Kielen evoluutio

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Huomasin Espanjan kieltä kuunnellessani sen sointuvuuden, kuinka siinä käytetään eri äänenpainoja ja miten se on vaihtelevaa ja rikasta. Suomen kieli on hieman monotoninen tämän rinnalla. Johtuuko tämä evoluutiosta? Espanjassa ilmasto on elämän, enemmän aurinkoa ja ihmiset lepposampia. Onko tämä kaikki vaikuttanut siihen, että Espanjan kieli on tempperamenttinen, ilmaisuvoimainen ja rikas kuvailemaan ihmisten tunnetiloja? Suomessa elämä oli karua ja kylmää. Piti olla tunnollinen, vaatimaton jne. Se on vaikuttanut myös kieleen. Suomessa puhe on yleensä hieman monotonista. Siitä puuttuu rytmi. Joko se on huutamista, robottikieltä tai muuta vastaavaa, mutta harvoin kaikkien äänenpainojen, voimakkuuden ja rytmikkyyden sekoitusta.

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Onhan ruotsikin jo paljo vivahteikkaampi, kuin suomi. Taitaa olla suomen erityispiirteitä. Suomi kuulostaa "kevyemmältä", kun esim englanti.

Vierailija

Hmm... ruotsin kielen kohdalla pitää ajatella mistä se kieli on kotoisin. Sehän on anglo-saksinen kieli (kuten englanti), jossa on perinteisempää pohjoista kieltä sekoitettuna. Suomi varmasti kuulostaa kevyemmältä, onhan se tuolta Ural-vuoriston (ja hiukan etelämpääkin) suunnalta peräisin.

Kielissä ei parane paljoakaan pähkäillä evoluution perään; ne ovat kehittyneet alueittain heimoissa. Ympäristö ja ilmasto on tuskin paljoakaan niiden sisältöön vaikuttanut.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kiinnostava ajatus. Teoriassa voisi kuvitella, että asuinympäristöllä olisi pieni vaikutus kieleen. Viidakossa, arolla tai vuoristossa on viestinnälle hiukan eri vaatimukset. En kuitenkaan näe, miten se voisi kieleen vaikuttaa.

Ihmisten äänentuottoelimetkin ovat hiukan erilaiset eripuolilla maailmaa. Esim. huulten ja nenän koko vaihtelee, samoin äänenkorkeus, joka on riippuvainen äänihuulista ja kurkunpään koosta. En tiedä, korreloiko se mitenkään kielen kanssa käytännössä.

Mahtaisiko jokin kieli olla ottanut vaikutteita paikallisen eläimistön ääntelystä?

Ehkä kielellä onkin suurempi vaikutus kansanluonteeseen kuin toisinpäin? Kevyt ja eläväinen kieli tekee ihmisistä puheliaampia ja avoimempia. Suomen kielen kaltainen raskas agglutinoiva kieli taas ei niin paljon lörpöttelyä rohkaise.

Vierailija

Onhan Välimeren maiden ihmisillä puhutun lisäksi ruumiinkieli varsin voimakasta. Kaksi riitelevää espanjalaista naista on varsin hauskaa katsottavaa, näin suomalaisesta.

Vierailija

Itseasiassa eleemme paljastavat usen enemmän kuin puheet. Osaa antamistamme viesteistä emme edes tiedosta, osan voi opetella tiedostamaan mutta on eri asia voiko niit kontrolloida.

Desmond Morrisin käsialaa on yksi erittäin kiehtova kirjanen ihmisen ruumiinkielestä...

Vierailija

Minulla sen sijan on hauskaa, kun saksa, ruotsi ja englanti menee sekaisin. EI se olisi ihme, kun ne ovat sukulais kieliä.
En myöskään uskoa, että Tataarilla pärjää Poihjoi-Kiinan asti ja sielä voi puhua sitä, jos ei osaa hyvin englantia tai kiinaa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Tosiasiahan on , että tällaiset väkisintehhyt kielekkö niinko suomiki, on tietenki sitte ilmasuköyhijäki, verrattuna alkuperäshin vanahemhin kielhin.

Mutta vöyrähytäppä mejän kielellä oikhein rasvaset jutut, ei sanat ja ilmasut kesken lopu. Son ihan sama se lasahutethanko juttu akoista tai jostaki muusta , sanat killa piisaavat, ei tartte käpäliä räpytellä.
Ja ku sanat sinänsä riittävät , ei niitten painotuksellakhan tartte eri ilmasuja esittää, niinku kiinan kielessä, jos sanot Kiinaksi Sika , se on sika mutta sanot sika oktaavia ylempää sonki herra.
Onneksi ei tuohon vielä ole tarvinnu mennä, herralla ja sialle löytyy eri sana, vaikka sikoja nolis molemmat, niinkö ylhensä ruukavat olla.
Johan son nuitten näpyttelyjen pyörtheissä kaikki senki hoksanhet.

Niinko se mejänki kieli son huomattavasti ilmasurikhampaa, ko suomen kirjakieli. Ja svenska riepu sitte , eihä siinä kielessä ole ees riittävästi sijamuotoja. Non joutunhet keksimhän kaikenmaailman in ,på, fron
tiijjä sitte onko nuo tuossa kaikki ?
Sama son saksassaki ja eeglannissa , kuivaa yksioikosta väkisntehyntuntosta paskaa. Ole nuita viittiny ees opetella, no ruottia oppi pakosta ihan vähä.
Sen verran , että sillon 60 luvun lopulla ja 70 alussa joutu kaikenmaailman kissanristijäishin tulkiksi. Onneksi son ny 30 vuojen aikana tuoki ruottinkieli vähä ruostunu, mutta vieläki tuota förstoorraa ihan nokko.

Ei ruottinkielellä ihan samhan ilmaisujen rikhautehen pystykkö mejänkielellä , vähä vajavaiseksi ja valjuiksi parhakki jutut tahtoo jäähä.

Vierailija

On meillä murteissa mukavia eloisia puheenparsia.

Mutta evoluutio mikä evoluutio: tylsä yleiskieli televisiossa ja radiossa. Meillä ei saisi puhua murretta.

[size=85:295w5r16]Miksipä muuten Mr. Lordia ei koskaan haastatella muutoin kuin englanniksi? No, hänen kielensä on niin puhdasta peräpohjaa että kammottavan zombin imago tärväytyis oetistaa? Huomattu jostain translitteroidusta painetusta haastattelusta - tais olla Seurassa[/size:295w5r16]

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Joo minusta son yks kunnon mies nuitten kuuluisuuksien joukossa , se Jauhojärven poika se hihtaja.

Se sannoo ihan mejän kielellä mitäson mieltä.
Son yks hailee hihtaako ensmäiseksi vai viimiseksi, mutta son
tärkejää että kielens säilyttää.
Niin että nostan pipoa Samille tuosta !
Isäns tunnen, mutta Samia en sen kummemmin, mitä ny joskus on ohi lavulla vilahtanu, pirunmoista faartija.

tuomol
Seuraa 
Viestejä220
Liittynyt21.11.2007
Aslak
Tosiasiahan on , että tällaiset väkisintehhyt kielekkö niinko suomiki, on tietenki sitte ilmasuköyhijäki, verrattuna alkuperäshin vanahemhin kielhin.



Mikäs väkisintehty kieli suomi muka on? Mikä ei ole samoilla kriteereillä mitattuna 'väkisintehty?`?

Toivottavasto et tarkoita esimerkiksi englantia noila alkuperäisillä vanhemmilla kielillä. Tällä niemellä puhuttiin nykysuomalaiselle täysin ymmärrettävää kieltä silloin kun (noin 1500 vuotta sitten) englannin kielen 'perustaneet' germaaniheimot olivat vasta päättäneet siirtyä Englantiin, tulevaan englannin kielen 'kotimaahan'.

Vielä muutamaa sataa vuotta myöhemmin englannin kielen eriytyminen omaksi kielekseen oli niin kesken, että vikingit ja anglosaksit/englantilaiset ymmärsivät toisiaan.

Tuomo

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

tuomol

Toivottavasto et tarkoita esimerkiksi englantia noila alkuperäisillä vanhemmilla kielillä.



No jos vähäsenki olet Aslakin ajatuksija lukenu , niin tiijjät että maailman ihmisistä eniten inhovan eeglantilaisija , ja hejän kieltäns. Niin kieltäns joka ei ole misthän kotosin , sikinsikoin kaikkija naapuriens höpinöitä.

Tarkotin väkisintehhyllä Suomen virallista kirjakieltä, joka on
täysin pörröä,niin että sitä ei ees kukhan puhu.
Ennenaikuishen suomen kilhen ei kuulunu D kirjainta, son suomenkielhen väkisin sovitettu, että suomi kuulostas hienommalta jotensaki "latinalaiselta".
Kirjakielellä sanothan; Ladon , kodan , ladun, ku se sama suomeksi on oikeasthan :Lavon, koan, lavun j,n,e.

Jos mikä niin tuommonen teennäinen hienostelu minuva sieppaa, mie ainaki kirjotan ja puhun omalla mallillani
muista paskaakhan välittämärttä.
Ja inhovan muittenki " sivistys sanojen" käyttöä.
Kyllä mie tiijjän mitä on illatiivit ja allatiivit, mutta niillä on suomenkieliset vastinhekki.
Toisinhans ihan pahalta tuntuu ko hienot ,teonsanat , nimisanat , ulkotulennot , ulkoeronnot sun muut katoavat kielestämme.
Kaikenmaailman "ad hominit" valtaavat kielemme , ja muuntavat sitä kohen yleismaailmallista yhteistä ilmaisuköyhää kieltä.
Sillä suomenkieli on eräs maailman ilmaisurikkaimmista kielistä, jollaki sekakielellä kuten englannilla ei päässä lähellekhän sitä ilmasurikkautta ko mihin vanahalla kunnon suomella , latoineen kotineen ja latuineen.

Välttäkää kielen muutosta ja kirjakielen käyttövä.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Kaikissa kielissä on jonkun verran onomatopoeettisia ilmaisuja (siis sanoja, jotka kuulostavat samalta kuin asiat joita ne kuvaavat). Suuri osa esim. eläinten, etenkin lintujen nimistä on tehty ääntelyn perusteella. Espanjaksi harakka on urraca, kumpikin kuulostaa räkätykseltä (joka sekin on onomatopoeia). Joten kaipa ympäristö jotenkin vaikuttaa.

Mitä tulee kielten evoluutioon, usein vaikuttaa pelkkä sattumakin. Alun perin ranskan kielen r lausuttiin aivan "normaalisti", suomalaisittain, sitten sattui osumaan valtaistuimelle ärrävikainen tyyppi, jonka puheenpartta hovi alkoi jäljitellä; hovia seurasi aatelisto ja muoti valui pikkuhiljaa alemmas yhteiskuntaluokissa kunnes koululaitos yhtenäisti ääntämyksen.

Ja mitä tulee Jokerin alkuperäiseen kysymykseen, niin ironista kyllä suomea ihaillaan maailmalla juurikin vokaalisoinnun, vokaalirunsauden ja tietyn "laulavuuden" takia. Kun vertaa vaikkapa puolan tai tsekin kieleen, huomaa kuinka ilmeikäs suomen vokaalipaljous on. Lisäksi oppimisen kannalta suomi on helppo, kun sanat kirjoitetaan (lähes) kuten äännetään ja painon sijoittumista ei tarvitse ihmetellä.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Vokaalien vuoksi suomi on yhtä helppo laulettava, kuin italia. Myös latinan puhuminen sujuu suomalaisilta kuulemma hyvin.

Mutta eikös suomen intonaatio eli sävelkulku ole kovin yksitoikkoinen? Laskutehtävä, murhauhkaus tai rakkaudentunnustus, kaikki samalla, laskevan masentuneella nuotilla loppuun asti.

Lisäksi kielemme artikulaatiobaasis on takainen, mikä saa sen kuulostamaan aika kolealta. Puhumme "kohti kurkkua" kun vaikkapa venäjä on etisempi. Siinä puhujan huulet melkein törrötävät ja viimeinen muotoonmuljautus tehdään pari senttiä suun ulkopuolella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat