Seuraa 
Viestejä9535

Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?

Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?

Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi. Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki. Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?

Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta. Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" yksilöille pienenee.

Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä. Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.

Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.

Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (105)

sehän semmoinen palkkojen ja hintojen lasku onpi päinvastainen ilmiö kuin esimerkkimme mukaisesti inflaatio, mistä poiketen siinä deflaatiossa sen rahnan arvo nouseepi...saapi sillä samalla rahnalla koritolkulla enänpi viinaksia huomenna kuin tänään hyperdeflaation vallitessa...ja vähän pienemmänkin deflaation vallitessa saapi sillä samalla rahnalla ensikuussa puolta kalliimman omakotitalon taikka minkä tahansa firman osakkeita puolta enänpi...sehän on siis paratiisi...käteinen riittääpi ihan mihin vaan... se siinä kuitenkin onpi, että kun sitä käteistä kuitenkin onpi niin vähän, ettei sitä riitä semmoisiin arvotaloihin ja osakkeisiin, joten pitääpi ottaa lainaa...ja sitähän saapi varsinkin tämmöisen inflaation aikana pankista senkun vaan käypi pakettiautolla hakemassa... mutta inflaatiosta deflaatioon palataksemme huomaamme, että puolen vuoden päästä se talo- tahi osakettalaina onpi puolta kalliinpi rahassa mitattuna kuin otettaessa, mutta sen talon taikka sen osakkeistetun firman arvohan ei ole ostohetkestä mihinkään noussut...sehän onpi enneminkin laskenut se arvo, koska samalla lainarahnalla saapi siinä deflaatiossa puolta enemmän taloa ja osakkeita... silloin sitä alkaapi pankinjohtajaa hirvittää, että sen pitikin sulle se laina siten myöntää, että siinä onpi vakuutena se talo taikka net osakkeet ja se soittaapi sulle, että nyt tarvitaan lisää vakuuksia ja äkkiä...no eihän sulla tietenkään semmoisia rahoja taikka arvokiinteistöjä ole pöytään lyödä...pankki ottaapi ja myypi sun talos puolta halvemmalla...päivän hintaan eniten tarjoavalle pakkohuutokaupassa ja jättääpi sulle net aluperäiset velat... sillä ei pidä rahan arvolla alkaa edes leikillänsä leikkimään...eikä piloillansakaan pidä yleisöjen osastoihin kirjoitella aprillipiloja, jotta huomenna rahan arvo nouseepi...ne on noi markkinavoimat niin herkkäuskoisia, että net menevät semmoista lukiessansa aivan sekaisin ja joutuupi koko suomenmaa sitämyöden konkurssiin...vaik'ei deflaatio sitten oikeasti tulisikaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No son näköijhäns tuo Luoman Ilkkaki semmonen ,puhhuu paljon ajattellee vähemmän.
Son kuulkaappa sillälailla , että son Aslakkiki nuita asijoita joskus
miettiny ku on maannu sängynkannelle , pääkipeänä krapulassa.
Aslakki se muistaa sen kuuskymmen luvun ihan hyvin.
Täälläki syrjäseuvvuilla se oli työtä ja asukhaita.
Melkein jokhaisesta talosestaki panthin tonkka pari maitoa menemhän
" valion meijjerhin". Soli pientä tuloa, mutta se pieniki tulo piti kylät elävinä.
Se oli täys linja-auton lastillinen nuoria, jokka se mejänkylältäki lähti lauantaina kirkolle tanshein. Oli elämää ja ilosta meininkiä.
Oli koululaiset kouluissa ja keittäjät teki evästä penikoille.
Elikkä soli syrjäseutuki elävää ja hyvinvoivaa.
Ukot raivathin peltoja, hommathin konheita ja traktoreita.
Kauppihailla meni hyvin,linja-auton omistajilla meni hyvin.
Taksimiehillä oli ajoja, ja taisi se jokku niistä myyvvä viinaaki ja rikastuthin vuosijen myötä.
Suurilla savotoilla oli jätkiä jokka se pani markat surutta menemhän.
Rikhat luothin siihen aikhan pohjattomia ommaisuuksia.
Elikkä se raha vaikka sitä oli vähäsen, kerty viimen joilleki ja teki maakunthan vaurautta ja hyvinvointia.
Elikkä soli juuri niin että raha, siellä ruohon juuri tasolla, teki ihmheitä koko yhteiskunnalle.

Jos tuon aikhaista elämää, ja yhteiskunnan toimintaa pitäs johonki verrata , niin verrathan sitä Lapin maakunthan.
Panhan suomen kartta pöyvälle, ja peitethän muu suomi , mutta jätethän lapin lääni näkösille.
Jos sitte sitä rahhaa verrathan johonki, verrathanpa sitä vaikkapa
vesisatheshen. Se sattaa koko läänin aluvhelle.
Vesipisarat kertyvät oihin ja jokhin, raviten koko lääniä.
Viimen ne kaikki kertyvät Kemijokhen , paisuen suureksi virraksi.
Pyörittäen monia voimalaitoksia , alkaen suurilta althailta Lokasta ja Porttipahthalta , viimisenä Isohaara Kemissä.
Pienet pisarat pitävät suuret joet hengissä ja maakunnan elävänä.

Voimalaitoksia voihan verrata työpaikhoin, ja niihin jokka niitä omistavat.
Elikkä yhteiskunnan kermhan.Jokia voihan verrata yhteiskunnassa kulkevhin rahavirthoin.
Nyt se sitte on ollu muutama kuivempi kesä, ja son isot virrat kuvunhet.
Syrjäkylät on tyhjenhet, koulut on lopetettu. Keittäjät työttöminä.
Taksimiehet ja kauppihat konkurssissa. Mökit on täällä tyhjinä, ikkunoissa lauvvat.
Suurillaki rikhailla se näyttää menevän huonosti.
Maakunthan ei ennää saja, joet kuivuvat.
Myllyt ei ennää pyöri. Mistä elvytystä maakunnalle ?

No nyt sitä sitte puhuthan, rikhaille verohelpotuksia.
Pienipalkkasten pitäs tyytyä vähemphän.
SON MELKEIN SAMA ASIJA KU ELVYTETTÄS KUIVUUESTA KÄRSIVÄÄ MAAKUNTAA, KAATAMALLA VETTÄ ISOHAARAN VOIMALAITOKSHEN.
yks mylly killa elpys , mutta mithän se ei maakunthan vaikuttas.

Elikkä sanothan tuo kaikki lyhyesti.
Palkkojen laskeminen on sama ku vähennetäs, liikkuvaa rahaa maasta.
Son samaku suora avustus maan rikhaille. Entä sitte ?
Täysin hukhan menevää. Maahan sitä ei voi sijottaa , joten raha on viimeisthän huomenna sijotettuna ulkomaille.
Ja taas on " kapitalisti " käpälä ojossa kerjäämässä lissää.

Mutta jos raha kylvettäs maakunthan, niinko vesisaje vesillens tekkee.
Se kastellee koko maakuntaa , ja pyörittäs kaikkia myllyjä.
Sitä viimistäki myllyä , elikkä Isohaaran voimalaitosta.
Elikkä se suurkapitalistillekki virtais raha tasasena virtana, ja suurkapitalistiki olis tyytyväinen,
Ja maakunnassa olis taasen sijottamisen arvosia kohtheita.
Ilmaantus elämää elottomillekki seuvvuille, kauppihaita
taksimiehiä nuoria olis taasen syrjäkylilläki.
Elämä sykkis elosana, rikhat rikastus.
Tavalliset ei niin rikastumisesta välittäs, olishan se päivä huomennaki.

Ei se ennen se maitotili niin kovin iso ollu. Mutta se rahalla on semmonen kumma vaikutus , että se liikkueshans lissäintyy ja kasvaa.
Se loppujen lopuksi ei tarttis olla niin mahotonta se rahamäärä. jolla maa taasen kukostas. Ko sitä vain ei kaajettas suorhan sinne viimishen mylhyn.

Huh, jopa se ny tuli skriivattua paljon tätähöpinää.
Älkää niin tosishans ottako, son taas Aslakki "pikkusievissä."

Ongelma onkin siinä miten paljon palkkoja pitäisi laskea.

Vaikka palkat puolitettaisiin, niin kehittyvissä maissa palkat ovat silti huomattavasti alempia. Ja vaikka näissä kehittyvissä maissa palkkataso onkin noususuunnassa, niin silti kestää kauan ennenkuin ollaan lähelläkään... Ja sittenkin jää jäljelle vielä monta kehitysmaata joissa palkkataso ei nouse läheskään samaa tahtia kuin vaikkapa Kiinassa.

.
Seuraa 
Viestejä846

Ilkka Luoma tee meille palvelus, tee jojo.

Asiaan, kysehän on sosiaaliturvasta.

Jos kaveri saa sossusta paremman liksan kun oikeasta työstä

Siis missä tämä yhteiskunta menee?

Siinä on semmonenkin pointti, että sillä palkalla pitäs tulla myös toimeen. Jos palkkoja laskettaisiin, kaikkien hintojenkin pitäisi laskea vähintään samassa suhteessa. Ja on muuten turha odottaa semmosta ihmettä, että palkkaverot laskisivat. Hintojenkin laskua on turha odottaa, ne kun tuppaavat joustaa vain ylöspäin.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Jos mie olsin kommunisti, se se mie vihhaisin tietenki tätä yhteiskuntaa.
Mie napsisinki vain molotoffin koktaileja , ( enkä sunkhan tuota Nappolejoonin koknakkia)ja tekisin kaikki vai se mielessä
että tämä yhteiskunta pyllähtäs pershellens.
Mutta johan son nähty, että pyssyillä se kumous ei taho onnistua.
Mutta se talous , sillä sitä kaataa suurenki sonnin, ja sevain on
maailmassa koettu ja nähty asija.
Eihä se tartte ku yhteiskunnan rahavirrat, sattuvat kiertämhän yhteiskunnan
enemmistön. Son sillon taattu asija, siihen yhteiskunthan ei sijotuskelposija
kohtheita synny, ja kaikki mitä se yhteiskunta tuotaa virtaa siittä ulos.
Eikä semmonen yhteiskunta kovin saakutin pitkhän pystyssä nikottele.
Mitä se mie olen nykymeininkiä seurannu, son kommunisteiksi alkanu
uskomattomiaki tahoja tästä yhteiskunnasta.
Niin että ootelhampa ny vain ihan rauhassa, killa ne tämän kaatavat.
Ei siinä pienien ihmisriepujen kannata vasthan pullikojja.
Eikä vielä mahollisten olemassa olevien kommunistien, tartte tehhä yhthän mithän, kuhan olla pällistelevät.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
kimmosal
Siinä on semmonenkin pointti, että sillä palkalla pitäs tulla myös toimeen. Jos palkkoja laskettaisiin, kaikkien hintojenkin pitäisi laskea vähintään samassa suhteessa. Ja on muuten turha odottaa semmosta ihmettä, että palkkaverot laskisivat.

Ansiotulojen laskeminen ei edellyttäisi hintojen laskua, mikäli ansiotuloverotus kevenisi. Toisaalta, kun kotimainen tuotanto täten palkkojen ja kulujen laskiessa muuttuisi edullisemmaksi, niin toki myös hinnat voisivat laskea. Syntyisi kotimaista tuotantoa suosiva ja elvyttävä kierre. Niin, ansiotuloveron on kyllä myös odotettavissa laskevan. Siihen on kova paine. Oleellisintahan on, että nettopalkan laskiessa, ja ansiotuloverotuksen laskiessa, palkansaajalle jää jokseenkin sama ostovoima, erityisesti jos hinnat vileäpä laskevat, se voi parantuakin kovasti. Mutta mikä tässä yhtälössä on merkittävintä, on se, että työnantajalle työovima muuttuu näin paljon edullisemmaksi. Ihmisten palkkaaminen muuttuu siis kannattavammaksi ja työpaikat varmemmiksi sekä niitä tullee lisää. Tarkat prosentti- ja euromäärät tietysti pitää laskea momimutkaisten ja aikaavievien laajojen laskutoimitusten avulla, joten en niitä nyt lähde edes arvailemaan. Mutta periaatteellisella tasolla homma voisi toimia noin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

mikäköhän siinä onpi, ettei ihminen saamiansa opetuksia paria viikkoa kauenpata pakkohuutelukaupoistansa sikäli selvittyänsä siten, että omaisuus meni, mutta velka jäi, muista: nytkinhän onpi hyvinkin pitkälti niin, että sitä rahan arvoa nostettaessa ei ole mitään eroa sillä, onko se arvoltansa nouseva raha käteistä vaiko velkaa...niitten kummankin arvo nouseepi... velalliselle se merkitseepi sitä, että se pankinjohtaja soittaapi sille velalliselle vaatien lisää vakuuksia, koska velan arvo onpi niin suureksi päässyt, ettei sen velan vakuutena elikäs panttina velan ottoamushetkisellä olleen esimerkkimme mukaisesti kivitalokiinteistön arvo enään vastaakaan sitä velan arvoa likimainkaan... tämä epäsuhta näkyypi pankin taseessa ja silloin alkaapi sitä pankinjohtajaa hirvittää, mikäli sillä vähänkin onpi pankkitoimihenkilön koulutusta...ja jos ei ala hirvittään, niin sitten pannaan se koko pankki parinkolmen vasaran alle niiten toimista, jotka semmoisista taseista enänpi tietääpi ja tehdään sen pankin velallisista ja takaajista lopunikäisiä velkaorjia sen pankin niillä vasaroilla lihoiksi lyöneille tahoille, jotka ymmärtävät rahojen arvoista... näinhän juurikin tehtiin viimeksi pankkikriisin koetellessa silloisten talousoppineittemmekin sinänsä toki muutoinkin täysinkin heikkoja hermostoja...

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Jos lupaat Kuoma että alat keskustelemaan tästä kanssaani, etkä hävy muualle lätinöinesi niin osoitan sinulle kaksi asiaa: (ainakin).

1. Automatisoinnin vähentäminen ei lisää käytännössä työpaikkoja, vaan entisetkin menee.
2. Palkkatason alentaminen ei lisää käytännössä työpaikkoja, vaan entisetkin menee.

Mutta kun en luota sinuun, niin en ala kanssasi ennen kuin lupaat.

Lierikki Riikonen

Pikaisen nettihaun perusteella Ile ei ole ikinä keskustellut kenenkään kanssa. Hän vain loputtomasti floodaa samoja kirjoituksia eri palstoille. Yleensä juttujen keskeinen sisältö on aika itsestäänselvyys.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
Kosh
kimmosal
Siinä on semmonenkin pointti, että sillä palkalla pitäs tulla myös toimeen. Jos palkkoja laskettaisiin, kaikkien hintojenkin pitäisi laskea vähintään samassa suhteessa. Ja on muuten turha odottaa semmosta ihmettä, että palkkaverot laskisivat.



Ansiotulojen laskeminen ei edellyttäisi hintojen laskua, mikäli ansiotuloverotus kevenisi. Toisaalta, kun kotimainen tuotanto täten palkkojen ja kulujen laskiessa muuttuisi edullisemmaksi, niin toki myös hinnat voisivat laskea. Syntyisi kotimaista tuotantoa suosiva ja elvyttävä kierre. Niin, ansiotuloveron on kyllä myös odotettavissa laskevan. Siihen on kova paine. Oleellisintahan on, että nettopalkan laskiessa, ja ansiotuloverotuksen laskiessa, palkansaajalle jää jokseenkin sama ostovoima, erityisesti jos hinnat vileäpä laskevat, se voi parantuakin kovasti. Mutta mikä tässä yhtälössä on merkittävintä, on se, että työnantajalle työovima muuttuu näin paljon edullisemmaksi. Ihmisten palkkaaminen muuttuu siis kannattavammaksi ja työpaikat varmemmiksi sekä niitä tullee lisää. Tarkat prosentti- ja euromäärät tietysti pitää laskea momimutkaisten ja aikaavievien laajojen laskutoimitusten avulla, joten en niitä nyt lähde edes arvailemaan. Mutta periaatteellisella tasolla homma voisi toimia noin.

Alkuperäinen mielipide oli avaus tähän laskupeliin: demokratia on monimutkainen rahansiirtokone ja kaavat lienevät niin "hankalia", että monille maille ja niiden talousasiantuntijoille syntyy parametreihin tai laskukaavoihin niin suuria "virheitä", että se pahin eli ulkomaankaupan alijäämä, ... siis suositaan kulutuksessa muiden tekemää enemmän kun omaa.

Rahan jakautumisketju voisi mennä ehkä yhdeltä näkemykseltä näin:

Palkkoja pienennetään suhteellisesti ja työala- sekä työosaamisryhmittäin; siis ei tasaosuutta kaikilta, vaan suhteutus huomioiden myös nykyinen palkkamäärä (ehkä alin tuloluokka jätetään kokonaan pois alennuksesta ja luodaan uusi ns. ei-minimipalkkaluokka).

Palkkakustannusten laskiessa ainakin osalta pienenee jo nykyisellään verotus, jolloin käteen jäävä osuus ei pienene suhteellisesti niin suuresti kuin bruttopalkan pudotus.

Työnantaja säästää eniten, koska myös sotukulut pienenevät ja kotimaisen työn teettäminen edullistuu. Joskus automatoisointi on rajakysymys kustannuksissa, nyt palkkakustannusten pienentyessä, "käsityön" osuutta voidaan lisätä. Monesti itse automatisointiprosessi käynnistetään kun palkkakustannusrajaluokka ylitetään. Suomen etu on se, että meikäläinen "käsityö" on keskimäärin hyvin koulutettua ja tuotos/teho/laatu-suhde on hiukan parempi kuin vähemmän koulutetuissa alemman palkkatason maissa. Täytyy myös muistaa, että alemman palkkaluokan maissa elintason noustessa ylin palkkaluokka suosii merkkituotteita ja useasti ne eivät ole omia tuotoksia; Kiina ostaa jo nyt maailman merkkituotteita n. 12%! Merkkituotteet tehdään pääsääntöisesti korkeamman palkkatason maissa tai ainakin tehtaat ovat "länsimaiden" hallussa, siis käyttöoikeus voitto- ja investointivaroihin.

Kilpailukyvyn kasvaessa menekki yleensä lisääntyy ja se tarkoittaa uudessa alemmassa palkkatasossa lisääntyviä työpaikkoja korottamaan tuotantoa (Kiinan massiivinen kilpailukyky perustuu jättiläismäisiin kotimarkkinoihin sekä lähes loputtomaan "käsityövoimaan, jota maaseutu on pullollaan ja maaseudun ja likuhihnatyöllistävien alueiden palkkaerot ovat suuret; siis sama ilmiö kuin globaalisti). Kiinassa vain työvoima menee liukuhihnan luokse, kun taas meiltä tuotanto menee työvoiman luokse.

Lisääntyvä työllistyvyys vähentää valtion työvoimamenoja ja näitä säästöjä voidaan kohdistaa veroihin tai sitten uuden kehittämäiseen ja koulutukseen, sillä koulutus on menestyksen perustae. Verotuksen siirtoa työstä kulutukseen voisi pitää tulevaisuutena, koska kulutus aiheuttaa pääsääntöisesti ympäristöongelmat ja siitähän pitäisi verottaa; tosin kulutusverot ovat painotus ja kulutuslajikysymys, joka ei ole poliittisesti niitä helpoimpia asioita ratkaistavaksi

Alenevan kustannustason ja kansainvälisen kilpailun myötä myös suurella todennäköisyydellä kotimainen tuote ja palvelu halpenee, koska luulisi Suomessa vielä kuitenkin olevan voiton ja työnteon tavoittelua. Kotimaisuushintojen alentuessa uskoisin suomalaisen valitsevan hintatasatilanteessa mieluumin kotimaisen kuin ulkomaisen (kotimainen saanee paremman laatunsa? vuoksi olla ehkä hiukan kalliimpikin?), jos vain itse tuote löytyy kotimaan valmistuksesta. Yleensä kilpailutilanne alentaa hintoja/ parantaa laatua. Toisaalta holtiton hintaralli alas vie tuotekehityksen ja käyttöomaisuus saattaa valua suurempien ja likvidiempien pääomien haltuun; vrt. suomalainen operaattoribusiness/mobile, ainakin se vie työpaikkoja, koska henkilöstöryhmät valitsevat ansiosidonnaiset ennemmin kuin työn jatkumisen alemmalla palkalla.

Tämä palkanalennuksien kokonaisvaikutusten positiivinen kierre voisi näin startata ja saisimme työttömyytemme alenemaan sekä kotimaisen tuotannon lisääntymään, jopa laadun myötä kotimainen tuote saisi lisääntyvää kysyntää ulkomailta. Kilpailu on kuitenkin kilpailu ja ulkomaalaiset vastavoimat antavat siiihen oman vastineensa (LIDL ja kohta tuleva METRO?, Lidl käynnisti hinta-alennukset ruoan osalta Suomessa ja Lidl saanee seuraa englantilaisesta Metro-ketjusta?, mutta kotimainen elintarvikekauppa vastannee siihen...?).

Ihannetila, mitä ei ehkä koskaan saavuteta, on työ- ja vaativuusryhmittäin tasapalkkaisuus tai itse asiassa samanarvoinen kulutusvoima maasta ja maanosasta riippumatta.

VM voisi laskea omilla kalkyyleillaan (heillä on hyvin nokkelat laskumekanismit) eri parametreilla eri variaatioita. Näin on myös tehty, mutta politiikka ja puolueet ajavat omia näkemyksiään ja tunnetusti Suomessa on monta mieltä ja joskus jää hyväkin ja puolueista riippumaton kalkyyli esittelemättä. Onneksi on kansantieteilijät, yksityiset yritykset (ehkä liiallisella voiton- ja bonuksenjakotavoitteellisuudella?) + yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen eri tutkimusyksiköt...

Mene ja tiedä, mutta näin nyt jatkaisin tätä pohdintaa, nyt tarvitaan kritiikkiä ja vastanäkemyksiä, jos yhteiskunta liiaksi politisoituna ei julkituo KAIKKIA mahdollisuuksia, voi ainakin tavan rivikansalaiset heittää peliin omat vinkit ja ideat.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Bomt Kneder
Pikaisen nettihaun perusteella Ile ei ole ikinä keskustellut kenenkään kanssa. Hän vain loputtomasti floodaa samoja kirjoituksia eri palstoille. Yleensä juttujen keskeinen sisältö on aika itsestäänselvyys.

Juu, itse en ole vielä lukenut jutuista yhtäkään. Ikävää kun joku ei ymmärrä miten interaktiivinen media toimii ja miten se eroaa julkaisumedioista.

Ilkka Luoma
Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja

Jos otamme käyttöön Ruotsin lähemmäs 1000 vuoden aikana kehitetyn kielipoliittisen mallin, säästö on vähintään 2,5 miljardia/vuosi. Sillä summalla sais paljon aikaiseksi mitä palkkoihin ja työpaikkoihin tulee.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No saa nähhä mitä se Mattiriepu taas houraa.
Miekö en ollenkhan ymmärrä tuota ruottin moittimista.
Muistappa ,,, hyvvää hyvvyyttäns ne mejäkki otti sota-aikana sinne evakoiksi. Sitte ko meillä meni tosi huonostu sillon 60-70 luvuilla, taas
ruottalaiset otti mejät töihin. Saathin tieneta ku herrat suomessa.
Volvolla sitä ajjaa kahisthelthin, herrakki katto täällä kathellisina , ku käväsimmä kesälomilla. Ja suomi pääsi huonon ajan ohi, melko vähäsillä vaurijoilla ku osa porukasta oli ruottissa tienaamassa.
Paluumuuttajat sitte tulthin takasin, ja nostethin yrittämiselhän montaki paikkakuntaan talouvellisesti ku muutenki.
Ja son iso se rahamäärä minkä met kaikki, silloin kannoimma ruottista
tänne kituvhan suomhen. Saataapa se olla niinki ,että soli maan kannalta ratkasevaa, se mejän ruottissa olo.
Soli tuhansia ja taas tuhansia, poissa sosiaaliluukuilta ruinaamasta köyhäinapuva. Mie se ainaki kunnioitan ruottalaisia siinä mielessä.
Ja muutenki mukavaa porukkaa non, enimmäkshens.
Eikä niin riethan kathellisia ku suomalaiset.

Aslak
No saa nähhä mitä se Mattiriepu taas houraa ... .. .

Sitä mie vaan sannoin,
että ku siitä pohojosmaisesta yhteistyöstä puhutaan,
ja niitä vormaatteeja ruotsista tänne poijat hakkee,
kuten nykynen, erinomainen ja täytellinen sairaanhoitoformaattiki,
ruottisa on kohta 1000 vuotta kehitetty,
sellanen kielipolitiikkavormaatti,
sen täytyy olla hyvä ja toimiva,
jos se otettas käyttöön,
niin se olis sitä pohojosmaista yhteistyötä,
ku kaikisa maisa olis sama vormaatti,
ja suomalaiset säästäs vähintään sen 2,5 milatia/vuosi.

Vaan kalliinpuoleista on se ruottin kieli,
siis ku ottaa koko historiikan huomiioon.
Ensinnäki 1000 vuotta sottaa,
ja jauhovesiliemelä suomalaiset tekivät töitä,
ja näkivät näläkää ja kuolivat tauteihin,
ja kun ulukomailta tuli avustuksia,
niin ruottalaiset myivät ne takas lähettäjille,
ja se riivatun ryssät,
kun ne historiikin mukkaan joukkotuhosivat suomalaisia,
vaan kumma on että suomalainen kansanrunnous, kieli ja kulttuuri
tuhhoutui lännessä ja säilyi idässä. Sitä mie ihimettelen.
Ja ne sotalapset,
onhan se hyvä että pohojosruottista löyty sen verran ihimisiä,
että ottivat lapsia vastaan sotan jaloista,
ja hoitivat ku omiaan,
vaan oli siellä muitaki,
niitä jotka möivät,
ja historiikan mukaan "lapset eivät halunneet palata".

Joo, kyllähän tuttuja on useampia,
jotka töihin houkuteltiin ruottiin,
sellaiisiin mikä ei kelvannu ruotsilaisille,
ja eriikoisessa asemassa oli suomen kieliki,
ku vielä 70 -luvulla oli suomen kielen käyttö kielletty,
ja onhase nykyäänkin,
ruottin valtio tukkee virallisesti suomen kieltä ruottisa,
ja sannoo sen olevan eriikoisesa asemasa,
mutta ne ei kerro että kunnat saavat päättää miten rahat käytetään,
ja ylleensä varat käytetään kokonaan muuhun,
ja onhan noita tuttuja, pölyisine keuhkoineen,
jotka ennen aikojaan meni pois,
mutta heistä ei saa puhua,
eikä niistä joilta on pimitetty työtapaturmakorvauksia,
taitaa niitä olla tätä nykyä muuta kymmenen tuhatta,
maksetaan vaan se 2,5+ miljartia/vuosi ja ollaan hilijaa,
vähän niiku ennenaikaan,
ku herra kävi hakemassa (kirkko)veron miekan ja tulikuikun kanssa,
samalla tais vaatia palijon muutaki,
vaan siitä ennyt virkkaa sen enmpää,
toivotaan vaan ettei päivä jälleen koita,
jolloin litkitään jauhovelliä katuojassa,
kaivaen ruotsalaisille tietä,
ja rakenneta linnotuksia sotia varten,
mihin meilä ei ole ossaa eikä arpaa,
ja kanneta lapsia ennenaikaiseen hautaan,
mutta itea onki kai siinä,
notta ku rivit harvenee,
niin on enemmän tillaa sille "rakkaale naapurile",
kaikki notta rakkaan naapurin lapsila,
olis aina nisua pöytällä,
Kaippa se asenne ja näkökanta riippuu palijon siitä,
kuinka pitkäle on pääsä työntäny,
jonkun koottipiispan ahterriin.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535
Aslak
No saa nähhä mitä se Mattiriepu taas houraa.
Miekö en ollenkhan ymmärrä tuota ruottin moittimista.
Muistappa ,,, hyvvää hyvvyyttäns ne mejäkki otti sota-aikana sinne evakoiksi. Sitte ko meillä meni tosi huonostu sillon 60-70 luvuilla, taas
ruottalaiset otti mejät töihin. Saathin tieneta ku herrat suomessa.
Volvolla sitä ajjaa kahisthelthin, herrakki katto täällä kathellisina , ku käväsimmä kesälomilla. Ja suomi pääsi huonon ajan ohi, melko vähäsillä vaurijoilla ku osa porukasta oli ruottissa tienaamassa.
Paluumuuttajat sitte tulthin takasin, ja nostethin yrittämiselhän montaki paikkakuntaan talouvellisesti ku muutenki.
Ja son iso se rahamäärä minkä met kaikki, silloin kannoimma ruottista
tänne kituvhan suomhen. Saataapa se olla niinki ,että soli maan kannalta ratkasevaa, se mejän ruottissa olo.
Soli tuhansia ja taas tuhansia, poissa sosiaaliluukuilta ruinaamasta köyhäinapuva. Mie se ainaki kunnioitan ruottalaisia siinä mielessä.
Ja muutenki mukavaa porukkaa non, enimmäkshens.
Eikä niin riethan kathellisia ku suomalaiset.

Saksakin otti aikoinaan ilomielin työvoimaa maahansa mm. Turkista. Syy taisi olla yksinkertainen: saksalainen ei ehkä halunnut tehdä rospuuttohommia, siivoamista ja jätelajittelua yms... olisiko Ruotsissa ollut osin sama tilanne, vai menikö uudet Volvot ja marabout niin hyvin kaupaksi, että liukuhihnalta loppui ruåtsalainen väki?

Suomalaisia meni Ruotsiin hyvin monenlaisiin hommiin, kuten nytkin Norjaan hyvällä palkalla mm. hoivaamaan vanhenevia alkuasukkaita sekä kalan perkausta maailman ruokapöytiin. Kansainvaellus Ruotsiin oli aikakausi-ilmiö ja muodosti hyvää uutta kasvupohjaa paluumuuttajista Suomelle, osa taisi jäädä sille tielleen Ruotsin yhteiskuntaa rikastuttamaan, mutta kielikysymyksissä Ruotsin valtio on itsepäinen ja voisi ottaa mallia Suomesta, joka suojelee vähemmistöään kynsin hampain

Suomessa häärii jo kesäisin ja nyt syksyisinkin venäläisiä, thaimaalaisia, virolaisia ja kohta myös kiinalaisia keräämässä talteen ja markkinoille meidän ikimuistoisen nautintaoikeuden marjat ja yrtit. Kohta he tekevät myös muutakin...

Nyt Saksa haluaisi ottomaanit pois valtakunnastaan, koska työttömyys hipoo 6 miljoonan rajaa ja tarttis jotain tehrä. Näinköhän kansleri lupasi jo yhdensuuntaisia ja valtion maksamia lentolippuja kotomaahan, jos haluaisi palata isiensä maille sukulaistensa seuraan, mutta on tainnut jo koko suku vuosien saatossa tulla Saksan maalle tekemään itse saksalaisille kelpaamattomia töitä?

Ruotsi teki humaanin ja merkittävän teon ottaessaan sotalapsia etähoitoon.

Loppuosa on huumorilla:

Ruotsi otti mieluusti suomalaiset lapset etähoitoon, koska ajattelivat Suomen hävitessä venäläisille turvaavansa oman sotataidon kasvattamalla hoitolapsista itselleen uudet hakkapeliitat. Jo muinoin ruåtsalaiset huomasivat, että ei itse kannata riehua, vaan pannaan tuo itäinen provinssi puukkujunkkareineen ja astaloineen rintamalle kuninkaan kruunun vaatettamana ja muonittamana. Opetus ja historia: "Ruotsi on ymmärtänyt ottaa muilta hankalan työn tekijät ja viedä lippu liehumaan omalla väellä valloittajana". Ruotsi soti viimeisen sotansa 1800-luvun alussa ja senkin "vieraalla maalla".

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No olinhan se sillä ruottinreissulla mieki. Meinaan sitäki evakkoreissua.
En siittä kuitenkhan paljoa muista, mutta jotaki kuitenki.
Evakhon ku menthin Aslakillekki annethin siellä oikeat kengät.
Ja rietas vielä sopivat. Ja kaikki vaathekki saathin uuvet.
Meänkokosille lapsille tehtyt, voi sitä juhlaa mille se tuntui.
Saathin Appelsiineja ja päärynöitä, kukhan ei ollu semmosia tienny ees olhen olemassa. Ja marmelaadia,. ja muita ennen tuntemattomia herkkuja. Oli majapaikassa, saunat ja suihkut. Oli ruokaa, muutaki ku suolattuja kaloja, kessäintynheitä särkiä ja ahvenia.
Oli sähkövaloki, tuotakhan ihmettä monikhan ei ollu koskhan nähny.
Oli autojaki, niitä ensialkhun juosthin kattomhan, sitte niihinki totuthin.
Toisinsannoin oli tultu ku taivhashen, pahhaa teki ku piti palata kotiolhoin takasi. No me pienimmät emme niinkhän ymmärtänhet asijaa.
Mutta vanhemmat lapset itkethin ja tapelthin vasthan, emmä lähe kotia , jäähän tänne.

Sitte se toinen reissu , sillon 60 luvulla.
Ajatelkaappa nuori mies vailla työtä,ei mithän tulevaisuuven näkymiä.
Muutama " sillonen hätäaputyömaa" takana. Ei kunnon vaatheita, hävetti
mennä muitten nuorien sekhan. Meitä oli monta, en ollu ainoa.
Sitte päätös lähteä maailmalle , takasin taivhashen ruothin.
Myin pyssyni, verkkoni koirani poroni, kaikki pilkkahinthan.
Linjurhin ja Pajalhan. Onko töitä ? Ossaakko ruottia, muutaman sanan .
Olis eteläruottissa , on asunnokki tehthan puolesta, ja kielikurssejaki.
No mikäpä se siinä kattothan, miehän lähen sinne.
Tässä on linja-autolippu Haaparannalle, siittä ethenpäin junalla.
Jäättä ,,,,,,,, asemalla pois junasta. Linja-autoyhteys on olemassa.
Tai soittakaa sieltä tähän numeroon.
Mikäpä se siinä. Paikka löyty ja puhelimhen vastannu nainen osas suomeaki, vaikka ensin ruottiksi vastas.
Työ oli työtä niinku joka paikassa. Aluksi säästethin, käythin autokoulu
sitte ostethin auto.
Kielitaijjon kehittyessä hajethin parempia työpaikkoja, ja siinäki onnistuthin. Jopa niinki hyvin että päästhin paskasista hommista erhon.
Aslakista tehthin rekleeraaja. Oli iso pöytä nappeja täynnä,puhelinki
siihen piti vastata tietenki ruottiksi. Hyvin pyhki .
Lomilla tuli katteltua tänne jäänheitä, vieläki työttömiä alkoholisoitunheita,ristejä hautuumaalla, entisiä kavereita hajalle ammutuin päin, tai hirttynhein kauloin. Ei haluttanu takasin,köyhyythen ja kurjuuthen. Kiitin taasen miellessäni ruottia ja ruottalaisia.

Mutta nyt taasen alethan puhumhan palkkojen alentamisesta ?
Pallaako nuo 60 luvun synkät ajat taasen takasin ?
Olhanko taasen maahan luomassa köyhää kurjallistoa , joka joutuu
pakenemhan kotimaansa oloja? Mutta minne ? Norjhanko ?
Muuta konstia ei tajja olla eessä, ku pakeneminen.
Olemme luopunhet itsenäisyytestämme, teollisuutemme olemma myynhet ulkolaisille. Niinko nyt sitte taas ties millä hinnalla olemma myynhet , euroopan suurimmaksi povatun kultakaivoksenki
ulkolaisille, niin sen suurkuusikon. On suomi köyhä ja köyhäksi jää.
Emmä ole mithän koskhan oppinhet, hetkellisen ahneuven ja voitontavottelun varjolla, olemma isänmaastamma parhat palat myynhet pilkkahinnalla ulkolaisille.
Jo vain son ihan sama jos myymme lopulta ittemmeki, pilkkahinnasta.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä9535

aloitus piti kaivaa kaukaa 'historiasta'

Finnair avasi pelin ja haluaa alentaa palkkoja jopa 30%, tämä asia ei ollut puhe- ja keskustelukelpoinen vielä 6-12 kuukautta sitten, mutta nyt se on. Finnair huomasi tämän yhtenä ensimmäisistä...

Toinen lisätoimenpide on miesten aloittama palkka-ale naisten vastaavien palkkojen tasolle. Se vain nyt sattuu olemaan niin, että joudumme väkisin näiden perimmäisten kysymyksien ääreen. Esimerkiksi Finnairin on pakko tehdä palkka-alentumat, on enää vain ajan kysymys kun tuottoisille Kiinan reiteille tulee omilla koneilla China Air jne..., nythän niitä ei ole näkynyt.

Palkkojen radikaali tarkastelu on alkanut, toinen vaihtoehto on lisätä työaikaa, ja alentamalla palkkoja vain puolet ensimmäisestä vaihtoehdosta.

Liukuhihnat menevat pikkuhiljaa kaukoitään ja seuraavana on suunnittelu; palkkaerot ovat siksi suuret, että kiusaus on suuri. Milloin alkaa suurien ja modernien paperikoneiden siirrot, ehkä Stora-Enson uusi tj. tietää sen jo yhdeksi 'rakennuskohteeksi' ?

Tämä vastine on tyly, muuta todellisuutta on pakko katsoa silmiin, tyhmyyttä on sulkea silmänsä... muuten: olisiko Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen valmis pienentämään palkkaansa 30% ?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat