Lasin olemus

Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Lasi on ns. amorfista ainetta. Yleisesti väitetään, että se ajan kuluessa "valuu" siten että vanhoissa rakennuksissa ikkunalasit ovat alaosastaan paksumpia. Wikipedia kuitenkin väittää, että nämä jutut ovat urbaanilegendoja. Onko tietoa, mikä on todellisuus?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Ei lasi mihinkään valu, joskus aikoinaan lasilevyn paksumpi pää laitettiin alareunaksi, löytyy sellaisiakin ikkunoita, jossa lasi on paksumpi yläpäästä.
Nykymenetelmillä lasista tulee tasapaksua, katso vajaa sadan vuoden päästä, onko nykytalojen laseissa tapahtunut muutoksia.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija

Uuh, ainakin kemiankirjoissa kerrotaan tätäkin "urbaanilegendaa". Pitänee mennä itse testaamaan, kyllähän lasi ainakin lämmitettäessä valuu alaspäin. Ongelmana on vain löytää vanhoja laseja.

Vierailija
kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?

Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
fenomenologi
kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?




Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.

Heh heh, lähinnä tarkoitin tätä "toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä"-juttua, miten se estää lasin "valumisen"?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
kairamo
fenomenologi
kairamo
"Ei lasi mihinkään valu"

Onko muitakin todisteita, kuin mielipide?




Eikös vanhoista taloista poistetut lasit riitä todisteeksi, jos jossain ikkunassa lasi on paksumpi alapäästä ja jossain paksumpi yläpäästä ja ne ovat 180 astetta käännettynä ~ samanlaisia.



Heh heh, lähinnä tarkoitin tätä "toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä"-juttua, miten se estää lasin "valumisen"?

Lasin valumisen estää sen kiinteä olomuoto, ei mainitsemasi asiat.

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Eihän lasilla ole kiinteää olomuotoa ts. ensimmäisen asteen faasimuutosta ei tapahdu. Kun sula lasi jäähtyy, missä vaiheessa se muka muuttuu kiinteäksi?

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija

Lasi ei todellakaan ole perinteistä kiinteää ainetta vaan eräänlaista alijäähtyneestä amorfisesta nesteestä toisen asteen faasimuutoksen kautta lasittunutta ainetta. Alijäähtyneen amorfisen nesteen lasittuminen on paljon mitättömämpi muutos, kuin tavallinen nesteen jähmettyminen kiintoaineeksi. Voisi sanoa, että lasi on kiintoaineen ja nesteen sekasikiö.

Vierailija
Lasi on amorfinen aine, joita joskus nimitetään "kiinteiksi nesteiksi" niiden järjestäytymättömyyden vuoksi ja koska lasissa ei tapahdu sen jäähtyessä selvää ensimmäisen asteen faasimuutosta. Siinä tapahtuu kuitenkin toisen asteen faasimuunnos, ns. lasisiirtymä. Lasi ei siten huoneenlämmössä muuta muotoaan pitkänkään ajan kuluessa, kuten suosittu kaupunkitarina vanhoista "valuvista ikkunalaseista" kertoo. Helpompi selitys näille on että huonolaatuinen ikkunalasi on asennettu painavampi pää alaspäin

Näin meille kertoo Wikipedia.

Vierailija
kairamo
Lasi on ns. amorfista ainetta. Yleisesti väitetään, että se ajan kuluessa "valuu" siten että vanhoissa rakennuksissa ikkunalasit ovat alaosastaan paksumpia. Wikipedia kuitenkin väittää, että nämä jutut ovat urbaanilegendoja. Onko tietoa, mikä on todellisuus?

Eräs asiantuntija sanoo, että lasi kyllä "valuu", mutta varsin hitaasti: ikkunalasi on alaosastaan 5% paksumpi kymmenen miljoonan vuoden kuluttua.

Vierailija

"Kovakin aine voi nimittäin antaa periksi. Niinpä hyvin vanhojen ikkunaruutujen lasin alareunan on todettu olevan yläosaa paksumpi, eli kovaa lasiakin on valunut aikojen kuluessa"

Toi on suora lainaus mun maantiedon kirjasta. Enempää en ole kuullut asiasta puhuttavan, joten varmasti en voi asiasta sanoa.

Vierailija

Itse löysin tälläisiä vastauksia:

It is sometimes said that glass in very old churches is thicker at the bottom than at the top because glass is a liquid, and so over several centuries it has flowed towards the bottom. This is not true. In Mediaeval times panes of glass were often made by the Crown glass process. A lump of molten glass was rolled, blown, expanded, flattened and finally spun into a disc before being cut into panes. The sheets were thicker towards the edge of the disc and were usually installed with the heavier side at the bottom. Other techniques of forming glass panes have been used but it is only the relatively recent float glass processes which have produced good quality flat sheets of glass.

http://math.ucr.edu/home/baez/physics/G ... glass.html

ja:

While it is sometimes noted that old cathedral glass is now thicker at the bottom than at the top, such cases appear to be the result of how the glass was made, not of flow. Medieval glass was made by blowing a giant glass bubble on the end of a blowpipe or "punty" and this bubble was cut open at the end and spun into a huge disk. When the disk cooled, it was cut off the punty and diced into windowpanes. These panes naturally varied in thickness because of the stretching that occurred while spinning the bubble into a disk. Evidently, the panes were usually put in thick end down.

Modern studies of glass show that below the glass transition temperature, which is well above room temperature, molecular rearrangement effectively vanishes altogether. The glass stops behaving like a viscous liquid and becomes a solid. Its heat capacity and other characteristics are consistent with its being a solid as well.

http://howthingswork.virginia.edu/windo ... glass.html

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat