Minä olen omassa päässäni koettanut arvuutella sitä miten lentokoneiden korkeusmittari toimii.
Tuo Wikipedian selite on varmaan kohdallaan, mutta muistini mukaan noita korkeusmittareita oli hyvinkin vanhoissa lentokoneissa ja silloin nuo Wikin mainitsemat hienot mittauskeinot eivät olleet vielä käytössä.
Siis: Miten lentokoneiden korkeusmittarit toimivat?
Wikipedia:
"Korkeusmittarilla mitataan korkeutta haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus, mutta esimerkiksi ilmailussa käytetään korkeuden mittausta koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen verrattuna.
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko GPS-paikannukseen, ilmanpaineen mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esim. lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.[1] Kolmas menetelmä perustuu teodoliitteihin ja trigonometriaan, jossa kolmion yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti maanmittauksessa, esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja arkeologisten kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös takymetria ja vaaituslaitteita."
Sivut
Painemittaus on melko epätarkka...
Painemittaus varmaankin ennen ja radio nyt.
http://lea.hamradio.si/~s53mv/radalt/radalt.html
Vanhoissa koneissa ei ollut muuta keinoa kuin ilmanpaineeseen perustuva menetelmä. Siis U:n muotoinen putki missä on nestettä. Lämpötillan vakioimiseksi on käytetty termospulloa. Lämpöhän vaikuttaa paineeseen. Koska lentokoneessa voi olla pakkasta, neste on ollut alkoholia.
Korkeustieto on pitänyt kalibroida johonkin tasoon ja kun kentän korkeus on tiedetty, niin siihen. Ilmanpaineen vaihtelu aiheuttaa lisää kalibroinnin tarvetta.
Joo. Aikoinaan korkeusmittarit kalibroitiin lähtökentällä. Perustui ilmanpaineeseen, ja sitä piti sitten säätää lennon aikana, varsinki laskeutumisvaiheessa. Oli todella epäluotettava. Lähetymislennot tehtiikin aikoinaan vain näköhavainnoin.
Nyt korkeusmittaustutkat hoitavat homman. Aluelennonjohdot näkevät tutkillaan myös koneen lentokorkeuden, jos jotain häikkiä tulis. ILS järjestelmä, ainakin hävittäjä puolella, ohjaavat vaikkapa automaattisesti alas kentälle. Lähestymistutkat ovat sitten tarkempia.
En enää tiedä noista sillain enempää, mitä nyt Ilmavoimien Koelentueen järjestelmistä. Harmia tuottivat käristyneet linnut, jotka osuivat tutkan keilaan. Yritettiin kaikenlaisia häritsimiä. Ei auttanut.
Matalapaine (säätila) antaa korkeuslukemaksi 50m ja korkeapaine ( säätila) 50m, kuinka paljon korkeuseroja tuolloin todellisuudessa noilla on? Oletetaan, että kyseessä on normaali säätilan muuttuminen.
Onko noilla eroilla mitään merkitystä?
On noilla merkitystä, siksi koneen mittari nollataan lähtökentällä (ja pyritään asettamaan tulokentän paine ennen saapumista).
Kellossani on korkeusmittari ja siinä korkeus vaihtelee muutaman sata metriä voimakkaiden matala- ja korkeapaineiden aikana (yleensä +- 100m, joskus enemmänkin). Ei muuta kun kaivamaan painetaulukot ja vertaamaan niitä ilmanpainetilastoihin..
markent kirjoitti:
"Matalapaine (säätila) antaa korkeuslukemaksi 50m ja korkeapaine ( säätila) 50m, kuinka paljon korkeuseroja tuolloin todellisuudessa noilla on? Oletetaan, että kyseessä on normaali säätilan muuttuminen.
Onko noilla eroilla mitään merkitystä?"
Denzil Dexter:
"On noilla merkitystä, siksi koneen mittari nollataan lähtökentällä (ja pyritään asettamaan tulokentän paine ennen saapumista).
Kellossani on korkeusmittari ja siinä korkeus vaihtelee muutaman sata metriä voimakkaiden matala- ja korkeapaineiden aikana (yleensä +- 100m, joskus enemmänkin). Ei muuta kun kaivamaan painetaulukot ja vertaamaan niitä ilmanpainetilastoihin.."
Nyt ollaan jo lähellä sitä, mitä minä ajoin kysymykselläni takaa. Alkujaan tiesin vain, ettei lentokoneen korkeutta luotilangalla mitata, mutta nyt jo on logaritmitkin käytettävissä...hienoa!
Viime vuonna olin Alpeilla hekikopterin kyyditettävänä - pilotin vieressä. Ja kyllä siinäkin lähtövalmisteluissa korkeusmittari nollattiin.
Ei muuten näyttänyt mitenkään yksinkertaiselta tuo lennon esivalmistelu - pilotti kaivoi jopa jonkun ohjekirjankin yhdessä vaiheessa esiin tarkistaaksensa siitä jotain:
Huippu pilotti - ei kai sinne muita vaativiin oloihin lentämään päästetäkään.
Tuossa näkyy muuten kopterin tunnuskin, jolla löytyy googlettamalla jonkin verran kuviakin.
Ei ne risteilyohjuksetkaan siitä vaan luotilangoilla, saatika ilmanpainemittareilla lentele. Niillä on tutkat eteen kauas, sekä alas, jotka luotaavat korkeutta. Ties mitä on. No ainakin GPS.
Aivan. Koptereilla onkin eri järjestelmät. Siinä on aikaa miettiäkin. Ei n. 350 km/h tunnissa laskeutuvalla hävittäjällentäjällä ole aikaa miettiä. Pitää luottaa mittareihin. Tutkaan. Onhan noita tapauksia ollut, että ihan mittarien varassa on pitänyt laskeutua. Pitää luottaa järjestelmään. Pari hävitäjää pelasti Hallin lentokentälläkin turvaverkko. Ja varmasti tiedän mistä kirjoitan.ps. Ei mittaria nollattu, vaan se kalibroitiin sen lentoonlähtöpaikan ilmanpaineeseen. Lennonjohto yrittää antaa pilotille tietoja, missä mikänenkin ilmanpaine on. Todella epäluotettavaa. Oletko koskaan kuulut sitä informatiota, mitä lennonjohtajat antavat lentäjille. Minä olen.
Lassi:
"Mitä ihmettä. Minähän jo tämän ketjun neljännessä viestissä kerroin, miten hommat hoituivat, ja hoituvat nyt. Etkö lue, vai et halua ymmärtää "
Parhaalla tahdollani minä yritän sinua ymmärtää, mutta toisinaan se on minulle niin vaikeata...
Ihan hyvä sinä silti olet.
Denzil Dexter toi esille käytännön esimerkin ja se pani vipinää minun aivomassani välittäjäaineisiini.
Tummennus minun:
Denzil Dexter:
"Kellossani on korkeusmittari ja siinä korkeus vaihtelee muutaman sata metriä voimakkaiden matala- ja korkeapaineiden aikana (yleensä +- 100m, joskus enemmänkin). Ei muuta kun kaivamaan painetaulukot ja vertaamaan niitä ilmanpainetilastoihin..""
Vai niin. Satun vaan tietämään noi jutut. Yli 12 vuotta Ilmavoimissa. En ehkä osaa selittää kaikkea sillain "kansantajuisesti". Parantamisen varaa siis on artikuloinissa. Olkoot.
No niinpä tietenkin. Eihän sitä neljässä kilometrissä kannata nollatakaan. Oleellista on kuitenkin tietää korkeusasema lähtö/oletettuun laskeutumispaikkaan.
Varmuus on paras - vanhat konstit toimivat vieläkin, vaikka nykytekniikka pettäisi.
Olen minä jotain kuullut, olen itse lentänytkin muutamia tunteja - lennonjohdon kanssa ei ole tarvinnut keskustella.
Mitä noihin "muinaisiin" ilmanpaine mittareihin tulee niin muistaakseni noissa on tietyn sisäisen ilmanpaineen omaava kotelo jonka muoto muuttuu riippuen ulkoisesta ilmanpaineesta. Tuo muutos sitten välitetetään mittarille...
Mitä tuohon muinaisuuteen tulee niin kyllä niitä käytetään pienkoneissa ihan vakioisesti nykypäivänä. Kiva se niissäkin on tietää korkeutensa sumussa - ihan vaan siinäkin tilanteessa, ettei virtaa noille "hienoille" hävittäjä vehkeille ole...
Mitä automaattisen laskeutumisen mahdollistaviin ILS kenttiin tulee, niin kuinkas monta niitä muuten on Suomessa?
Mitä se " kalibrointi lentoonlähtöpaikan ilmanpaineeseen" muka muuta tarkoittaa, kuin että mittari käännetään näyttämään nollaa kentällä ennen lähtöä ??
Kaverilla oli joskus lupakirja ja käytiin aika useinkin lentelemässä 1970 luvulla. Lennonjohto luettelee sieltä nopeassa tahdissa m.m. tuulen suunnan ja -nopeuden sekä QNH:n, jotka kaveri muistaa ja toistaa lennonjohdolle. Hän ei kuitenkaan koskaan kääntänyt korkeusmittariin QNH:ta, vaan nollasi sen.
Voisit Lassi selittää, mistä englanninkielen sanoista tuo lyhennys QNH tulee. Tiedän vain sen, että se tarkoittaa ilmanpainetta merenpinnan tasolla.
Mutta, mutta. En todellakaan tiedä siviililentokentistä oikein mitään. Vain armeejan.
Taidetaan käyttää eri termejä tässä nyt. Hän kalibroi sen uudelleen lähetymiskentän ilmanpaineeseen saadakseen edes jonkun mutu tuntuman laskeutumiskorkeuteen. Eihän noilla arvoilla ole suurtakaan merkitystä lennettäessä korkealla. Ilmanpaine vaihtelee joka tapauksessa.
Kalibrointi on nimenomaan se, että tavallaan nollataan. Hymmm. En oikein ymmärrä, että miksi termi kalibrointi ei mene perille oikein kenellekään.
Toi QNH on tietenkin vallitseva ilmanpaine siinä korkeudessa, jossa kone on. Tätähän ne viestivät. Lennonjohto ja koneen miehistö. Oikeastaan radisti siellä saatelee hanikoita. Nykyään ei tartte. hävittäjissä, eikä isoisa matkustajakoneissa.Automatiikka hoitaa homman ylemmissä ilmakerroksisa, joissa maatutka on epäluotettava. Mikään ei kuitenkaan tällä nykytekniikalla korvaa koneen maatutkaa. Huoks. Yritin kuitenkin.
Kalliita järjestelmiä ovat, kuten myös koneitten tunnistusjärjestelmät tutkapinnalla. Pienkoneilta niitä ei vaadita. Toinen juttu olis sitten koneitten omakone -tunnistusjärjestelmä. Mää en tiiä siitä mittään
Lisäys: Nyt kirjoitin epäjohdonmukaisesti, mutta en korjaa. Sinne päin kuitenkin hyvin suurella varmuudella.
No ei. Wikipedia tietää: "QNH korkeus keskimääräisestä merenpinnasta ".
QNH tarkoittaa ilman painetta meren pinnassa. Sehän annetaankin kentällä ennen lähtöä.
Sain perinnöksi ilmapuntarin ja puntaroin siinä, miten sen saisi näyttämään oikeaa lukemaa. Sitä kun tuli väänneltyä ruuvimeisselillä, enkä tiennyt, että juuri siitä ruuvista muuttuu mittarin näyttämä.
Ei auttanut kuin soittaa lähimpään lennonjohtoon ja pyytää QNH.
Vastaus kuului muistaakseni 1085. Kiitin ja suljin puhelimen ja väänsin ilmapuntarin näyttämään 1085 mb. Siinä se.
Katellin muutaman kerran Koelentueen tutkanäytöltä Pirkkalan aluelentotutkan kautta jne. Viron lentoliikennettä. Leningradissa oli aika rauhallista menoa. Kaikki lentoliikenne näkyy Suomessakin, tai saadaan näkymään lähialueilla. Ai niin. En tiedä mittään...
Juu et. Virallisesti.
Lassin tämän ketjun neljännestä viestistä:
"Joo. Aikoinaan korkeusmittarit kalibroitiin lähtökentällä. Perustui ilmanpaineeseen, ja sitä piti sitten säätää lennon aikana, varsinki laskeutumisvaiheessa. Oli todella epäluotettava. Lähetymislennot tehtiikin aikoinaan vain näköhavainnoin."
markent kirjoitti:
"Matalapaine (säätila) antaa korkeuslukemaksi 50m ja korkeapaine ( säätila) 50m, kuinka paljon korkeuseroja tuolloin todellisuudessa noilla on? Oletetaan, että kyseessä on normaali säätilan muuttuminen.
Onko noilla eroilla mitään merkitystä?"
Lassi:
"Mitä ihmettä. Minähän jo tämän ketjun neljännessä viestissä kerroin, miten hommat hoituivat, ja hoituvat nyt. Etkö lue, vai et halua ymmärtää"
Minä Lassi kyllä todella ymmärsin mitä tarkoitit.
Sitä osoittaa viesti (tummennettu).
Kysyin tuossa viestissä jatkokysymyksenä ilmanpaineen vaihtelusta korkeusmittarin toimintaan.
Etkö lue, vai et halua ymmärtää
Sivut