Seuraa 
Viestejä45973

Huomasin Espanjan kieltä kuunnellessani sen sointuvuuden, kuinka siinä käytetään eri äänenpainoja ja miten se on vaihtelevaa ja rikasta. Suomen kieli on hieman monotoninen tämän rinnalla. Johtuuko tämä evoluutiosta? Espanjassa ilmasto on elämän, enemmän aurinkoa ja ihmiset lepposampia. Onko tämä kaikki vaikuttanut siihen, että Espanjan kieli on tempperamenttinen, ilmaisuvoimainen ja rikas kuvailemaan ihmisten tunnetiloja? Suomessa elämä oli karua ja kylmää. Piti olla tunnollinen, vaatimaton jne. Se on vaikuttanut myös kieleen. Suomessa puhe on yleensä hieman monotonista. Siitä puuttuu rytmi. Joko se on huutamista, robottikieltä tai muuta vastaavaa, mutta harvoin kaikkien äänenpainojen, voimakkuuden ja rytmikkyyden sekoitusta.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (28)

Onhan ruotsikin jo paljo vivahteikkaampi, kuin suomi. Taitaa olla suomen erityispiirteitä. Suomi kuulostaa "kevyemmältä", kun esim englanti.

Hmm... ruotsin kielen kohdalla pitää ajatella mistä se kieli on kotoisin. Sehän on anglo-saksinen kieli (kuten englanti), jossa on perinteisempää pohjoista kieltä sekoitettuna. Suomi varmasti kuulostaa kevyemmältä, onhan se tuolta Ural-vuoriston (ja hiukan etelämpääkin) suunnalta peräisin.

Kielissä ei parane paljoakaan pähkäillä evoluution perään; ne ovat kehittyneet alueittain heimoissa. Ympäristö ja ilmasto on tuskin paljoakaan niiden sisältöön vaikuttanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031

Kiinnostava ajatus. Teoriassa voisi kuvitella, että asuinympäristöllä olisi pieni vaikutus kieleen. Viidakossa, arolla tai vuoristossa on viestinnälle hiukan eri vaatimukset. En kuitenkaan näe, miten se voisi kieleen vaikuttaa.

Ihmisten äänentuottoelimetkin ovat hiukan erilaiset eripuolilla maailmaa. Esim. huulten ja nenän koko vaihtelee, samoin äänenkorkeus, joka on riippuvainen äänihuulista ja kurkunpään koosta. En tiedä, korreloiko se mitenkään kielen kanssa käytännössä.

Mahtaisiko jokin kieli olla ottanut vaikutteita paikallisen eläimistön ääntelystä?

Ehkä kielellä onkin suurempi vaikutus kansanluonteeseen kuin toisinpäin? Kevyt ja eläväinen kieli tekee ihmisistä puheliaampia ja avoimempia. Suomen kielen kaltainen raskas agglutinoiva kieli taas ei niin paljon lörpöttelyä rohkaise.

Onhan Välimeren maiden ihmisillä puhutun lisäksi ruumiinkieli varsin voimakasta. Kaksi riitelevää espanjalaista naista on varsin hauskaa katsottavaa, näin suomalaisesta.

Itseasiassa eleemme paljastavat usen enemmän kuin puheet. Osaa antamistamme viesteistä emme edes tiedosta, osan voi opetella tiedostamaan mutta on eri asia voiko niit kontrolloida.

Desmond Morrisin käsialaa on yksi erittäin kiehtova kirjanen ihmisen ruumiinkielestä...

Minulla sen sijan on hauskaa, kun saksa, ruotsi ja englanti menee sekaisin. EI se olisi ihme, kun ne ovat sukulais kieliä.
En myöskään uskoa, että Tataarilla pärjää Poihjoi-Kiinan asti ja sielä voi puhua sitä, jos ei osaa hyvin englantia tai kiinaa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Tosiasiahan on , että tällaiset väkisintehhyt kielekkö niinko suomiki, on tietenki sitte ilmasuköyhijäki, verrattuna alkuperäshin vanahemhin kielhin.

Mutta vöyrähytäppä mejän kielellä oikhein rasvaset jutut, ei sanat ja ilmasut kesken lopu. Son ihan sama se lasahutethanko juttu akoista tai jostaki muusta , sanat killa piisaavat, ei tartte käpäliä räpytellä.
Ja ku sanat sinänsä riittävät , ei niitten painotuksellakhan tartte eri ilmasuja esittää, niinku kiinan kielessä, jos sanot Kiinaksi Sika , se on sika mutta sanot sika oktaavia ylempää sonki herra.
Onneksi ei tuohon vielä ole tarvinnu mennä, herralla ja sialle löytyy eri sana, vaikka sikoja nolis molemmat, niinkö ylhensä ruukavat olla.
Johan son nuitten näpyttelyjen pyörtheissä kaikki senki hoksanhet.

Niinko se mejänki kieli son huomattavasti ilmasurikhampaa, ko suomen kirjakieli. Ja svenska riepu sitte , eihä siinä kielessä ole ees riittävästi sijamuotoja. Non joutunhet keksimhän kaikenmaailman in ,på, fron
tiijjä sitte onko nuo tuossa kaikki ?
Sama son saksassaki ja eeglannissa , kuivaa yksioikosta väkisntehyntuntosta paskaa. Ole nuita viittiny ees opetella, no ruottia oppi pakosta ihan vähä.
Sen verran , että sillon 60 luvun lopulla ja 70 alussa joutu kaikenmaailman kissanristijäishin tulkiksi. Onneksi son ny 30 vuojen aikana tuoki ruottinkieli vähä ruostunu, mutta vieläki tuota förstoorraa ihan nokko.

Ei ruottinkielellä ihan samhan ilmaisujen rikhautehen pystykkö mejänkielellä , vähä vajavaiseksi ja valjuiksi parhakki jutut tahtoo jäähä.

On meillä murteissa mukavia eloisia puheenparsia.

Mutta evoluutio mikä evoluutio: tylsä yleiskieli televisiossa ja radiossa. Meillä ei saisi puhua murretta.

[size=85:295w5r16]Miksipä muuten Mr. Lordia ei koskaan haastatella muutoin kuin englanniksi? No, hänen kielensä on niin puhdasta peräpohjaa että kammottavan zombin imago tärväytyis oetistaa? Huomattu jostain translitteroidusta painetusta haastattelusta - tais olla Seurassa[/size:295w5r16]

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Joo minusta son yks kunnon mies nuitten kuuluisuuksien joukossa , se Jauhojärven poika se hihtaja.

Se sannoo ihan mejän kielellä mitäson mieltä.
Son yks hailee hihtaako ensmäiseksi vai viimiseksi, mutta son
tärkejää että kielens säilyttää.
Niin että nostan pipoa Samille tuosta !
Isäns tunnen, mutta Samia en sen kummemmin, mitä ny joskus on ohi lavulla vilahtanu, pirunmoista faartija.

tuomol
Seuraa 
Viestejä220
Aslak
Tosiasiahan on , että tällaiset väkisintehhyt kielekkö niinko suomiki, on tietenki sitte ilmasuköyhijäki, verrattuna alkuperäshin vanahemhin kielhin.



Mikäs väkisintehty kieli suomi muka on? Mikä ei ole samoilla kriteereillä mitattuna 'väkisintehty?`?

Toivottavasto et tarkoita esimerkiksi englantia noila alkuperäisillä vanhemmilla kielillä. Tällä niemellä puhuttiin nykysuomalaiselle täysin ymmärrettävää kieltä silloin kun (noin 1500 vuotta sitten) englannin kielen 'perustaneet' germaaniheimot olivat vasta päättäneet siirtyä Englantiin, tulevaan englannin kielen 'kotimaahan'.

Vielä muutamaa sataa vuotta myöhemmin englannin kielen eriytyminen omaksi kielekseen oli niin kesken, että vikingit ja anglosaksit/englantilaiset ymmärsivät toisiaan.

Tuomo

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

tuomol

Toivottavasto et tarkoita esimerkiksi englantia noila alkuperäisillä vanhemmilla kielillä.



No jos vähäsenki olet Aslakin ajatuksija lukenu , niin tiijjät että maailman ihmisistä eniten inhovan eeglantilaisija , ja hejän kieltäns. Niin kieltäns joka ei ole misthän kotosin , sikinsikoin kaikkija naapuriens höpinöitä.

Tarkotin väkisintehhyllä Suomen virallista kirjakieltä, joka on
täysin pörröä,niin että sitä ei ees kukhan puhu.
Ennenaikuishen suomen kilhen ei kuulunu D kirjainta, son suomenkielhen väkisin sovitettu, että suomi kuulostas hienommalta jotensaki "latinalaiselta".
Kirjakielellä sanothan; Ladon , kodan , ladun, ku se sama suomeksi on oikeasthan :Lavon, koan, lavun j,n,e.

Jos mikä niin tuommonen teennäinen hienostelu minuva sieppaa, mie ainaki kirjotan ja puhun omalla mallillani
muista paskaakhan välittämärttä.
Ja inhovan muittenki " sivistys sanojen" käyttöä.
Kyllä mie tiijjän mitä on illatiivit ja allatiivit, mutta niillä on suomenkieliset vastinhekki.
Toisinhans ihan pahalta tuntuu ko hienot ,teonsanat , nimisanat , ulkotulennot , ulkoeronnot sun muut katoavat kielestämme.
Kaikenmaailman "ad hominit" valtaavat kielemme , ja muuntavat sitä kohen yleismaailmallista yhteistä ilmaisuköyhää kieltä.
Sillä suomenkieli on eräs maailman ilmaisurikkaimmista kielistä, jollaki sekakielellä kuten englannilla ei päässä lähellekhän sitä ilmasurikkautta ko mihin vanahalla kunnon suomella , latoineen kotineen ja latuineen.

Välttäkää kielen muutosta ja kirjakielen käyttövä.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210

Kaikissa kielissä on jonkun verran onomatopoeettisia ilmaisuja (siis sanoja, jotka kuulostavat samalta kuin asiat joita ne kuvaavat). Suuri osa esim. eläinten, etenkin lintujen nimistä on tehty ääntelyn perusteella. Espanjaksi harakka on urraca, kumpikin kuulostaa räkätykseltä (joka sekin on onomatopoeia). Joten kaipa ympäristö jotenkin vaikuttaa.

Mitä tulee kielten evoluutioon, usein vaikuttaa pelkkä sattumakin. Alun perin ranskan kielen r lausuttiin aivan "normaalisti", suomalaisittain, sitten sattui osumaan valtaistuimelle ärrävikainen tyyppi, jonka puheenpartta hovi alkoi jäljitellä; hovia seurasi aatelisto ja muoti valui pikkuhiljaa alemmas yhteiskuntaluokissa kunnes koululaitos yhtenäisti ääntämyksen.

Ja mitä tulee Jokerin alkuperäiseen kysymykseen, niin ironista kyllä suomea ihaillaan maailmalla juurikin vokaalisoinnun, vokaalirunsauden ja tietyn "laulavuuden" takia. Kun vertaa vaikkapa puolan tai tsekin kieleen, huomaa kuinka ilmeikäs suomen vokaalipaljous on. Lisäksi oppimisen kannalta suomi on helppo, kun sanat kirjoitetaan (lähes) kuten äännetään ja painon sijoittumista ei tarvitse ihmetellä.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vokaalien vuoksi suomi on yhtä helppo laulettava, kuin italia. Myös latinan puhuminen sujuu suomalaisilta kuulemma hyvin.

Mutta eikös suomen intonaatio eli sävelkulku ole kovin yksitoikkoinen? Laskutehtävä, murhauhkaus tai rakkaudentunnustus, kaikki samalla, laskevan masentuneella nuotilla loppuun asti.

Lisäksi kielemme artikulaatiobaasis on takainen, mikä saa sen kuulostamaan aika kolealta. Puhumme "kohti kurkkua" kun vaikkapa venäjä on etisempi. Siinä puhujan huulet melkein törrötävät ja viimeinen muotoonmuljautus tehdään pari senttiä suun ulkopuolella.

Menee jo ehkä vähän sivuraiteelle, mutta tuli mieleeni näitä lukiessa.

Murteet tai kielet, kuten jotkut sanovat, ovat vaalimisen arvoinen rikkaus puheessamme, siis nimenomaan puheessa. Kirjoitettuna ne ovat jonkin verran hankalia. Tekstin luettavuus kärsii, ainakin sellaisella, joka ei tunne ko. murretta paremmin. Tämän vuoksi mielestäni onkin tärkeää, että kaikki osaisivat oman kielensä lisäksi myös yleiskielen.

Vai onk joku muu jottai muut miält? Mää tykkä, et tää ei o oikke? Vaik mää näi puhusinkki, ni emmää yleens näi kyl kirjota. Emmää kyl eres näi puhukka. Vai pitäskö? Näi meil tääl Suames. Savos vissii erilai, vai kui?

tuomol
Seuraa 
Viestejä220
Aslak

Tarkotin väkisintehhyllä Suomen virallista kirjakieltä, joka on
täysin pörröä,niin että sitä ei ees kukhan puhu.



Sama pätee lähes kaikkiin muihinkin kieliin. Yleiskieli on vartavasten rakennettu kompromissi murteista. Mitä suomen yleiskieleen tulee, niin sitä osaavat Suomessa kaikki. Puhetilanteesta riippuu, käytetäänkö 1) yleiskieltä 2) omaa murretta vai 3) yleispuhekieltä. Viimemainittu on suunnilleen pk-seudun nykypuhekieltä tai se lähenee hieman yleiskieltä.

Monille sellaisille, joille suomi ei ole äidinkieli (esim. monet suomenruotsalaiset) yleiskieltä on ainoa luonteva tapa puhua suomea.

Itse käytän sitä päivittäin, nytkin.


Jos mikä niin tuommonen teennäinen hienostelu minuva sieppaa, mie ainaki kirjotan ja puhun omalla mallillani
muista paskaakhan välittämärttä.



Huomattu on.


Sillä suomenkieli on eräs maailman ilmaisurikkaimmista kielistä, jollaki sekakielellä kuten englannilla ei päässä lähellekhän sitä ilmasurikkautta ko mihin vanahalla kunnon suomella , latoineen kotineen ja latuineen.



Eipä taida olla mitään yleisesti hyväksyttyä mittaria kielen ilmaisurikkaudelle. Eikä myöskään mitään perusteltua suutä nostaa suomea muiden kielten edelle.

Minulle suomi on paras kieli sikäli, että se on ainoa minkä täydellisesti (no jaa... osaan. Mutta lisäopinnot englanninkielestä panivat minut aikanaan luopumaan luulostani, että se on 'simppeli sähkösanomakieli'.

Tuomo

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Aslak
Sillä suomenkieli on eräs maailman ilmaisurikkaimmista kielistä, jollaki sekakielellä kuten englannilla ei päässä lähellekhän sitä ilmasurikkautta ko mihin vanahalla kunnon suomella

Juuri tuosta syystä on perusteltua väittää että juuri englannin kieli olisi maailman ilmaisurikkain kieli. Sen sanasto ainakin on laajin ja monimuotoisin, ja siinä on monta tasoa. Englanti myös kehittyy hyvin nopeasti. Yksi nopeasti googletettu samansuuntainen mielipide:

[list:vgcuo17f]English is probably the most expressive language ever because of its complexity of idiom. It's not just a homegeneous complexity like, say that of Finnish, but a divagating complexity that draws from its many sources, direct or indirect, forced or affected, including Anglo-Saxon, Norman, Latin, Greek, East Asia, Sub-saharan Africa, North America, etc.

http://www.stylusstudio.com/xmldev/2001 ... 41000.html[/list:u:vgcuo17f]

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Mie taas tunnen ainaki yhen ihmisen joka ossaa viittä ,kuutta kieltä sujuvasti. Ainakin hänen mukaan suomenkielen ilmaisujen moninaisuus ylittää varsin monien muitten eurooppalaisten kielten ilmaisukyvyn.

Esimerkiksi lumi sananalle löytyy kielestämme kymmeniä eri muotoja joilla ilmaishan lumen kulloisenkin olemuksen muto,ja paljon muutaki.
Miten esimerkiksi englantilainen ilmaisee polkeintuneen limen , eli polanteen ?
Entä siie, viti, nuoska , hanki, kinos,höttyrä, ja monet muut
lumen olomuotoa kuvaavat ilmaisut ?
Entä jos on oikea räväskeli,tai sevä moniko ennää nykysin tietää mistä on kysymys ?

Joka härkiä kyntää se härjistä haastaa, vaimitensenytoli.

Jokainen kieli on kehittänyt tarkoituksenmuksiet ilmaisunsa sen elonpiirin mukaan, missä kieltä käytetään.

Lapin elijällä on varmasti vivahteikkaampi lunta kuvaavien ilmaisujen kirjo kuin beduiinilla, jolla (luultavasti) on valtavasti erilaisia hiekkaerämaahan liittyviä sanoja.

Suomessa elää edelleen vahvana kirjakielipakko. Kuunnelkaapa vaikka Ylen Arkiston vanhoja ääninäytteitä, millaista suullasipstutusta. Hyvä puhuja osaa vaihdella kielirekisteriään tilanteen mukaan.

Minusta, murteettomasta, rehellinen murrepuhe kuulostaa mukavalta. Tuntuu, että tuo ihminen ei muutenkaan teeskentele olemisiaan elämisiään.

Aslak varmaan muistaa Ruotsinajoiltaan, että siellä ihmiset puhuvat mutkattomasti omia murteitaan vaikka kuulemma skoonelaista ei ymmärrä kukaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat