Käsivatkaimella toimiva juna
Käsivatkaimella toimiva juna
Viestejä5662
klo 16:44 | 27.3.2008
Länkkäreissähän on niitä junia mitkä liikkuu eteenpäin kun vatkaa sitä ihme vipua siinä keskellä junaa. Millä periaatteella se juna liikkuu? Ois kyl sit kätevä tehdä semmoinen junarata vaikka mökille kun pellolle on monta sataa metriä. Entäs mites sellaisen vempeleen saa kulkemaan toiseen suuntaan? Ei kai sellasta parisataa kilosta vempelettä kukaan jaksa nostaa ja ruveta kääntelemään. Ympyrä junarata olisi myöskin kätevä tehdä että sitten vois ajella sillä tosi kovaa!
Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)
Sivut
On noita käsivatkaimella toimivia junia ollut suomessakin ja on jossain museossa edellleen.
Ei tällä termillä "käsivatkaimella toimiva juna" nyt vaan tarkoteta minkäänsorttista resiinaa...?
Tarkoittanet resiinaa. Resiinan pumppuvipu on kytketty vetopyöriin samanlaisella kampikoneistolla kuin vaikka polttomoottorin mäntä. Pumppaamalla sopivalla tahdilla saa resiinan liikkeelle.
Pienenkin rautatien tekeminen on hyvin työläs homma.
Resiinan kulkusuunta määräytyy siitä, kumpaan suuntaan aloittaa pumppaamisen. Resiinoita on keveitä yhden miehen siirreltävissä olevia ja sitten hieman raskaampia. Ja moottoriresiinakin on keksitty.
Sitten kannattaa tehdä sukkulan mallinen poljettava resiina. Sille riittäisi ihan hyvin noin 50 cm:n raideleveys. Jos teet radan kunnolla ja resiinalle aerodynaamisen lasikuitukuoren, pienellä treenillä saat 100 km/h rikki. Kovakuntoinen polkee satasta maantielläkin vastaavalla kulkuneuvolla.
Ai se oli JUNA ... luulin että taas pornoa ... !!!
Vitsi täällä museossa ei taida olla sellaista käsivatkaimella toimivaa junaa.
Tekisi kyllä mieli käyä jossakin sellaisessa.
Joo, resiinaa tarkoitin!
no joo onhan se kun pitää olla melko tasaista maastoa ja kiskot pitäisi olla aina lähes sentilleen samalla etäisyydellä toisistaan. Muutes pystyisikö sen radan tekemään puusta? Kestäisikö puu moisen masiinan käyttöä erityisesti jos sillä ajelis nopsaa?
Ok, kätsyä eli voisi sitten ihan hyvin yhdelläkin suoralla rataosuudella pärjätä, vaikkei tosin olis ihan niin kivaa ellei se olisi tosi pitkä.
Vau! Kyllä se olisi tarpeeksi nopea jo minulle.
Paljonkohan tollainen poljettava resiina tai koneisto maksaisi? Kuoret sun muut vois kyl ihan hyvin itse tehdä.
Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)
Rautatiemuseossa tai jossain oli sellainen turistireitti mitä pystyi resiinalla polkemaan.
Minulla on semmoinen hatara muistikuva, etta aikoinaan Minkio-Humppila(?) museorautatiella turistit paasivat pumppaamaan/polkemaan resiinaa?
--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto
Kivaa! Täytyypä joskus käydä sellaisessa paikassa että pääsee testaamaan sitä resiinaa. Eikös ainakin tampereella joku rautatiemuseo ole? ainakin muistelisisin että olisisin lukenut että siellä olisi sellainen.
Taitaa kyllä täällä lähempänäkin jossakin ihmekaupungissa olla joku sellainen mutta en tiedä onko sellaista resiina reittiä ja sitäpaitsi en mä löydä niihin outoihin kaupunkeihin.
Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)
Missään tapauksessa omia virityksiä ei kannata alkaa tekemään ratakiskosta. Vaikka saisi kiskot rautaromun hinnalla, nykyhinnoilla ne maksavat mansikoita.
Puu on ihan hyvä materiaali, ellet aio rahtia kuljettaa. Vaiva on nimenomaan ratapohjan teossa. Kun se on kunnossa, rata on helppo tehdä vaadittavaan toleranssiin vaikka puusta. Toinen mahdollisuus on käyttää kiskoihin lattarautaa tai suorakulmaista teräsputkea.
Jos omaat taidot ja mahdollisuuden pieniin metallitöihin, pari sataa. Voimansiirron saat vanhasta maantiepyörästä. Kuomun voi laminoida lasikuidusta ja pyöräkerrat laakerointieneen pitää virittää jotenkin. Alussa voi kuomunkin jättää pois.
Se rata on se joka maksaa. Jossain päin Suomea on hylättyjä rautateitä, niitä voisi ehkä hyödyntää, jos asuu lähellä. Ratahallintokeskuksen radoilla ei parane leikkiä, resiinakuskille saattaa tulla kolkko (mutta lyhytaikainen) tunne, kun tämän keula ilmestyy peruutuspeiliin. Vaikka Siperian suden suulta välttyisi, poliisi päräyttää sievoiset sakot radalla törttöilijöille.
Ei ole Tampereella, mutta taisi jossain pirkanmaalla olla.
Resiinoita vuokraavat ja myös ohjattuja resiinaretkiä järjestävät jotkut elämyspalvelufirmat. Ainakin Pori - Kankaanpää väliselle rataosuudelle saa erilaisia resiinoita vuokrattua. Yksi firma toimii Kihniössä ja tässä linkki Satakunnan Elämysrautatie ry:lle, joka vuokraa myös resiinoita:
http://www.pomarkku.fi/elamysrautatie/
ps. Jos yksin on liikkeellä kannatta vuokrata kolmipyöräinen nykytin, se kulkee kaikkein kevyimmin. Nelipyöräiset pumppuvehkeet vaativat käytännössä kaksi henkilöä pumpun tankoihin.
Onko tietoa mistä netistä löytyisi resiinan räjäytyskuva tai kuvia voimantuottoperiaatteesta? Ekaks pitäisi tietää mikä resiina on esim. englanniksi..
Itä-Pasilassa on resiina ja pätkä kiskoa kävelytiellä kerrostalojen välissä. Oiskohan Resiinakuja kadun nimi.
Haapamäellä veturimuseossa tuli tuollaista kokeilluksi joskus 15 tai 20 v sitten. Piti isäpapan näyttää natiaiselle höyryveturin mallia (siis minä en ollut malli). Käytännössä resiina käynnistetään työntämällä se vauhtiin oikeaan suuntaan. Varotaan, ettei kahva pamauta kaaliin.
Muoks. Ei tuossa ollut työ- eikä asiakasturvallisuudesta tietoakaan. No luulenpa, että natiainen säilyi ilman suurempia tunne- ja muitakin vauriota. Tai sitten ei. Näyttää ihan yhtä sekopäiseltä kuin isukki.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Ihan vaan pienen pienenä huomautuksena asiaa tuntemattomille mainittakoot, että "siperian sudella" tarkoitetaan Sr-1 sarjan vetureita, mutta kuvassa on kyllä huomattavasti vanhempi Dv-12 sarjan veturi, ja toisin kuin siperian susi, Dv-12 sarjalaiset ovat puhtaasti kotimaista tuotantoa, ja veturin 2547 valmistaja on Lokomo. Valmistajan tunnistaa mm. parittomasta numerosta, ja suuremmasta valmistajan laatasta ohjaamon kyljessä. Valmetin tekemillä vetureilla on parilliset numerot, ja selvästi pienempi valmistajan laatta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Draisine
http://fi.wikipedia.org/wiki/Resiina
Noilla pääsee varmaan alkuun.
No, palataanpa näihin susiin vielä hetkiseksi. Siperian Susi tai Kaalihäkki jne. on todellakin se meillä SR1:ksi nimetty kolhon näköinen Neuvostoveturi, joka edelleenkin on hyvissä voimissaan!
Näitä vetureita Suomi hankki 1970-80 luvuilla yhteensä reilu 100 kappaletta firma Energomachexportilta Novotšerkasskista. Nämä hankinnat liittyivät kovin kiinteästi mm. Kostamuksen rakennusprojektiin ja muihinkin bilateraalidiileihin!
ps. Suosittelen edelleenkin aloittamaan resiinaharrastuksen siinä Pori-Kankaanpää osuudella. Ei tartte pelätä, että Siperian Susi tai Pentoliino puhaltaa persuksiin!
Ei ole pelkoa lisävauhdista. Resiina oikosulkee kiskot aivan niinkuin muutkin ratakulkuneuvot ja vääntää opastimet punaiselle. Tällainen on signalointimenettely ollut jo höyrykaudella.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Tosin huomattava osuus Sr-1 sarjan tekniikasta on tehty Suomessa, ja remontointien jäljiltä ei taida tuontitavaraa olla enää paljon muuta kuin Skodan akselit. Ja tietenkin se messinkilaatta jossa lukee "made in USSR", vai tehtiinkö nekin Suomessa?
Monet pitävät Dv-12 sarjaa yhtenä parhaimmista suomalaisista sarjoista. Veturit tehtiin 60-luvulla, valmistajina olivat Lokomo ja Valmet. Dv-12 sarja on osoittautunut aikojen saatossa erittäin onnistuneeksi, suurempia vikoja ei ole ollut, ja turvallisuuskin on ollut huippuluokkaa, yksikään veturinkuljettaja ei ole kuollut Dv-12 hyttiin.
On sinänsä kunnioitusta herättävää kun muistaa että Dv-12 sarjan edeltäjät kulkivat höyryllä. Sittemmin on radoille ilmaantunut monta uutta veturia jotka ovat myös poistuneet radoilta. Dv-12 sen sijaan on ja tulee olemaan vielä pitkän aikaa. Tästä ikäänkuin todisteeksi voisin mainita, että 2500-sarjan vetureita remontoidaan parasta aikaa. Remontissa parannetaan ainakin kuljettajien työoloja mm. lisäämällä ilmastointilaitteet, 2700-sarjan vetureissa ilmastointi onkin jo ollut pitkään, lisäksi ohjaamon ovet vaihdetaan, mikä arvatenkin parantaa ohjaamomukavuutta monellakin tapaa.
Kaikki kunnia kotimaiselle Lokomon (Vaqlmet) DV-12 diesel-veturille, toivottavasti pysyvät vielä pitkään käytössä. Mutta, todellakin se ryssän SR1 on sähköveturi ja DV-12 dieseli, joten niiden vertailu hieman ontuu.
Aikoinaan kun Sudet tulivat Kostamusvaihtoina, niin ne olivat pure neukkua ja sellaisina niitä vuosia ajettiinkin. Sitten siellä 1980-luvun loppupuolella säätöelektroniikkaa vaihdettiin Strömbergin tyristorisellaisiin, mutta juurikaan muita Finlandisierungeita niihin ei juurikaan ole tehty. Tämän voi kuka tahansa todeta vierailemalla Ryssä-Suden konehuoneessa ja ohjaamossa (onnistuuu maallikoiltakin aina silloin tällöin VR:n juhlapäivinä). Pari SR1 vehjettä on jopa myyty ulkomaille ns. "Memorial Soviet Museokäyttöön.
ps. Suosittelen edelleenkin resiinalla pumppaamista tai nytkyttämistä Porista ja Kankaanpäähän tai päinvastoin. Jos on suuri perhe, niin perheresiinan vuokrauskin onnistuu (mutta se on pirun raskas, ja kakarat on siten syytä laittaa vipuvarsiin).
Sivut