Antenneista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi antennin pituudella on merkitystä, miten ja MIKSI säteilyn aallonpituus vaikuttaa antennille valittavaan pituuteen?
Entäs lautasantenneissa, onko niissä otettava huomioon aallonpituus?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Luulisin, että ei. Tuulen mukana ukkospilvet kai liikkuvat. Wikipediasta löytyi tuollaiset kohdat:

Ukkonen voi olla yksittäinen ukkossolu, rintamamainen laajalla, noin 50 km:n läpimittaisella alueella oleva monisoluinen ukkonen, ukkospilvien ryhmä. Monisoluinen ukkonen saattaa olla jonomainen, ja näyttää sen takia pysyvän pitkään paikallaan, vanhojen ukkospilvien liikkuessa ylätuulten mukana uusia tulee tilalle.

Ukkospilvet pystyvät liikkumaan mihin tahansa. Ne liikkuvat ylemmässä ilmakehässä vallitsevien tuulten mukaan, jotka monesti puhaltavat eri suuntiin kuin maanpintatuuli. Usein salamoivan ukkospilven tullessa kohti se meneekin ohi tai sammuu ennen kohdalle tuloa, jolloin syntyy vaikutelma paikan kiertäneestä ukkosesta. Monesti vesistöjen yllä on viileämpää, mikä aiheuttaa ukkoseen liittyviä nousuvirtauksia hillitsevän korkeapaineen veden ylle. Voimakas ukkonen kuitenkin pääsee isonkin vesistön yli. Tietyissä lämpöoloissa elokuussa lämpimän veden yllä on kuitenkin matalapaine, jolloin vesistö ei "pysäytä" ukkospilven kulkua vesistön yli. Joet ja voimajohdot eivät vaikuta ukkospilviin tai niiden liikkeeseen, eikä korkea masto houkuttele tai luo ukkosta, vaikka salama siihen tavallista useammin iskeekin.

Ennen ukkosta tuulee usein ukkospilveen päin, mikä johtuu ukkospilven sisäisen voimakkaan nousuvirtauksen imusta pilven etureunalla.

Toisaalta mastot voivat kai usein olla korkealla paikalla. Maanpinnan korkeuserot ainakin voisivat ehkä vaikuttaa jotenkin.

Vierailija

Olemme asuneet tässä samassa paikassa 27 vuotta. Ennen erään maston pystyttämistä tuli ukkonen päälle hyvin harvoin. Sen jälkeen se tulee päälle melkeinpä joka kerta. Maston välittömässä läheisyydessä on voimalinja. Voisiko näillä kahdella olla vaikutusta. Masto on sijoitettu alueen korkeimmalle kohdalle. Sen mukaan, että ylätuulet vaikuttavat rintaman reittiin, ei vaikuttaisi näillä tekijöillä olevan merkitystä. Luultavasti sattumalta liikkuvat juuri tästä. Joskus kauan sitten kuulin kansanviisauden, jonka mukaan ukkonen kulkee koko kesän suunnilleen samaa reittiä.

Vierailija
taleni kosumyn
Miksi antennin pituudella on merkitystä, miten ja MIKSI säteilyn aallonpituus vaikuttaa antennille valittavaan pituuteen?
Entäs lautasantenneissa, onko niissä otettava huomioon aallonpituus?

Antenni vastaanottaa resonannista johtuen tehokkaimmin aallonpituudeltaan samanmittaisia radioaaltoja (tai sen monikertoja) kuin se itse on.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26892
Liittynyt16.3.2005
taleni kosumyn
Miksi antennin pituudella on merkitystä, miten ja MIKSI säteilyn aallonpituus vaikuttaa antennille valittavaan pituuteen?



Antennin ominaisuudet saadaan Maxwellin yhtälöiden ratkaisuista sopivilla reunaehdoilla. Ne nyt vain toimivat siten, että aallonpituuden ja antennin fyysisten mittojen suhde on ratkaiseva tekijä.

Entäs lautasantenneissa, onko niissä otettava huomioon aallonpituus?

On, antennin keilanleveys riippuu suoraan aallonpituudesta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26892
Liittynyt16.3.2005
liis@
En vastaa, vaan kysyn myös. Voivatko mastot vaikuttaa ukkosen kulkureittiin?

En pitäisi sitä todennäköisenä. Olisikohan alueella tehty jotain maaperän ominaisuuksiin laajemmin vaikuttaneita töitä, esimerkiksi kuivaavaa ojitusta. Kyllä ukkospilvet tuntuvat kulkevan todennäköisemmin tietyjen alueiden yli, ja käsittääkseni eräänä selityksenä on maaperän ominaisuudet. Paikallinen topografiakin (korkeussuhteet) vaikuttanee ohjaamalla ilmavirtoja.

Mastot luovat kuitenkin voimakkaan sähkökentän varattujen pilvien kulkiessa yli, ja voivat saada salaman iskemään itseensä silloinkin, kun se ei muuten iskisi pilvestä maahan. Asia huomioidaan mastojen pystytyksessä ja mastoon sijoitettavissa laitteissa, ja salaman virta ohjataan maahan niin ettei se aiheuta haittaa.

Vierailija
liis@
Olemme asuneet tässä samassa paikassa 27 vuotta. Ennen erään maston pystyttämistä tuli ukkonen päälle hyvin harvoin. Sen jälkeen se tulee päälle melkeinpä joka kerta. Maston välittömässä läheisyydessä on voimalinja. Voisiko näillä kahdella olla vaikutusta. Masto on sijoitettu alueen korkeimmalle kohdalle. Sen mukaan, että ylätuulet vaikuttavat rintaman reittiin, ei vaikuttaisi näillä tekijöillä olevan merkitystä. Luultavasti sattumalta liikkuvat juuri tästä. Joskus kauan sitten kuulin kansanviisauden, jonka mukaan ukkonen kulkee koko kesän suunnilleen samaa reittiä.

Maapallolla salamoi n. 10 000 kertaa vrk, siksikään ei ole kovin epätavallista että ukkonen sattuu tulemaan pari kertaa kesässä myös omalle tontille.
Ilmastonmuutos lisää salamointia, mitkään voimalinjat tai mastot eivät kykene ohjailemaan myrskytuulia.
Antenni vahvistaa tehokkaimmin antennin kanssa samanpituisia aallonpituuksia, tv-signaali lähetetään vaakasuorassa ja radiosignaali pystysuorassa, siksi myös antennin asento vaikuttaa suhteellisen runsaasti asiaan.

Vierailija

Antennina voi toimia mikä tahansa johde tai eriste. Viime tapauksessa puhumme dielektristä antenneista.

Myös ”tyhjä” tila voi toimia antennina; silloin on kyse raosta jossakin suuremmassa pinnassa.

Antennin ominaisuudet riippuvat yleensä voimakkaasti taajuudesta (aallonpituudesta), mutta on myös mahdollista muotoilla antenneja jotka toimivat hyvin laajan taajuusalusenne yli jotenkuten samalla tavalla.

Antennin ominaisuudet riippuvat usein myös oleellisesti antennin ympäristöstä.

Pienin mahdollinen ”antenni” on elektroni, ellei sitäkin pienimmillä hiukkasilla ole magneettisia ominaisuuksia.

Yleensä säteilyn lähettämiseen tai vastaanottoon liittyy jokin virta antennissa itse. Tämä virta tai virtojen vektorisumma muokkaa antennin säteilyä.

Tietyn antennin säteilyominaisuudet tai ”keila”, on täysin samanlainen riippumatta siitä, toimiiko antenni vastaanottoantennina tai lähetysantennina.

Antennin lähikenttä eroaa ominaisuuksiltaan melko paljon kaukokentästä. Esim. suurella lautasantennilla ei välttämättä ole lähikentässä yhtään pääkeilaa (vaikka kilometrin matkalla) vaan suuri määrä pienempiä keiloja.

Yleisessä tapauksessa antennien ominaisuuksien laskeminen on varsin vaativa matemaattinen ongelma.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Minkälaisen täytyisi antennin olla , että yksi LED lamppu palaisi , sen
" kokoaman " sähkövirran ansiosta ?
Vai onko tuo ylipäänsä mahdollista ?

Minulla on kuulevat kuulosuojaimet, ja piru niistä alko eräässä paikassa kuulumaan ylimääränen ääni .
Ensiksi ajattelin tietenki vikkaa "omassa päässä ", en niissä kuulokkeissa.
Sitte huomasin , että se ääni oli hyvin heikkoa soittoa , ja lähtökohdaksi
havaitsin Yllästunturin radiomaston.

Kun menin paikkaan mistä ei ollut suoraa yhteyttä mastoon, äänet katosivat.
Mutta maston näkyessä alkoi taas kuulokkeista kuulua epämääräistä ääntä.
asentoa vaihtamalla , kuuluvuus parani , Joku rääkky rokkia , niin että ei ollu iso vahinko jos kuuluvuus olikin vähän heikko.
Ne on Peltorit nuo kuulokeet !

Vierailija

Sähkömagneettisessa säteilyssä, esimerkiksi radioaalloissa, on oskilloiva sähkökenttä. Sähkökentillä on sellainen ominaisuus, että ne saavat niiden vaikutuspiirissä olevat varatut hiukkaset liikkeelle. Jos sähkökenttä vaikuttaa johteeseen (antenniin) siihen indusoituu sähkövirta.

Kun radioaalto osuu antenniin, sen sähkökenttä muodostaa antenniin oskilloivan virran (tai vain jännitteen, jos kysymyksessä ei ole virtapiiri), joka voidaan mitata ja muuntaa vaikkapa ääneksi.

Radioaaltojen pituus vaihtelee muutamista senteistä kilometreihin. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni aallopituus täytyy olla antennin pituuden monikerta. Jos aallonpituus on esim. 200m, sopiva antenni olisi esim 10m pitkä (10m*20 = 200m) tai vaikkapa 5 metrinen (5m*40 = 200m).

Tällä lienee tekemistä resonanssi-ilmiöiden kanssa.

Vierailija
Minkälaisen täytyisi antennin olla , että yksi LED lamppu palaisi , sen
" kokoaman " sähkövirran ansiosta ?
Vai onko tuo ylipäänsä mahdollista ?

En osaa nyt tarkemmin heittää millainen sen pitäisi olla, mutta mahdolista se varmasti on. Antennin mitoitus riippuu siitä, millaista "säteilyä" se keräisi (taajuus, polarisaatio) ja kuinka voimakasta säteily sen sijoiituspaikalla paikalla on.

Esim. RFID eli etäluenta toimii juuri niin, että pienessä ja halvassa "tag"issa on sisällä antenni ja mikropiiri, ja kun sitä "luetaan" riittävän voimakkaalla ulkoisella radiosignaalilla, antenni kerää mikropiirille riittävästi energiaa, jotta se käynnistyy ja lähettää oman koodinsa.

Myös akkujen latausta kannettaviin laiteisiin on kokeiltu (ja patentoitu) radioaaltojen avulla siirrettävän energian voimin.

Vierailija
Aslak
Minkälaisen täytyisi antennin olla , että yksi LED lamppu palaisi , sen
" kokoaman " sähkövirran ansiosta ?
Vai onko tuo ylipäänsä mahdollista ?

Tässä on selostettu hyvin yksinkertainen kentänvoimakkusmittati joka tasasuuntaa lähettimestä tulevaa tehoa. LED vaatii palaakseen kirkkaasti vähintään noin 1.7 volttia. Himmeä valo saattaa näkyä pienemmälläkin jännitteellä.

Vanhantyppiset germanium-diodit (esim. ”aa119”) toimivat pienemmällä kenttätasolla kuin nykyiset pii-diodit.

http://www.talkingelectronics.com/proje ... Meter.html

Melko lähellä jotakin lähetysasemaa tämä laite voi kyllä toimia. Pitkä antennilanka lisää ilmeisesti laitteen herkkyyttä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat