Jumalageeni

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=157&a=2884&id=9261

Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer uskoo löytäneensä perintötekijän, joka ohjaa ihmisen herkkyyttä uskonnollisuudelle. Hänen mukaansa geenistä on ollut etua lajinkehitykselle ja se on antanut ihmiselle kyvyn rauhanomaiseen yhteiseloon.

Teksti: Gorm Palmgren

Uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Tätä mieltä on yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer. Hän uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee näitä prosesseja.Hamerin mukaan uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen.

Hamer on tutkijana Yhdysvaltojen syöpäinstituutissa, ja uskonnollisuus-geenikin löytyi syöpätutkimuksen sivutuotteena. Tutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen ihmisen tupakointitottumuksia ja tupakkariippuvuutta. Koehenkilöt vastasivat 240 henkilökohtaiseen kysymykseen, joista osa käsitteli uskonasioita. Heitä pyydettiin muun muassa arvioimaan suhtautumistaan yliluonnollisiin tai selittämättömiin ilmiöihin ja taipumustaan vaipua omiin mietteisiinsä tai kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ympäröivän luonnon kanssa.

Osalta koehenkilöistä otettiin myös dna-näyte. Hamer luokitteli koehenkilöt sen mukaan, mitä he olivat vastanneet henkisyyttä mittaaviin kysymyksiin, ja vertaili ryhmiä dna-analyysin tuloksiin. Dna-analyysissä keskityttiin yhdeksään geeniin, joiden tiedetään säätelevän monoamiineiksi kutsuttujen välittäjäaineiden määrää aivoissa.

Yksi geeni ei riitä henkistämään

Geenivertailussa ilmeni, että kysymysten perusteella henkisyyteen taipuvaisilla koehenkilöillä on perimässä eri VMAT2-geenin muunnos kuin niillä, joiden vastaukset eivät osoittaneet kiinnostusta uskonnollisiin asioihin. Hamer uskoo, että tämä geeni tavalla tai toisella ohjaa ihmisten uskonnollisuutta. Hamer ei silti usko, että hänen jumalageeniksi kutsumansa VMAT2 olisi ainoa ihmisen uskoa ohjaava perintötekijä. On hyvin harvinaista, että yksi ainoa geeni säätelee tiettyä ominaisuutta. Useimmat geenit tuottavat ominaisuuksia yhdessä muiden perintötekijöiden kanssa.

Aivosolujen välittäjäaineiden määrän on helppo kuvitella vaikuttavan hengellisiin kokemuksiin. Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.

VMAT2-geenin säätelemiin välittäjäaineisiin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniini liittyy esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja hermostuneisuuden tuntemuksiin mutta myös euforian ja onnen kokemuksiin. Dopamiini puolestaan palkitsee ihmisen onnistuneista suorituksista mielihyvällä. Sitä erittyy muun muassa silloin, kun ihminen saa kehuja tai tyydyttää elimistön tarpeita esimerkiksi syömällä. Mielihyvä voi saada hurmion mittasuhteet.

Dopamiinin ja serotoniinin määrään vaikuttavat myös tajuntaa laajentaviksi luonnehditut huumeet, kuten kokaiini, amfetamiini ja LSD. Jotkut niiden käyttäjät ovatkin kuvailleet huumeen vaikutuksen alaisena kokemiaan tuntemuksia uskonnollisen hurmion kaltaisiksi.

Jotkut ovat tulkinneet aivotutkimuksen tuloksia niin, että kokemus jumalasta on vain kemiallisten prosessien tuottama harha. Hamer itse välttää ottamasta kantaa korkeampien voimien olemassaoloon: Jos Jumala on olemassa, niin Hän on. Tieto siitä, mitkä aivojen kemikaalit vaikuttavat sen kokemiseen, ei muuta asiaa. Hän painottaa myös sitä, että henkisyys ja uskonto ovat eri asioita.

Henkisyys on henkilökohtainen kokemus tai mielentila, kun taas uskonnolla tarkoitetaan kollektiivista uskoa, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina tapoina ja menoina. Geneettisesti henkisyydelle altistunut ihminen ei silti välttämättä harjoita uskontoa tai usko jumalaan. Hamerin tutkimien henkilöiden joukossa olikin monia kyselytutkimuksen ja perimänsä perusteella henkisiksi luokiteltavia ihmisiä, jotka eivät kuuluneet uskontokuntiin eivätkä pitäneet itseään uskonnollisina.

Toisaalta on todennäköistä, että jos ihmisellä on oikea VMAT2-geenin muunnos, hän on uskonnollinen. Hamer uskoo, että geeni on vaikuttanut suurten uskonnollisten johtajien persoonalli-suuteen ja esimerkiksi Jeesuksella, Muhamedilla ja Buddhalla oli henkisyydelle altistava geenimuunnos.

Hamer uskoo, että uskonnollisuudella on saattanut olla merkitystä myös ihmislajin evoluution kannalta. Uskonto yhdistää ihmisiä, mikä on voinut olla ratkaisevan tärkeää ihmisten kyvylle elää rauhanomaisesti yhdessä. Uskontoa myös harjoitetaan usein yhteisin palvonta-menoin, ja rituaalit omat omiaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyyden tuoma kilpailuetu on voinut johtaa siihen, että VMAT2:n henkisyydelle altistava muunnos on säilynyt ihmisen perimässä. Se on ehkä antanut ihmiselle paremmat mahdollisuudet selvitä eloonjäämiskilvassa. Henkisyys ja yhteinen uskonto ovat lujittaneet ja vakauttaneet yhteisöä. Yhteisestä uskonnosta taas ei ole pitkä matka yhteisiin maallisiin sääntöihin, jotka ovat luoneet järjestystä ja turvallisuutta. Vakaus, järjestys ja turvallisuus ovat siis olleet henkisesti suuntautuneiden ihmisten kilpailuedut muihin nähden. Siksi uskonnollisuudelle herkistävä VMAT2:n muunnos on siirtynyt luonnon-valinnan kautta sukupolvelta toiselle.

Geeni lievittää kuoleman pelkoa

Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monien tutkijoiden mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä, olivatpa ne miten eristäytyneitä tahansa. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

Ehkä uskonnollisuusgeenit myös tasapainottavat suuren älykkyystason tuomaa taakkaa. Kanadalaisen Laurentian yliopiston neurologi Michael Persinger on todennut: Tietoisuus vääjäämättömästä kuolemasta on hinta ihmisaivojen kehittyneestä otsalohkosta. Uskonto on erinomainen sopeutuma. Se rauhoittaa.

Sivut

Kommentit (37)

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Uskontoaiheiset threadit saa monet palstalaiset kirjoittamaan sivukaupalla. Mikä vika tässä nyt on, kun mielipiteitä ei ala tulla. Onko aloitus liian asiallinen, kun se ei ole kretskujuttuja vaan evoa.

Vierailija

Sangen monille asia on melko selväpiirteinen.
Olisi hauska tietää yksikin ns. tosiuskovainen joka olisi taipuvainen myöntämään että hänen uskonsa saattaa todellakin johtua tietystä geenistä tai geeniyhdistelmästä.

Vierailija

Vaikken ole uskovainen, niin mistä sitä tietää ettei ns. Jumala ole sitä geeniä sinne laittanut tai ohjannut evoluutiota sinne suuntaan... Joo spekulaatiota kyllä. Myönnän.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Jep, voihan se olla eräänlainen antenni joka on siellä tarkoituksella. Tuosta joskus dokumenttiakin katsonut. Jännää on se että aivoja jollain magneettilaitteilla stimuloimalla voidaan luoda uskonnollisia kokemuksia ihmisille.

くそっ!

Vierailija
0508081929
Geeni lievittää kuoleman pelkoa

Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monien tutkijoiden mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä, olivatpa ne miten eristäytyneitä tahansa. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

Ehkä uskonnollisuusgeenit myös tasapainottavat suuren älykkyystason tuomaa taakkaa. Kanadalaisen Laurentian yliopiston neurologi Michael Persinger on todennut: Tietoisuus vääjäämättömästä kuolemasta on hinta ihmisaivojen kehittyneestä otsalohkosta. Uskonto on erinomainen sopeutuma. Se rauhoittaa.

Eihän tuossa näin väitetä, mutta mitäs mieltä olette: onko luonnonvalinnankin kannalta hyödyllistä, että olio ei pelkää värjäämätöntä kuolemaansa? Totta kai tuo yksilöä ajatellen on hienoa, että luulee elävänsä toisessa muodossa ikuisesti, ja on näin henkilökohtaisesti "erinomainen sopeutuma", mutta onko tällä lajin eloonjäämiseen vaikuttavaa hyötyä?
(en siis puhu eloonjäämisvietistä)

Vierailija
P2

Eihän tuossa näin väitetä, mutta mitäs mieltä olette: onko luonnonvalinnankin kannalta hyödyllistä, että olio ei pelkää värjäämätöntä kuolemaansa? Totta kai tuo yksilöä ajatellen on hienoa, että luulee elävänsä toisessa muodossa ikuisesti, ja on näin henkilökohtaisesti "erinomainen sopeutuma", mutta onko tällä lajin eloonjäämiseen vaikuttavaa hyötyä?
(en siis puhu eloonjäämisvietistä)

Onko kuolemaa pelkäämättömyys uskonnolle ominaista varsinaisesti? Itse en pelkää kuolemaa, sillä jos se (kuten uskon) tarkoittaa elämän päättymistä, eikä esim. helvettiä (johon en usko) niin en koe siinä mitään pelottavaa. Kroppa vain lakkaa toimimasta. Toisaalta uskonto voi lisätäkkin kuolemanpelkoa kaikkine helvettikuvauksineen ym.

Tep
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt16.3.2005

Uskonnollisuudesta on ihmisen historiassa ilmeisesti ollut jotain hyötyä, koska geeni/geenit ovat säilyneet. Onkohan tutkittu, kuinka yleisiä ne ovat.

Ajatus, että tieteen avulla uskonnollisuus karsiutuisi pois lienee toiveunta, koskapa taipumus periytyy. Yksittäinen uskonto voi hävitä. mutta jotain löytyy tilalle.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Jospa itsensä uhraaminen yhteisen hyvän puolesta on ollut helpompaa, jos yksilö ei ole pelännyt kuolemaa. Voisi kuvitella, että siitäkin on ollut hyötyä lajille.

Vierailija

Yksittäinen uskonto voi hävitä. mutta jotain löytyy tilalle.[/quote]

Ei välttämättä. Lakkasin mietiskelyn jälkeen uskomasta satuolentoihin. Mitään ei ole tullut tilalle.

Vierailija

Mielenkiintoinen tuo tekstintynkä. Olen samaa mieltä joidenkin asioiden kanssa tekstin suhteen. Raamatussa ei turhaan ole sanottu sitä, että "anna anteeksi väärin tekijöille", "käännä toinenkin poski", "älä tavoittele omaa hyvää", "älä tapa" jnejne. noita löytyisi tuhansia. Pointti kuitenkin on siinä, että nehän ovat viisaita ajatuksia. Jos kaikki ihmiset olisivat ylimielisesti vallanhaluisia, niin ei meitä enää olisi. Se kuuluisa kolmas maailmansota olisi jo ollut. Jos ihmisillä ei olisi "jumalageenia" olis tää meidän kansa kuollut aikoja sitten sukupuuttoon. Jos ei olisi näitä rauhoittajia ihmisten keskellä niin tuhoa olisi enemmän. Olen sitä mieltä, että uskonnolliset, uskovat ja ei uskovilla on merkityksensä tässä maailmasa. Jos olis vain tietynlaisia ihmisiä maailmassa, ei olis monia asioita mitä meillä nyt on. Pitää olla pahaa, että asiat tasapainottuvat ja ihmiset alkavat miettimään asioita.

"Sangen monille asia on melko selväpiirteinen.
Olisi hauska tietää yksikin ns. tosiuskovainen joka olisi taipuvainen myöntämään että hänen uskonsa saattaa todellakin johtua tietystä geenistä tai geeniyhdistelmästä."

Uskoni saattaa johtua geenistä tai geeniyhdistelmästä. Ei se itseäni haittaa. Elämä on tasapainoista ja onnellista. Mukava geeni/yhdistelmä se on:).

Mistä sitä tietää onko Jumala olemassa? Ei tiede ole todistanut vielä Jumalan olemattomuuttaan? Eikä evoluutiotakaan ole faktallisesti todistettu. Sitten lopetan yliluonnolliseen uskomisen kun todistetaan, että ei ole olemassa mitään yliluonnollista.

Niinja tuli kans tuossa mieleen sellainen ajatus koskien näitä ihmeparantumisia. Omassa kehossa moni asia uusiutuu. Hiukset, kynnet, iho jne. Ne tosin kokoajan rappeutuu. IHmeparantumisissa, jossa ihmiset sanovat, että jumala on parantanut heidät. Uskon siihen, että heillä on ollut oma kova tahto parantumiseen. Eli ihminen pystyy parantamaan itseään. Tavallinen ihminen käyttää avoistaan erittäin pienen osan mihinkä oikeasti kykenisi. En lukemaa tiedä, mutta se ei ole oleellinen. Jos ihminen pystisi käyttämään vaikka 20% aivoistaan, niin ihmiskeho oman tahdon voimalla voisi parantaa puuttuneen jalan tai puuttuneen sormen.

Kuka tietää? Kaikki on kuullut ihmeparantumisista mitä ei ole osattu selittää. Sitä on ihan turha kieltää. Jumala on antanut jokaiselle vapaantahdon tehdä/miettiä asioita. Eli miettikäämme asioita eri kannoilta. Ei jäädä siihen oman lihan mietteisiin. Tekstistä jos joku sitä yhtään ymmärti, pystyi päättelemään sen, että olen uskova. Mietin asioita tieteen ja uskon kannalta. Olen miettinyt minkä takia uskon johonkin ja mihinkä en. Itselleni ei kuulu asioiden selittäminen ja nyt itselläni on hyvä olla, että uskon tähän mihin uskon ja arvostan toisten ajatuksia ja toisia on todella mukava kuunella.

Vierailija
Poikkeli

Mistä sitä tietää onko Jumala olemassa? Ei tiede ole todistanut vielä Jumalan olemattomuuttaan? Eikä evoluutiotakaan ole faktallisesti todistettu. Sitten lopetan yliluonnolliseen uskomisen kun todistetaan, että ei ole olemassa mitään yliluonnollista.



Kyllä evoluution puolesta puhuu lähes yhtä paljon faktoja kun painovoiman vaikutuksesta massaan ja päinvastoin, ei kannata valehdelle itselleen

Ja jos olisikin olemassa jotain yliluonnollista, niin se mekanismihan olisi sidottuna maailmankaikkeuteen jokatapauksessa jos ilmiö manifestoisi itsensä jollain tavalla, tehden siitä täysin luonnollisen

sitten siitä jumalan todistamisesta; jos AINOAT 'todisteet' ja argumentit johdetaan IHMISTEN kirjoittamista teksteistä ja puheista; eihän niitä voi edes pitää suuntaa antavina viitteinä! pitää niillä jotain todellisuuspohjaa olla sentään, yritäppäs todistaa että maailmaa ei luonut lentävä spagettihirviö tai tai että jupiteriä kiertää kiinalainen teepannu

Poikkeli

Niinja tuli kans tuossa mieleen sellainen ajatus koskien näitä ihmeparantumisia. Omassa kehossa moni asia uusiutuu. Hiukset, kynnet, iho jne. Ne tosin kokoajan rappeutuu. IHmeparantumisissa, jossa ihmiset sanovat, että jumala on parantanut heidät. Uskon siihen, että heillä on ollut oma kova tahto parantumiseen. Eli ihminen pystyy parantamaan itseään. Tavallinen ihminen käyttää avoistaan erittäin pienen osan mihinkä oikeasti kykenisi. En lukemaa tiedä, mutta se ei ole oleenninen. Jos ihminen pystisi käyttämään vaikka 20% aivoistaan, niin ihmiskeho oman tahdon voimalla voisi parantaa puuttuneen jalan tai puuttuneen sormen.



vastaava regeneraatio saataisiin aikaan paljon helpommin mm. geeniterapialla tai aitoa paremmilla proteeseilla

ja kyllä ihmisen aivoista on käytössä niin paljon kun inhimillisesti voi

Poikkeli

Kuka tietää? Kaikki on kuullut ihmeparantumisista mitä ei ole osattu selittää. Sitä on ihan turha kieltää. Jumala on antanut jokaiselle vapaantahdon tehdä/miettiä asioita. Eli miettikäämme asioita eri kannoilta. Ei jäädä siihen oman lihan mietteisiin. Tekstistä jos joku sitä yhtään ymmärti, pystyi päättelemään sen, että olen uskova. Mietin asioita tieden kans uskon kannalta. Olen miettinyt minkä takia uskon johonkin ja mihinkä en. Itselleni ei kuulu asioiden selittäminen ja nyt itselläni on hyvä olla, että uskon tähän mihin uskon ja arvostan toisten ajatuksia ja toisia on todella mukava kuunella.

noh, henk. koht. olen sitä mieltä että ihmisillä on oikeus oman kodin rauhassa uskoa ja tehdä mitä haluaa ilman että joutuu sitä muille selittelemään, mutta sitten tulee aika äkkiä raja vastaa mun ymmärryksellä kun aletaan asiasta julkisesti keskustella tai väitellä, saatikka sitten vaikuttaa toisten elämään

minulla on mieli avoinna uusille ideoille ja aatteille, niin kauan kun on pätevää teoriaa tai koedataa tukemaan tätä, eli tässä vaiheessa karsiutuu jo melkein jokainen henkiolento ja satukirja pois maailmankuvasta

heti alkukäsittelyssä tulee sellain kehälogiikkaongelma mieleen näissä uskonnoissa, että mihin helkuttiin nää uskomukset oikeesti perustuu; kun henkilö x kuuli henkilöltä y kirjasta a josta puhuttiin ohjelmassa 1; jossa taas viitattiin henkilö z:tän tekemiin tutkimuksiin kirjan b pohjalta; siis väitteet perustuu väitteisiin kirjoissa jotka perustuvat aikalaisten väitteisiin perimätietona ILMAN MITÄÄN TODISTEITA ASIASTA

siis kun lähtökohtaisesti ollaan näin heikoilla jäillä niin onko tieteen väittelykerhossa joku kirjoittamaton sääntö että tästä asiasta ei saa muuten puhua kun en ole itseni lisäksi nähnyt kenenkään muun käyttävän tätä argumenttina epätodennäköisyydestä?

Vierailija
Boysen
Raamatun mukaan jokainen uskova on ennalta valittu. Heillä on se geeni kai.

Mikä pointti sillä lähetyskäskyllä sitten on?

Vierailija
Disappointment
Boysen
Raamatun mukaan jokainen uskova on ennalta valittu. Heillä on se geeni kai.



Mikä pointti sillä lähetyskäskyllä sitten on?

Menkää ja levittäkää sitä geeniä...

Ei nyt sentään. Suurlähettiläiden pitää etsiä geenin kantajat, ja kertoa heille heidän kuninkaallinen sukujuurensa. Siinä kaikki.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat