Kaikki puolijohdelaserit koherentteja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muistelen joskus pj-laserien alkuaikoina hologrammien tekoa käsittelevissä jutuissa sanotun, ettei puolijohdelaser kelpaisi hologrammien valonlähteeksi, koska sen valo ei ole koherenttia. Nyt nopeasti asiaa etsien, kaikkialla vakuutetaan myös puolijohdelaserin olevan koherentteja. Osaako joku varmistaa asian oikean laidan ja ehkä arvata, mistä muistikuvani voisi olla peräisin? Onko kaikkien laserien valo koherenttia?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Eihän kyseessä olisi laservalo ellei se olisi koherenttia, ts. eihän se olisi puolijohdelaserr jos sieltä tulis tavallista valoa. Se olis vain LED.

Vierailija

Aihe on sikäli mielenkiintoinen, että pidetään listoilla. Kyllä joku vielä tulee ja selvittää meille tätä asiaa. Täältä muuten lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Youngin_kaksoisrakokoe

...
Vuorovaikuttavien aaltojen pitää olla koherentteja eli valon on oltava samantaajuista ja samanvaiheista. Youngin kokeessa tähän päästiin ohjaamalla valo ensin yhden raon läpi, jonka aiheuttama diffraktio tuotti koherentin aallon. Nykyisin koherentteja valoaaltoja tuotetaan laserilla ja ilman ensimmäistä rakoa.
...
o_turunen
Seuraa 
Viestejä10598
Liittynyt16.3.2005

Periaatteessa ei ole olemassa koherenttia LASER-lähdettä. Kaikilla on oma luonteenomainen kaistanleveytensä, toisilla suurempi, toisilla pienempi.
Kapeakaistaisimpien lasereiden viivanleveyden määrää lämpökohinan aiheuttama Doppler-ilmiö.
Jotkin laserit, kuten esim. monet HeNe-laserit ovat monimuotolasereita, eli ne värähtelevät useammalla taajuudella samaan aikaan.
Vety- ja typpilasereissa ei ole resonaattoria, joten ne värähtelevät yhdellä taajuudella, mutta keilanleveys on sitten moniaita asteita.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Noista lasereista vielä. En ole viittinyt selvittää tätä itelleni, vaikka pitäis. No tietokoneen, yms. CD-asemahan lukee tietoa levyltä lasersäteen avulla (punalaser). Samaa tekee RW asemat, mutta pystyvät myös polttamaan tiedon uudelleen, eli sulattavat vanhat, ja uutta sitten tilalle.

Kuinka paljon noitten laitteiden lasersäteiden tehot poikkeavat toisistaan?

Sitten vielä tämä Blu-Ray sinilasertekniikka. Tämänkin asian vois selvittää tässä ketjussa.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007

Koherentti valo on samassa vaiheessa jolloin sillä ei voi muodostua hologrammia. -Joka perustuu aaltojen lievään vaihe-eroon. En kuitenkaan osaa keksiä, millä muulla tekisit hologrammin, koska valon aallonpituus on hyvin lyhyt.

Mielestäni voit tehdä hologrammin kohrentilla valolla, joka lähtee eri pisteistä. Tavoitteena olisi kumota vastavaiheella aalto jossain pisteessä ja toisessa vahvistaa sitä.

Kysymys: Onko kaikkien laserien valo koherenttia?
Kyllä. Voit kuitenkin viivästyttää osaa valosta johdattaa sen eri reittiä kohteeseensa, jolloin interferenssissä eli leikkauskohdassa koherenssi ei ole täysi.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10598
Liittynyt16.3.2005

Valon koherenttisuus tavallisesti määritellään sinä matkana, jolla valo voi interferoida itsensä kanssa. Esimerkiksi silmin nähtynä on Auringon valo koherenttia, mutta hyvin lyhyen matkan, mikä huomataan Newtonin renkaista: niitä ei ole kuin muutama. Tämä voidaan tietysi saada laskennallisestikin selville: spektriviivan aallonpituus on 550 nm ja leveys 3 db kohdalla suunnilleen 150 nm. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että koherenttisuus katoaa muutaman aallonpituuden päässä. Jos spektriviivan leveys olisi kymmenesosa valkoisen valon kaistasta, niin koherentti matka olisi kymmenkertainen.

Kaikkien valonlähteiden spektriviivoilla on nollasta poikkeava leveys, mikä merkitsee sitä, että koherentti matka on rajoitettu, ja koherenttisuus katoaa ennemmin tai myöhemmin.

Hologrammi muodostetaan interferenssikuviona, joten käytettävän valon on oltava koherenttia hologrammin alueella, muuten ei mitään kunnollista interferenssikuviota synny.

Sopivasti rajoittamalla hologrammin ominaisuuksia saadaan aikaan ns. näkyvän valon hologrammeja, joita voi tarkastella valkoisessa valossa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Lassi
Sitten vielä tämä Blu-Ray sinilasertekniikka. Tämänkin asian vois selvittää tässä ketjussa.

Ei kai siinä sen kummempaa kuin että sen jälkeen kun tämä millenium-palkinnonkin voittanut led-äijä, jonka nimeä en muista, sai kehiteltyä sinisen laserin, sitä alettiin käyttämään. Sinisen valon lyhyemmästä aallonpituudesta johtuen dataa pystytään tallentamaan tarkemmin, eli enemmän samaan tilaan.

Vierailija
CE-hyväksytty
Lassi
Sitten vielä tämä Blu-Ray sinilasertekniikka. Tämänkin asian vois selvittää tässä ketjussa.

Ei kai siinä sen kummempaa kuin että sen jälkeen kun tämä millenium-palkinnonkin voittanut led-äijä, jonka nimeä en muista, sai kehiteltyä sinisen laserin, sitä alettiin käyttämään. Sinisen valon lyhyemmästä aallonpituudesta johtuen dataa pystytään tallentamaan tarkemmin, eli enemmän samaan tilaan.

JYU, eli Jyväskylän yliopisto uutisoi viime vuonna, eli 18.09.2007 näin:
....
Vuoden 2006 Millennium-teknologiapalkinnon saaja professori Shuji Nakamura vierailee 24.-28.9. Suomessa. Jyväskylän yliopistossa sinisen, vihreän ja valkoisen led-valon kehittäjä vierailee keskiviikkona 26.9., jolloin hän luennoi keksintönsä synnystä ja käyttökohteista.
....
http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto ... 30-605948/
Tuolla sivulla on hieman taustaakin asioista.

Vierailija
Lassi
Noista lasereista vielä. En ole viittinyt selvittää tätä itelleni, vaikka pitäis. No tietokoneen, yms. CD-asemahan lukee tietoa levyltä lasersäteen avulla (punalaser). Samaa tekee RW asemat, mutta pystyvät myös polttamaan tiedon uudelleen, eli sulattavat vanhat, ja uutta sitten tilalle.

Kuinka paljon noitten laitteiden lasersäteiden tehot poikkeavat toisistaan?

Sitten vielä tämä Blu-Ray sinilasertekniikka. Tämänkin asian vois selvittää tässä ketjussa.

Ne diodilaserit joita käytetään polttavissa DVD-asemissa ovat teholtaan 100mW...250mW välillä. Olen keräillyt useita talteen ja tehnyt niistä laser pointtereita (Suurin osa on luokkaa 100...150mW).
Offia mutta nuo yli 200mW laserpointterit polttaa mm. kutistesukkaan reikiä.

CD-asemissa ei ole näkyvän valon vaan infrapunalasereita. Sama juttu laserkirjoittimissa.

Blu-Ray on vielä niin kallista tekniikkaa ettei ole viitsinyt alkaa purkamaan (eli en ole voinut mitata tehoja..)

o_turunen on aivan oikeassa kirjoittaessaan ettei laservalo ole täysin koherenttia.

Vierailija

Tästähän poikikin paljon juttua. Kiitos monista hyvistä vastauksista.

Se jäi edelleen mietityttämään, onko (punaisen valon) puolijohdelasereissa sitten paljonkin muuttunut 1980-luvun lopulta juuri tuon koherenttisuuden osalta, vai mistä käsitykseni, että vanhat eivät kelvanneet hologrammeihin, mutta nykyiset kelpaavat, voisi olla peräisin? Vai onko kyse paremminkin monokromaattisuudesta? Eli onkohan spektriviiva sitten oleellisesti kapeampi uusissa pj-laserdiodeissa kuin vanhoissa?

Vierailija

Emperor: The son of Skywalker must not become a Jedi.
Darth Vader: If he could be turned, he would be a powerful ally.
Emperor: Yes. Yes. He would be a great asset. Can it be done?
Darth Vader: He will join us or die, my master.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
wipe2000

Se jäi edelleen mietityttämään, onko (punaisen valon) puolijohdelasereissa sitten paljonkin muuttunut 1980-luvun lopulta juuri tuon koherenttisuuden osalta, vai mistä käsitykseni, että vanhat eivät kelvanneet hologrammeihin, mutta nykyiset kelpaavat, voisi olla peräisin? Vai onko kyse paremminkin monokromaattisuudesta? Eli onkohan spektriviiva sitten oleellisesti kapeampi uusissa pj-laserdiodeissa kuin vanhoissa?

Spektriviivojen leveyden (ja koherenssipituuden) määräävät laserin optisen resonaattorin ominaisuudet. Kaasulaserin luonnostaan pitkä kaviteetti (päätypeilien välinen alue), jonka peilit ovat erinomaiset, tuottaa paljon kapeammat spektriviivat kuin puolijohdelaserin tyypillisesti millin pituusluokkaa oleva huonoilla peileillä (vain normaali rajapintaheijastus puolijohteen ja ilman välillä) oleva kaviteetti. (peruistelut löytyvät tuosta Oululaisten prujusta).

Hologrammi vaatii muistaakseni tallennettavan systeemin pituuden luokkaa olevan koherenssipituuden. En tiedä onnistuuko se nykyisiltäkään puolijohdelasereilta sellaisenaan. Itse muistan aina suositellun kaasulaseria hologrammitöihin. Kuten yllä kirjoitin, huono koherenssi ei kuitenkaan ole aktiivisen aineen ominaisuus, vaan optisen resonaattorin. Tutkimustarkoituksessa käytetään puolijohdelasereita, jotka on sijoitettu ulkoiseen peileistä koottuun resonaattoriin. Sillä tavalla ominaisuudet saa kaasulaserien tasolle. Useimmissa puolijohdelaserien käyttösovelluksissa koherenssilla ei ole merkitystä, siksi itse laserdiodiin verratuna kymmeniä tai satoja kertoja kalliimpia peilivirityksiä ei yleisesti käytetä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
fenomenologi
Onnistuuko kaksoisrakokoe puolijohdelaserilla?

Jos rakojen ja varjostimen välinen etäisyys on riittävän lyhyt. Mikä on riittävä, selvinnee kokeilemalla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat