä.. ja filosofien nimien ulkoa opettelua...
enkä ymmärrä mitä helvettiä auttaa ajattelun opettelussa
sellainen ulkoa pänttääminen...

esim:
"fi-sarjan oppikirjoissa on opiskelijalähtöinen ote. Filosofian käsitteet ovat selkeästi esillä ja tehtävät ohjaavat opiskelijaa omaksumaan filosofin tavan ajatella. "

miksi ? jotta voi hypätä platonin housuihin.. ?
opetellaan siteeraamaan tuhansia vuosia vanhoja
letkautuksia minkä alkuperästä ei ole edes takuuta...
oliko se platoni vai reiska kuka tokas jotain...

miten se auttaa ymmärtää maailmaa että muistaa
filosofit.. koulukunnat.. ja muut höpinät mitä filosofiaan
ängetään...
mielestäni filosofia on kuin ennen oli uskonnot...
eli tehdään simppelistä asiasta termein vaikeamman kuuloinen...

ja filosofia on niin perkeleen rasistinen
että ihmetten miten sitä voidaan niin ihailla...

( huonosti käyttäytyvät filosofit : lue )

mielestäni taide opettaa ajattelemaan itse
paremmin kuin filosofia...
http://www.youtube.com/watch?v=xMZ7R1DR ... re=related

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat