Luovuus alkukantainen tapa oppia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Luovuus mielen alkuvoimaa

Asuuko luovuus innovaatio yliopistossa?
Voiko luovuutta opettaa ja onko se mahdollista ja tarpeellista?

Minun mielestä luovuudesta eniten puhuvat ihmiset joilla sitä vähiten on,
jo se että laitamme yhteen eri yliopistoja ei ole millään tavoin luova ratkaisu.
Yhdistämällä luovat ihmiset ja matkimalla oppivat voidaan saada oikea innovaatio yliopisto

Ihmiset ja luovuus

ADHD ja luovuus on liitetty toisiinsa, joka selittäisi luovuuden patologiaa.
Tarkkaavuus häiriössä ihmisen on hyvin vaikea oppia matkimalla, jolloin hänelle kehittyy elinikäinen tarve oppia omalla tavallaan (aina miettimässä miten tämä voisi tehdä toisin).

IMPULSSIVINEN ei mieti asian mahdottomuutta edeltä käsin,
HÄIRIÖ TARKKAIVUUDESSA kun ei pysty keskittymään yksityiskohtiin näkee kokonaisuudet paremmin.
KAAOTTINEN pää johtuu aivojen alhaisesta vireystilasta ja tämmöiseen päähän tulee kyllä paljon informaatiota, joka menee aivoihin tiedostamatta, ja ilmeisesti alitajunta ( kutsun sitä alkuvoimaksi)
käsittelee asioiden tulvaa, jossain vaiheessa siihen kaaokseen syntyy selkeä hetki (ilmeisesti aivojen vireystilan äkillinen nousu) heureka tai ahaa, silloin syntyy idea, joka voi olla hyvä tai huono.

MONIULOTTEINEN ajattelu on myös liitetty (ei pysty vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei vaan alkaa pohtimaan kysymystä).

Luovuuteen on liitetty sanoja kuten tuska ja taakka, onnellisuuden sanoja harvoin näkee.

Luovuus ei kasva opettamalla, koska opettaminen perustuu ihmisen kykyyn oppia matkimalla, ei luovuuteen, joka on kompensoitu tapa oppia johtuen työmuistin heikosta tehosta joka toisaalta on seurausta tarkkaavuuden häiriöstä, matkiminen on vaikeaa joutuu etsimään omat ratkaisut.

Matkimalla oppivat omaksuvat kyselemättä asiat esimerkkinä voisin mainita, kun vielä muutama vuosi puhuttiin sairaslomasta nyt se on muodossa sairausloma koska, ilmeisesti jostain tuli käsky käyttää tätä muotoa ja se upposi todella nopeasti ihmisiin, matkiminen on tärkeä asia ihmiskunnan kehitykselle ja myös tuholle. Tarvitsemme myös luovia ihmisiä,jotka joutuvat ajattelemaan omilla aivoilla ja kyseenalaistavat sen hetkisen tiedon maailmasta. Apina oppii luovasti ei matkimalla, kuten suurin osa ihmisistä (apina joutuu etsimään ongelmaan aina oman ratkaisun koska ei pysty oppimaan matkimalla), kun tajuamme sen, onko luovuus sen jälkeen niin hohdokasta?

Turha meidän on opettaa luovuutta, mutta voimme kyllä tukea luovia ihmisiä ja antaa arvostusta kuten arvostamme psykopaattisia johtajia, näin voisimme lisätä yhteiskunnan luovuutta, eikä rakentamalla innovaatioyliopistoja jolloin saamme vain, pyörän uudelleen keksijöitä.
Mikä se olikaan joka joukossa tiivistyy?

Ei koulutus ole turhaa, vaan sen yliarvostus.

jouni.ojutkangas@dlc.fi

Sivut

Kommentit (66)

Vierailija
jounio
Luovuus mielen alkuvoimaa

Asuuko luovuus innovaatio yliopistossa?
Voiko luovuutta opettaa ja onko se mahdollista ja tarpeellista?

Minun mielestä luovuudesta eniten puhuvat ihmiset joilla sitä vähiten on,
jo se että laitamme yhteen eri yliopistoja ei ole millään tavoin luova ratkaisu.
Yhdistämällä luovat ihmiset ja matkimalla oppivat voidaan saada oikea innovaatio yliopisto

Ihmiset ja luovuus

ADHD ja luovuus on liitetty toisiinsa, joka selittäisi luovuuden patologiaa.
Tarkkaavuus häiriössä ihmisen on hyvin vaikea oppia matkimalla, jolloin hänelle kehittyy elinikäinen tarve oppia omalla tavallaan (aina miettimässä miten tämä voisi tehdä toisin).

IMPULSSIVINEN ei mieti asian mahdottomuutta edeltä käsin,
HÄIRIÖ TARKKAIVUUDESSA kun ei pysty keskittymään yksityiskohtiin näkee kokonaisuudet paremmin.
KAAOTTINEN pää johtuu aivojen alhaisesta vireystilasta ja tämmöiseen päähän tulee kyllä paljon informaatiota, joka menee aivoihin tiedostamatta, ja ilmeisesti alitajunta ( kutsun sitä alkuvoimaksi)
käsittelee asioiden tulvaa, jossain vaiheessa siihen kaaokseen syntyy selkeä hetki (ilmeisesti aivojen vireystilan äkillinen nousu) heureka tai ahaa, silloin syntyy idea, joka voi olla hyvä tai huono.

MONIULOTTEINEN ajattelu on myös liitetty (ei pysty vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei vaan alkaa pohtimaan kysymystä).

Luovuuteen on liitetty sanoja kuten tuska ja taakka, onnellisuuden sanoja harvoin näkee.

Luovuus ei kasva opettamalla, koska opettaminen perustuu ihmisen kykyyn oppia matkimalla, ei luovuuteen, joka on kompensoitu tapa oppia johtuen työmuistin heikosta tehosta joka toisaalta on seurausta tarkkaavuuden häiriöstä, matkiminen on vaikeaa joutuu etsimään omat ratkaisut.

Matkimalla oppivat omaksuvat kyselemättä asiat esimerkkinä voisin mainita, kun vielä muutama vuosi puhuttiin sairaslomasta nyt se on muodossa sairausloma koska, ilmeisesti jostain tuli käsky käyttää tätä muotoa ja se upposi todella nopeasti ihmisiin, matkiminen on tärkeä asia ihmiskunnan kehitykselle ja myös tuholle. Tarvitsemme myös luovia ihmisiä,jotka joutuvat ajattelemaan omilla aivoilla ja kyseenalaistavat sen hetkisen tiedon maailmasta. Apina oppii luovasti ei matkimalla, kuten suurin osa ihmisistä (apina joutuu etsimään ongelmaan aina oman ratkaisun koska ei pysty oppimaan matkimalla), kun tajuamme sen, onko luovuus sen jälkeen niin hohdokasta?

Turha meidän on opettaa luovuutta, mutta voimme kyllä tukea luovia ihmisiä ja antaa arvostusta kuten arvostamme psykopaattisia johtajia, näin voisimme lisätä yhteiskunnan luovuutta, eikä rakentamalla innovaatioyliopistoja jolloin saamme vain, pyörän uudelleen keksijöitä.
Mikä se olikaan joka joukossa tiivistyy?

Ei koulutus ole turhaa, vaan sen yliarvostus.

jouni.ojutkangas@dlc.fi

Jos katsoo Matti Nykästä, niin olen eri mieltä kassasi tuosta luovuudesta.
Ja tiedän pari "ADHD" tapausta, eikä heidän kanssaan voi tehdä mitään, shakki vaatii erinomaista keskittymiskykyä, joka pelinä on mahdoton näille tapauksille. Shakkia pidetään luovuuden symbolina pelien joukossa, joten ainakin tuo esimerkki kertoo jotain aivan muuta.

"Nykyään shakki on arvostettu älyn ja luovuuden yhdistelmä. Parhaimmatkaan shakkitietokoneet eivät ole vielä kyenneet nousemaan kiistattomasti parhaiden shakkimestareiden edelle. Tätä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä pelin haasteellisuudesta, mutta myös sen vaatimasta äärimmäisestä luovuudesta."

Vierailija

ADHD on SAIRAUS. Sillä ei ole mitään tekemistä luovuuden kanssa.

Luovuus in sitä että osaa yhdistää oppimansa (se kaikki mitä mm. koulussa opetetaan..) asiat ja tehdä/oivaltaa jotain uutta.

Luovuuteen on liitetty sanoja kuten tuska ja taakka, onnellisuuden sanoja harvoin näkee.
Kirjoittajat eivät siis ole ymmärtäneet mitä luovuus on.

Vierailija

piti kysyä että mitä luovaa shakin pelaminen on
se vaatii kyllä helvetin hyvän keskittymiskyvyn että pystyy laskemaan eri vaihtoehdot mutta ei tarvitse luovuutta joka kaaottinen tila
adhd ei kylläkään ole mikään sairaus vaan ominaisuus

Vierailija
jounio
piti kysyä että mitä luovaa shakin pelaminen on
se vaatii kyllä helvetin hyvän keskittymiskyvyn että pystyy laskemaan eri vaihtoehdot mutta ei tarvitse luovuutta joka kaaottinen tila
adhd ei kylläkään ole mikään sairaus vaan ominaisuus

Tuossahan oli, että laskennallisesti ylivertaiset koneetkaan eivät pysty kunnolla ihmisiä vieläkään päihittämään.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Luovuus on esim sitä, että henkilö keksii työpaikallaan paremman työmenetelmän johonkin työvaiheeseen. Parempi työmenetelmä joko nopeuttaa tai helpottaa työtä, jolloin se auttamatta parantaa myös tuottavuutta.

Joillain ihmisillä on taipumus tarkastella työtään sillä silmällä, että mitenkähän tämän ja tuon voisi tehdä helpommin ja nopeammin, eikä tehdä työtään vain orjallisesti siten, kuin ennenkin on tehty.

Jos työpaikoilla alettaisiin palkita innovatiivisuutta, se parantaisi tuottavuutta. Myös kateus innovaation tekijää kohtaan tulisi kieltää.

Toiseksi, myös yksityishenkilöillä tulisi olla oikeus innovaatioiden tekemiseen. Nykyisinhän Suomessa vain yritykset saavat tehdä innovaatioita, tai ainakin vain yrityksiä palkitaan niistä. Innovaation tekevän yksityishenkilön pitäisi perustaa aina yritys keksintönsä ympärille, eikä monellakaan ole rahkeita tai haluja sellaiseen. Paljon helpommalla kaikki pääsisivät, jos innovaation voisi myydä jollekin jo olemassa olevalle yritykselle, eikä tarvitsisi lähteä raskaaseen ja kalliiseen patentinhakurumbaan.

Kolmanneksi, pidän innovaatioyliopistoa täysin huu-haa -hankkeena. Jo pelkkä sana "yliopisto" sisältää ajatuksen "yliopettamisesta", ei oivaltamisesta. Oivalluskykyä ei voi opettaa.

Vierailija

se poista sitä tosiasiaa että siinä vaaditaan keskittymiskykyä

mutta mitä muuta luovuutta shakin pelaaja maailmaan tuo
esim. uusia ajattelu malleja tai muita vastaavia (uusi syntyy kaaoksen kautta)

Vierailija
logo

Jos katsoo Matti Nykästä, niin olen eri mieltä kassasi tuosta luovuudesta.



ei kuitenkaan ammatissaan ihan niitä paskimpia...

logo
Ja tiedän pari "ADHD" tapausta, eikä heidän kanssaan voi tehdä mitään, shakki vaatii erinomaista keskittymiskykyä, joka pelinä on mahdoton näille tapauksille.



onko heillä lääkitys.. ?
ja mitä tiedät shakin pelaajien ja adhd ihmisten yhteydestä..
2 ihmistä.. ja leimaat sillä huoletta kaikki ?
adhd on pätevä kaveri siinä mistä tykkää...
mutta onneton siinä mistä ei ole kiinnostunut...

logo
Shakkia pidetään luovuuden symbolina pelien joukossa, joten ainakin tuo esimerkki kertoo jotain aivan muuta.
"Nykyään shakki on arvostettu älyn ja luovuuden yhdistelmä.

lasketaan opittuja kaavoja ?
muisti on siis sinusta luovuuden lähde ?
ja ulkoaopeteltu sääntöjen mukainen laskujen
muistaminen... ?
se on luovin kenellä muisti pääsee pisimmälle... ?

Vierailija
Ertsu

Joillain ihmisillä on taipumus tarkastella työtään sillä silmällä, että mitenkähän tämän ja tuon voisi tehdä helpommin ja nopeammin, eikä tehdä työtään vain orjallisesti siten, kuin ennenkin on tehty.

tätä teen aina...
"hei mitäs jos tehtäis tää toisin.."
kokoajan mietin miten olisi fiksumpaa tehä
hommia...

monella työpaikalla ei siedetä semmosta
tyyppiä joka toisella työviikolla on tehnyt
oman tyylin tehdä töitä...
varsinkaan jos se toimii paremmin kuin se
millä muut on tehny monta vuotta...

tiiä sitten mistä johtuu...
pelkääkö ihmiset näyttävänsä huonommilta vai mikä siinä on..

itse aina kehun niin perkeleesti ja rehellisesti
jos joku keksii hyvän idean tehä hommia...
ihan sama kuka sen keksi kuhan on hyvä idea...

Vierailija
logo

Tuossahan oli, että laskennallisesti ylivertaiset koneetkaan eivät pysty kunnolla ihmisiä vieläkään päihittämään.

matematiikassa... onhan varmaan muitakin alueita missä
tietokone jää kakkoseksi ihmisaivoille...

miten kone on luova..
kasa rautaa.. jonka on ohjelmoinut joku
ja puhutaan sitten kahden luovan taistelusta ?

Vierailija

Olen luova persoona. En ADHD. Luovuuteni on pääosin irrationaalista asioiden yhdistelyä eriaikaisten huomioitteni pohjalta. Se on asioiden ylössalaisin kääntämistä aivan kirjaimellisesti. Tämän tapani päälle olen kehittänyt rationaalisen ajattelumallin, joka seuloo tästä kaaoksesta käyttökelpoisia elementtejä ja uusia kombinaatioita, joilla ehkä olisi mahdollisuus olla hyödynnettävissä.
Se on prosessi joka sen mahdollisuuksiin verraten on olemattoman vähän hyödynnetty, eikä se vähääkään kiinnosta ketään innovaatiobyrokraattia.

Vierailija
KBolt
ADHD on SAIRAUS. Sillä ei ole mitään tekemistä luovuuden kanssa.



on sillä yhteyttä.. myöskin luovuuteen...
kuten on rikollisuuteen.. ja alkoholismiinki..

KBolt
Luovuus in sitä että osaa yhdistää oppimansa (se kaikki mitä mm. koulussa opetetaan..) asiat ja tehdä/oivaltaa jotain uutta.

eli pitää muistaa...
huono muistinen ei voi olla luova... ?

itse en kyllä aina pidä luovuutta mitenkään
kivana juttuna...
varsinkaan silloin kun sitä ei saa rauhoittumaan...

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
omena
Ertsu

Joillain ihmisillä on taipumus tarkastella työtään sillä silmällä, että mitenkähän tämän ja tuon voisi tehdä helpommin ja nopeammin, eikä tehdä työtään vain orjallisesti siten, kuin ennenkin on tehty.



tätä teen aina...
"hei mitäs jos tehtäis tää toisin.."
kokoajan mietin miten olisi fiksumpaa tehä
hommia...

monella työpaikalla ei siedetä semmosta
tyyppiä joka toisella työviikolla on tehnyt
oman tyylin tehdä töitä...
varsinkaan jos se toimii paremmin kuin se
millä muut on tehny monta vuotta...

tiiä sitten mistä johtuu...
pelkääkö ihmiset näyttävänsä huonommilta vai mikä siinä on..

itse aina kehun niin perkeleesti ja rehellisesti
jos joku keksii hyvän idean tehä hommia...
ihan sama kuka sen keksi kuhan on hyvä idea...


Allekirjoitan tuon täysin. Olen aikaisemminkin kirjoitellut siitä keksimästäni uunin panostuslaitteesta. Ensinnäkin, se oli tosi hankala saada toteutetuksi, vaikka laadin mielestäni selkeän piirustuksen toimintaselostuksineen. Mestari ei jostain syystä syttynyt sille ennen kuin kovan painostuksen ja houkuttelun jälkeen. En enää lähtisi moiseen rumbaan.

Kun se viimein teetettiin tilauskonepajalla, porukka huomasi sen todella käyttökelpoiseksi, mutta vain yksi kaveri onnitteli reippaasti. Muut olivat enemmän tai vähemmän nyreissään.

K.o. laite on tietääkseni edelleen käytössä ex-työpaikassani, vaikka onkin about 15 vuoden takaa ja on säästänyt monet olkapäät sijoiltaan menemiseltä.

P.S. Sillä laitteella pääsin aikanaan Suomen Keksijäin Keskusliiton KEKEn jäseneksi. Tilauskonepajan insinööriltä sain kopion työpiirustuksesta, jonka lähetin KEKEen.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
jounio
Luovuus mielen alkuvoimaa

Asuuko luovuus innovaatio yliopistossa?
Voiko luovuutta opettaa ja onko se mahdollista ja tarpeellista?


Kyllä luovuutta voi opettaa, se on mahdollista ja tarpeellista.

jounio
Minun mielestä luovuudesta eniten puhuvat ihmiset joilla sitä vähiten on,
jo se että laitamme yhteen eri yliopistoja ei ole millään tavoin luova ratkaisu.
Yhdistämällä luovat ihmiset ja matkimalla oppivat voidaan saada oikea innovaatio yliopisto
Lisää se siinä mielessä luovuutta, että opiskelijoiden on helpompi valita hyvin mielenkiintoisia opintokokonaisuuksia, jolloin eri ajattelutapojen yhdistelmällä voidaan kehittää luovia ratkaisuja ongelmiin.

jounio
ADHD ja luovuus on liitetty toisiinsa, joka selittäisi luovuuden patologiaa.
Tarkkaavuus häiriössä ihmisen on hyvin vaikea oppia matkimalla, jolloin hänelle kehittyy elinikäinen tarve oppia omalla tavallaan (aina miettimässä miten tämä voisi tehdä toisin).

IMPULSSIVINEN ei mieti asian mahdottomuutta edeltä käsin,
HÄIRIÖ TARKKAIVUUDESSA kun ei pysty keskittymään yksityiskohtiin näkee kokonaisuudet paremmin.

Kenties näin syntyy luovia ratkaisuja, mutta kumpikaan ihmistyyppi ei pysty hallitsemaan kovin monimutkaisia ongelmia.

jounio
KAAOTTINEN pää johtuu aivojen alhaisesta vireystilasta ja tämmöiseen päähän tulee kyllä paljon informaatiota, joka menee aivoihin tiedostamatta, ja ilmeisesti alitajunta ( kutsun sitä alkuvoimaksi)
käsittelee asioiden tulvaa, jossain vaiheessa siihen kaaokseen syntyy selkeä hetki (ilmeisesti aivojen vireystilan äkillinen nousu) heureka tai ahaa, silloin syntyy idea, joka voi olla hyvä tai huono.
Tuo on alhaalta ylöspäin etenevää ajattelua, joka saattaa toimia hyvin uusissa ja alhaista tietoisuuden tasoa vaativissa tilanteissa ja tehtävissä. Toiminnan tai idean sitominen suurempaan kokonaisuuteen vaatii kuitenkin sääntöpohjaista ylhäältä alaspäin rakentuvaa ajattelua, mihinkä saatat viitata aivojen vireystilan nousulla.

jounio
MONIULOTTEINEN ajattelu on myös liitetty (ei pysty vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei vaan alkaa pohtimaan kysymystä).
Moniulotteisuus antaa enemmän mahdollisuuksia ymmärtää ongelma uudella kenties paremmalla tavalla.

jounio
Luovuuteen on liitetty sanoja kuten tuska ja taakka, onnellisuuden sanoja harvoin näkee.
Koska luovuus on 90%:sti raakaa työtä, mutta kyllä toisinaan näkee mainintoja mm. hurmiosta.

jounio
Luovuus ei kasva opettamalla, koska opettaminen perustuu ihmisen kykyyn oppia matkimalla, ei luovuuteen, joka on kompensoitu tapa oppia johtuen työmuistin heikosta tehosta joka toisaalta on seurausta tarkkaavuuden häiriöstä, matkiminen on vaikeaa joutuu etsimään omat ratkaisut.
Mutta luovuuden menetelmiä oppii helposti, eikä haittaa vaikka ne onkin opittu matkimalla.

jounio
Matkimalla oppivat omaksuvat kyselemättä asiat esimerkkinä voisin mainita, kun vielä muutama vuosi puhuttiin sairaslomasta nyt se on muodossa sairausloma koska, ilmeisesti jostain tuli käsky käyttää tätä muotoa ja se upposi todella nopeasti ihmisiin, matkiminen on tärkeä asia ihmiskunnan kehitykselle ja myös tuholle. Tarvitsemme myös luovia ihmisiä,jotka joutuvat ajattelemaan omilla aivoilla ja kyseenalaistavat sen hetkisen tiedon maailmasta. Apina oppii luovasti ei matkimalla, kuten suurin osa ihmisistä (apina joutuu etsimään ongelmaan aina oman ratkaisun koska ei pysty oppimaan matkimalla), kun tajuamme sen, onko luovuus sen jälkeen niin hohdokasta?
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi ettei apina opi matkimalla? Ihmisen voima apinaan verrattuna on että meillä on suurempi kapasiteetti tehdä sisäisiä malleja maailmasta ja pyrkiä toimimaan sen mallin puitteissa parhaaksi näkemällämme tavalla. Joillakin on toisia suurempi itsesensuuri sen suhteen millaisia ulkoisia sääntöjä noudattaa ja näitä henkilöitä sitten sanotaan ei-luoviksi.

jounio
Turha meidän on opettaa luovuutta, mutta voimme kyllä tukea luovia ihmisiä ja antaa arvostusta kuten arvostamme psykopaattisia johtajia, näin voisimme lisätä yhteiskunnan luovuutta, eikä rakentamalla innovaatioyliopistoja jolloin saamme vain, pyörän uudelleen keksijöitä.
Mikä se olikaan joka joukossa tiivistyy?
Totta, voisimme arvostaa enemmän luovia ihmisiä. Mutta kyllä luovuuden opetus kannattaa; jos ei muuten, niin ainakin se opettaa ns. ei-luovia hyväksymään luovemmat serkkunsa.

jounio
Ei koulutus ole turhaa, vaan sen yliarvostus.
Olen pikemminkin kokenut ettei koulutusta arvosteta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat