Seuraa 
Viestejä1517

Lasi on ns. amorfista ainetta. Yleisesti väitetään, että se ajan kuluessa "valuu" siten että vanhoissa rakennuksissa ikkunalasit ovat alaosastaan paksumpia. Wikipedia kuitenkin väittää, että nämä jutut ovat urbaanilegendoja. Onko tietoa, mikä on todellisuus?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (20)

Ei lasi mihinkään valu, joskus aikoinaan lasilevyn paksumpi pää laitettiin alareunaksi, löytyy sellaisiakin ikkunoita, jossa lasi on paksumpi yläpäästä.
Nykymenetelmillä lasista tulee tasapaksua, katso vajaa sadan vuoden päästä, onko nykytalojen laseissa tapahtunut muutoksia.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517

"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uuh, ainakin kemiankirjoissa kerrotaan tätäkin "urbaanilegendaa". Pitänee mennä itse testaamaan, kyllähän lasi ainakin lämmitettäessä valuu alaspäin. Ongelmana on vain löytää vanhoja laseja.

kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?

Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
fenomenologi
kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?




Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.

Heh heh, lähinnä tarkoitin tätä "toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä"-juttua, miten se estää lasin "valumisen"?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

kairamo
fenomenologi
kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?




Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.



Heh heh, lähinnä tarkoitin tätä "toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä"-juttua, miten se estää lasin "valumisen"?

Lasin valumisen estää sen kiinteä olomuoto, ei mainitsemasi asiat.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517

Eihän lasilla ole kiinteää olomuotoa ts. ensimmäisen asteen faasimuutosta ei tapahdu. Kun sula lasi jäähtyy, missä vaiheessa se muka muuttuu kiinteäksi?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

kairamo
Eihän lasilla ole kiinteää olomuotoa

Kyllä lasiesineet melko kiinteiltä vaikuttavat.

Lasi ei todellakaan ole perinteistä kiinteää ainetta vaan eräänlaista alijäähtyneestä amorfisesta nesteestä toisen asteen faasimuutoksen kautta lasittunutta ainetta. Alijäähtyneen amorfisen nesteen lasittuminen on paljon mitättömämpi muutos, kuin tavallinen nesteen jähmettyminen kiintoaineeksi. Voisi sanoa, että lasi on kiintoaineen ja nesteen sekasikiö.

Lasi on amorfinen aine, joita joskus nimitetään "kiinteiksi nesteiksi" niiden järjestäytymättömyyden vuoksi ja koska lasissa ei tapahdu sen jäähtyessä selvää ensimmäisen asteen faasimuutosta. Siinä tapahtuu kuitenkin toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä. Lasi ei siten huoneenlämmössä muuta muotoaan pitkänkään ajan kuluessa, kuten suosittu kaupunkitarina vanhoista "valuvista ikkunalaseista" kertoo. Helpompi selitys näille on että huonolaatuinen ikkunalasi on asennettu painavampi pää alaspäin

Näin meille kertoo Wikipedia.

kairamo
Lasi on ns. amorfista ainetta. Yleisesti väitetään, että se ajan kuluessa "valuu" siten että vanhoissa rakennuksissa ikkunalasit ovat alaosastaan paksumpia. Wikipedia kuitenkin väittää, että nämä jutut ovat urbaanilegendoja. Onko tietoa, mikä on todellisuus?

Eräs asiantuntija sanoo, että lasi kyllä "valuu", mutta varsin hitaasti: ikkunalasi on alaosastaan 5% paksumpi kymmenen miljoonan vuoden kuluttua.

"Kovakin aine voi nimittäin antaa periksi. Niinpä hyvin vanhojen ikkunaruutujen lasin alareunan on todettu olevan yläosaa paksumpi, eli kovaa lasiakin on valunut aikojen kuluessa"

Toi on suora lainaus mun maantiedon kirjasta. Enempää en ole kuullut asiasta puhuttavan, joten varmasti en voi asiasta sanoa.

Itse löysin tälläisiä vastauksia:

It is sometimes said that glass in very old churches is thicker at the bottom than at the top because glass is a liquid, and so over several centuries it has flowed towards the bottom. This is not true. In Mediaeval times panes of glass were often made by the Crown glass process. A lump of molten glass was rolled, blown, expanded, flattened and finally spun into a disc before being cut into panes. The sheets were thicker towards the edge of the disc and were usually installed with the heavier side at the bottom. Other techniques of forming glass panes have been used but it is only the relatively recent float glass processes which have produced good quality flat sheets of glass.

http://math.ucr.edu/home/baez/physics/G ... glass.html

ja:

While it is sometimes noted that old cathedral glass is now thicker at the bottom than at the top, such cases appear to be the result of how the glass was made, not of flow. Medieval glass was made by blowing a giant glass bubble on the end of a blowpipe or "punty" and this bubble was cut open at the end and spun into a huge disk. When the disk cooled, it was cut off the punty and diced into windowpanes. These panes naturally varied in thickness because of the stretching that occurred while spinning the bubble into a disk. Evidently, the panes were usually put in thick end down.

Modern studies of glass show that below the glass transition temperature, which is well above room temperature, molecular rearrangement effectively vanishes altogether. The glass stops behaving like a viscous liquid and becomes a solid. Its heat capacity and other characteristics are consistent with its being a solid as well.

http://howthingswork.virginia.edu/windo ... glass.html

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517

Lasin viskositeetin (Pa·s) huoneenlämmössä on arvioitu olevan noin 10∧20 kun esim. lyijyn vastaava on noin 10∧11 eli lyijykin on huomattavasti (miljardi kertaa) "juoksevampaa" kuin lasi.

Harvoin kuitenkin on väitetty, että antiikkiset lyijyesineet olisivat levinneet pitkin pöytää.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Minulla on aivan selvää faktaa valuraudan virumisesta. Valuraudan viskositeetti on paljon suurempi kuin lyijyn, mutta niin vain metallijyrsinkoneen pöytä virui ja veteli mutkalle ruuvipenkin alla, kun olin ruuvipenkin unohtanut pöydälle intissä viettämäni hupihetken ajaksi. Jäi siisti ruuvipenkin kuva pöytään, ja sitä sitten kaavittiin pois pari päivää. Normaalisti pöydässä ei ole havaittavissa mitään pysyviä muodonmuutoksia vastaavilla asetuksilla, jos ruuvipuristin aina välillä irroitetaan.

Edellisessä on otettava huomioon se, että ruuvipuristin oli kahdella pultilla kinnitettynä vuoden ajan pöydän T-uriin, ja kiristysmomentti M12-pulteissa arviolta 30 Nm, ja vetojännitys pulteissa ehkä luokkaa 10 kN. Gravitaation aiheuttama voima oli samaan aikaan n. 100 N.

Taidanpa pistäytyä naapurissa lasifirmassa ja hakea sopivan koekappaleen tutkittavaksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Paksu alareuna ikkunalaseissa syntyi kun lasi levy tehtiin pyörittämällä levyllä, jolloin keskipakoisvoima aiheutti reunoille paksumman massan. Tästä lohkottiin sitten lasiruutuja ja paksu alareuna pantiin karmiin alas.

Ei se valu.

Jostain muistan lukeneeni, että lasin "amorfisuus" tulee ilmi vasta järjettömän pitkällä aikavälillä. Muistaakseni lasin taipuminen normaalissa lämpötilassa ja normaalissa gravitaatiokentässä edellyttää hyvin pitkiä aikoja. Olisko se ollu jotain maailmankaikkeuden iän verran tai reippaasti enemmänkin. Pointtina vain se, että lasin amorfisuus on tavallaan olemassa, muttei se käytännössä mitenkään ikinä tule ilmenemään. Aivan teoreettinen juttu ja hiuksien halkomista. Siitähän täällä tykätään...

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat